Helsingin yliopisto

Nopeavaikutteiset masennuslääkkeet tehoavat eri mekanismilla kuin hitaat

Jaa
Perinteiset masennuslääkkeet tehoavat vaikuttamalla aivoperäisen hermokasvutekijä BDNF:n viestinvälitykseen. Sen sijaan ketamiinin kaltaisten, nopeasti vaikuttavien masennuslääkkeiden vaikutus voi syntyä muiden mekanismien kautta.

Viimeaikaisissa tutkimuksissa masennuslääkkeiden on todettu lisäävän aivoperäisen BDNF-hermokasvutekijän viestinvälitystä ja aivojen hermoverkon muovautuvuutta. Masennuslääkkeiden on todettu avaavan aivoissa uudelleen varhaiskehityksen kaltaisen tilan. Näin jo pysyväksi muodostunut hermoverkko pystyy ympäristön vaikutuksesta järjestäytymään uudelleen.

Proviisori Jesse Lindholm totesi väitöstutkimuksessaan, että hiiret, joilla aivojen BDNF-hermokasvutekijän viestinvälitys on vähentynyt, osoittivat lisääntynyttä masennuksen kaltaista käyttäytymistä.

– Perinteiset masennuslääkkeet eivät myöskään toimineet niillä eläimillä, joiden aivoissa oli vain puolet normaalista BDNF-pitoisuudesta, Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa väittelevä Lindholm sanoo.

 Sen sijaan ketamiinin ja muiden glutamatergiseen järjestelmään vaikuttavien aineiden masennuslääkevaikutukset näyttivät olevan BDNF:stä riippumattomia.

––––––––––––––––––––––––––

Proviisori Jesse Lindholm väittelee 25.10.2013 kello 12 Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa aiheesta "Behavioral effects of antidepressant treatments in mice - a focus on BDNF". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biokeskus 2, auditorio 1041, Viikinkaari 5.

Väitöskirja sähköisessä muodossa
 
Lisätiedot
Jesse Lindholm, puh. (ilt.) 050 543 9119
Lisää aivojen muovautuvuuden avaamisesta (Eero Castrénin haastattelu)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tiedottaja Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye