Alkionsiirrot onnistuvat Taysissa parhaiten Suomessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreimpien lapsettomuushoitotilastojen mukaan tuoreiden alkioiden siirrot onnistuvat Taysissa parhaiten koko Suomessa. Taysissa 31 prosenttia omilla sukusoluilla tehdyistä tuoreiden alkioiden siirroista johtaa synnytykseen. Koko Suomen keskiarvo on 24 prosenttia. Myös pakastetuilla alkioilla tehdyt siirrot onnistuvat Taysissa keskimääräistä paremmin. THL.n vertailussa ovat mukana sekä julkiset että yksityiset lapsettomuusklinikat.

Taysin hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikka vastaa kolmanneksesta koko Suomen julkisen sektorin lapsettomuushoidoista. Poliklinikan ylilääkäri Helena Tinkanen sanoo, että merkittävimmät syyt Taysin tulokselliseen toimintaan ovat tiivis yhteistyö keskussairaaloiden kanssa sekä ammattitaitoinen ja kokenut henkilökunta. Myös vuonna 2016 aloittanut uusi IVF-laboratorio on osoittautunut erinomaiseksi.

Tays toimii tiiviissä yhteistyössä erityisesti Vaasan, Seinäjoen, Kanta-Hämeen ja Satakunnan keskussairaaloiden kanssa. Potilaiden hoidot suunnitellaan ja aloitetaan yhdessä ja keskussairaaloita tuetaan konsultoimalla.

− Hoito on entistä yksilöllisempää ja vaatii tasapainoiset olosuhteet. Potilailla on usein monia eri sairauksia, joiden vaikutukset täytyy tuntea, Tinkanen kertoo.

Asiantuntemusta ja hyviä olosuhteita on tukenut Fimlab Laboratoriot Oy:n uusi IVF- eli hedelmöityshoitolaboratorio, joka toimii Taysin hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikan yhteydessä. Vuonna 2016 perustettu laboratorio vastaa Taysissa sukusolujen käsittelystä, alkioviljelystä sekä alkioiden, sukusolujen ja sukukudoksen pakastamisesta.

THL:n vertailuvuosi oli laboratorion ensimmäinen toimintavuosi, ja laboratorion laatu nousi heti valtakunnan kärkeen.

− Hedelmöityshoitolaboratorion toiminnan perustana on ollut alusta lähtien osaava, kokenut ja työhönsä sitoutunut henkilökunta. Lisäksi työyhteisöllä on halua kehittää ja parantaa hedelmöityshoitolaboratorion toimintaa jatkuvasti. Tätä tukevat tarkoituksenmukaiset tilat ja laitteet, kertoo Fimlab Laboratorioiden johtava hedelmöityshoitobiologi Tiina Mikkilä.

Lapsettomuus entistä yleisempää

Lapsettomuus on yleistynyt Suomessa selvästi viime vuosikymmeninä. Kesällä eläköityvä Helena Tinkanen on nähnyt neljännesvuosisadan mittaisen kehityksen niin lapsettomuuden kasvussa kuin hoitomenetelmienkin huikeassa muutoksessa.

− Endometrioosi on yleistynyt ja sperman laatu heikentynyt. Anabolisten steroidien yhteydestä lapsettomuuteen puhutaan edelleen liian vähän. Vaikka tupakointi vähenee, ylipaino yleistyy. Lapsia myös halutaan aiempaa myöhemmin, sillä ensisynnyttäjien keski-ikä on jo 29 vuotta, luettelee Tinkanen lapsettomuuteen vaikuttavia tekijöitä.

Kolmikymppisenä naisen hedelmällisyys alkaa jo selvästi laskea, ja laskusuunta sen jälkeen on varsin jyrkkä. Myös lapsettomuushoidoissa keski-ikä nousee. Nyt se on 33 vuotta.

Tinkasen työuran varrella laboratoriotekniikat ovat kehittyneet ison askeleen eteenpäin. Alkioita ja kudoksia pakastamalla ja siirtämällä voidaan saada aikaan lapsia yhä useammalle lapsettomuudesta kärsiville. Parempien tulosten vuoksi siirretäänkin nykyään yleensä vain yksi alkio kerrallaan, mikä vähentää riskialttiiden monikkoraskauksien määrää.

Taysissa julkisten sairaaloiden pitkät hoitojonot ovat historiaa.

− Meille pääsee lähetteestä kolmen kuukauden sisällä ja hoito voidaan aloittaa parin kuukauden sisällä, joskus jopa seuraavista kuukautisista, Tinkanen kertoo.