EHYT

EPT-järjestöverkosto ja Muistiliitto: Runsas alkoholinkäyttö lisää muistisairauden riskiä – alkoholin suurkuluttajista joka neljännellä dementiaoireita

Jaa

Yleensä yli 65-vuotiailla muistisairauksia esiintyy noin yhdellä kymmenestä. Samanikäisillä alkoholin suurkuluttajilla joka neljännellä on dementiatasoisia oireita tai todettu muistisairaus.

Runsas ja jatkuva alkoholinkäyttö heikentää tiedonkäsittely- ja toimintakykyä sekä lisää muistisairauksien riskiä jo työiässä. Pienikin annos alkoholia heikentää muistijäljen syntymistä, keskittymiskykyä ja unen laatua. Runsas alkoholinkäyttö puolestaan altistaa muistihäiriöille, sillä humalajuominen aiheuttaa sekä välittömiä että pysyviä muutoksia aivojen hermokudoksessa.

Pitkään jatkuva, riskitason ylittävä alkoholin käyttö sekä toistuva humala-krapula tyyppinen juominen on muistin ja aivojen kannalta erityisen haitallista.

 

Runsas alkoholinkäyttö vaikuttaa aivojen tiedonkäsittelykykyyn

Pitkäaikainen, runsas alkoholinkäyttö huonontaa joka toisella suurkuluttajalla kognitiivista eli aivojen tiedonkäsittelyyn liittyvää toimintakykyä. Myös huumeet heikentävät muistia, tarkkaavaisuutta ja kognitiivista suorituskykyä.

Muistisairauden riski kasvaa runsaan alkoholin käytön myötä. Sen sijaan alkoholin suoraan aiheuttama muistisairaus on äärimmäisen harvinainen.

– On olemassa joitakin harvinaisempia muistisairauksia, jotka käytännössä ovat alkoholin liikakäytön aiheuttamia. Toisaalta yleisimpien muistisairauksien, kuten Alzheimerin taudin, riski lisääntyy selvästi runsaan alkoholinkäytön seurauksena. Alkoholi on hermomyrkky, joka pahentaa lievänkin muistisairauden oireita, muistisairauksiin perehtynyt yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall sanoo.

Saako muistisairas juoda?

Elämänmuutosten, kuten sairastumisen ja työstä pois jäämisen myötä riski alkoholin käytön lisääntymiseen kasvaa. Muistisairauden alkuvaiheeseen voi liittyä myös masennusta. Alkoholinkäytöstä ja muistisairausdiagnoosin herättämistä tunteista on tärkeää puhua, jotta kukaan ei jäisi yksin pahan olon kanssa.

Muistisairaus ei kuitenkaan vie oikeutta alkoholin käyttöön. On silti hyvä kiinnittää huomiota esimerkiksi kotona esillä olevan alkoholin määrään, sillä voi käydä niin, että muistisairas henkilö ei muista, miten paljon on juonut.

– Tähän ongelmaan on olemassa kaksi keinoa. Joko se, että muistisairas henkilö ei käytä lainkaan alkoholia, tai se, että esille on varattu esimerkiksi vain yksi annos, jonka voi kyseisenä päivänä käyttää. Alkoholi nimittäin heikentää muistisairaan tiedonkäsittelytoimintoja entisestään, Ari Rosenvall sanoo.

Hän jatkaa, että muistisairauteen sairastuneen tulee ottaa muistisairauslääkkeensä säännöllisesti – alkoholin käyttö ei saa häiritä lääkerytmiä.

Sekä päihteistä että muistiasioista kannattaa puhua rohkeasti. Ajoissa puhumisen, tunnistamisen ja toimimisen avulla voidaan saada oikea-aikaista hoitoa ja kuntoutusta, sekä turvata sairastuneen hyvinvointi kaikissa elämänvaiheissa, myös muistin muuttumisen myötä.

– Alkoholin sijasta elämään voi saada sisältöä vaikka uusista harrastuksista, yhdistystoiminnasta, ulkoilusta tai ystävien tapaamisesta. Päihteettä muisti voi aina paremmin, myös muistisairauden kohdatessa, asiantuntija Virva Ryynänen Muistiliitosta sanoo.

Ikääntyneille on omat riskirajat

Alkoholin sietokyky heikkenee iän myötä, ja tästä syystä ikääntyneille on olemassa omat riskirajat alkoholin käytölle. Ikääntyneiden riskikulutusta koskevissa suosituksissa käytetään yleensä 65 vuoden ikärajaa.

 

Yli 65-vuotiaille riskirajoina käytetään seuraavia:

max. 2 annosta alkoholia kerralla

max. 7 annosta alkoholia viikossa

alkoholia ei tule juoda päivittäin

Tänä vuonna Ehkäisevän päihdetyön viikon teemana on ikääntyneiden päihteidenkäytön puheeksiotto. Muistiliitto ja Ehkäisevän päihdetyön viikko viestivät yhdessä päihde- ja muistiaiheista teemaviikon aikana. Ehkäisevän päihdetyön viikon järjestää Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto ja viikon koordinoinnista vastaa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin päihdetyön kanssa. Lisätietoa teemaviikosta: www.kysyminenkannattaa.fi

Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontajärjestö, jonka tarkoituksena on edistää heidän elämänlaadun ja hyvinvoinnin yleisiä edellytyksiä. Lisää tietoa muistisairauksista: www.muistiliitto.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätiedot:

Virva Ryynänen, asiantuntija, Muistiliitto / alkoholin vaikutus muistitoimintoihin, muistisairaudet ja päihteet, puh. 050 469 6480

Ari Rosenvall, erikoislääkäri / haastattelupyynnöt Virva Ryynäsen kautta

Maaret Väkinen, viestinnän suunnittelija, EHYT ry / Ehkäisevän päihdetyön viikko, ikäihmisten päihteidenkäytön puheeksiotto, puh. 050 327 0009

Tietoja julkaisijasta

EHYT
EHYT
Elimäenkatu 27
00510 HELSINKI

ehyt@ehyt.fihttp://www.ehyt.fi

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto (EPT-verkosto) kokoaa yhteen 45 Suomen merkittävintä ehkäisevän päihdetyön asiantuntijajärjestöä.

www.ept-verkosto.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta EHYT

Uusi verkkosivusto auttaa minimoimaan huumeidenkäytön riskit6.9.2018 08:40Tiedote

Suomessa on avattu Mind Your Trip -verkkosivusto, joka tarjoaa huumeiden käyttäjille tietoa uusista psykoaktiivisista huumausaineista, huumetestausta ja vinkkejä siitä, kuinka minimoida käytön riskit. Sivuston kautta saa helposti yhteyden päihdetyöntekijään, jonka kanssa voi keskustella käytön vähentämisestä tai lopettamisesta. Mind your Trip -sivu ja mobiilisovellus ovat käytössä 13:ssa eri EU-maassa ja se on suunnattu erityisesti nuorille aikuisille.

Selvitys: Puutteellinen tiedonkulku vaikeuttaa päihdepalveluihin pääsyä ”Muutosvaiheessa asiakas voi jopa pudota täysin palvelujen piiristä”31.8.2018 09:23Tiedote

Sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijät eivät välttämättä tiedä paljoakaan päihdepalveluista. EHYT ry:n päihdeasiamiestoiminnan teettämä selvitys antoi viitteitä siitä, että peruspalvelujen toimialat eivät aina ole juurikaan tekemisissä toistensa kanssa, eivätkä yksittäiset työntekijät hahmota palveluiden kokonaisuutta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme