Etla: talouspolitiikan tavoitteeksi työllisyysloikka, alijäämän sulattaminen ja koronakriisistä toipumisen varmistaminen

Jaa
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi, että Suomi selviää koronakriisin ensivaiheesta ennakoitua vähemmällä. Ensi vuonna Etla odottaa Suomen talouden kasvavan selvästi, joten uusia tuki- tai elvytyspaketteja ei näillä näkymin tarvita. Koronakriisi jättää silti pitkät jäljet. Alijäämää jää julkiseen talouteen vuosikymmeneksi, ja sen hoitoa vaikeuttavat niin ikääntymisen tuomat menopaineet kuin EU:n budjetin ja elvytyspaketinkin maksut. Ilman ennakoitua nopeampaa talouskasvua tai julkisen talouden miljardisopeutusta velka jatkaa kasvuaan vielä 2030-luvulla.

Tänään julkaistussa muistiossa Etla tarkastelee kuluvan hallituskauden talouspolitiikan tavoitteita ja esittää suosituksensa keskeisiksi politiikkalinjauksiksi koronakriisin jälkeen. Poimintoja Muistioita hallitukselle -julkaisusta:

  • Hallitusohjelmaa tulisi koronakriisin jäljiltä uudistaa, koska talouskasvua on saatava nopeammaksi ja työllisyyttä paremmaksi. Finanssipolitiikan linja pitää muuttaa vastuulliseksi ja pandemian hoidon hybridistrategian toimivuus on turvattava.
  • Jäljellä oleva hallituskausi kannattaa keskittää talouden toipumisen varmistamiseen sekä pitkän aikavälin kasvuun ja työllisyyteen. Päätöksillä on kiire, vaikka niiden toimeenpano voidaan ajoittaa myöhemmäksi.
  • Talouskasvun nopeuttamiseksi tulisi alentaa yrittämisen verotusta. T&K-toiminnan kannusteita on lisättävä, investointien verotusta kevennettävä ja vastaavasti kulutuksen ja maapohjan verotusta kiristettävä.
  • Työmarkkinoiden toimivuutta ja kriisien sietokykyä on parannettava paikallisella sopimisella. Työttömyysturvan ehtoja olisi kiristettävä ja eläkeputki poistettava. Julkinen palkkatuki tulisi lopettaa ja säästyneet varat ohjata työnhakijoiden henkilökohtaiseen palveluun. Asiantuntijoiden maahanmuuton kannusteita on lisättävä.
  • Sote-uudistukseen tulisi palauttaa kustannusten hillinnän mekanismit. Kustannusten hillinnän sijaan soteuudistus uusine maakuntaveroineen nostaa veronkorotuspaineita.
  • Eriarvoisuuden vähentämiseksi oppivelvollisuusikää tulisi nostaa ja ansiosidonnainen työttömyysturva tulisi ulottaa kaikille työttömiksi jääville.

Vastuullisempaa finanssipolitiikkaa

Finanssipolitiikka on Suomessa epäonnistunut viime vuosina. Etla muiden muassa on varoittanut finanssipolitiikan liiallisesta keveydestä jo aiemminkin perustaen näkemyksensä erilaisten finanssipolitiikan mittareiden kokonaisarviointiin. Samalla tuottavuuskasvu on hidastunut sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Koronakriisistä toipuva Suomen talous ei voi enää jatkossa perustua hallituskauden ensimmäisen vuoden laaja-alaiseen menojen lisäykseen. Tavoitteeksi on otettava toipumisen varmistaminen, työllisyysloikka ja julkisen talouden alijäämän sulattaminen, suosittaa Etla Muistioita hallitukselle-julkaisussaan.

- Puskureita ei ole kerätty, vaikka taloudessa oli jo Sipilän hallituksen aikana nousukausi. Myös tuottavuusloikka jäi torsoksi, nyt tarvitaan sen lisäksi vielä työllisyysloikka. Koronan tukitoimet ovat olleet pääosin onnistuneita, mutta elvytys tulee lopettaa sitä mukaa kun yksityinen sektori normalisoituu. Avainasemassa on kilpailukyky, painottaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Vaikka talous ei kasvaisi loppuvuonna enää lainkaan, bruttokansantuotteen pudotus jää - nykyisten tilastojen perusteella - viiteen prosenttiin. Ensi vuonna talous kasvaa selvästi, joten uusia tuki- tai elvytyspaketteja ei näillä näkymin tarvita. Alijäämää jää julkiseen talouteen jopa vuosikymmeneksi, ja sen sulattamista vaikeuttavat ikääntymisen mukanaan tuomat menopaineet sekä EU:n budjetin ja elvytyspaketin maksut. Turha elvytys vaarantaa Suomen velkakestävyyden turvaamisen.

Jotta julkinen talous saadaan tasapainoon tulevina vuosina, on sopeutustarve suuri. Perustuen valtiovarainministeriön laskelmiin, pelkästään velan määrän vakauttaminen suhteessa talouden kokoon 2020-luvulla edellyttäisi julkisen talouden vahvistamista noin 5 miljardilla eli noin 2 prosentilla suhteessa bkt:hen. Tällöin velkasuhteen kasvu pysähtyisi keskipitkällä aikavälillä noin 75 prosentin tuntumaan. Velkasuhteen painaminen takaisin 60 prosentin tasolle vaatisi yli 4 prosentin sopeutusta suhteessa bkt:hen eli runsaat 11 miljardia euroa.

Fokus työllisyyteen ja vientikilpailukykyyn

Tuotannon vientikilpailukyky on kääntymässä Suomessa uudelleen laskuun. Lyhyen aikavälin hintakilpailukyvyn lisäksi olisi pidettävä huoli pitkän aikavälin menestystekijöistä sekä joustavuudesta kriiseissä, jota

- Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja tarvitsee nykyistä korkeamman työllisyysasteen. Ongelma on, että aktiivisen työvoimapolitiikan tehostaminen auttaa tässä vain vähän. Toimenpiteisiin pitäisi osoittaa jopa puoli miljoonaa työtöntä, jotta työllisyys kasvaisi edes 30 000 hengellä. Työvoimapoliittiset toimenpiteet eivät auta, jos Suomen vientikilpailukyky ei ole kunnossa, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.

Yksi kehityskohde olisi julkisen sektorin palkkatuen lopettaminen ja vastaavasti työnhaun tuen tehostaminen ja lisäresursointi. Sanktiojärjestelmää voisi uudistaa ottamalla käyttöön sanktioiden varoitusjärjestelmä. Myös työttömyysturvan enimmäiskeston lyhennys ja etuuksien tason alentaminen vähentävät työttömyyttä. Valtiovarainministeriön ehdottama työttömyysturvan enimmäiskeston sitominen työssäoloehtoon todennäköisesti vähentäisi työttömyyttä.

Työllisyyden kohentaminen on paras tapa myös pienentää kestävyysvajetta. Yhdenkin prosenttiyksikön parannus työllisyydessä vähentää pitkän aikavälin sopeutustarvetta hieman vajaa miljardi euroa. Päätöksillä on kiire, vaikka niiden toimeenpano voidaan ajoittaa myöhemmäksi.

 

Muistioita hallitukselle -julkaisun kirjoittamisesta ovat Etlassa vastanneet Aki Kangasharju, Antti Kauhanen, Heli Koski, Tero Kuusi, Terhi Maczulskij, Päivi Puonti, Olli Ropponen, Tarmo Valkonen ja Hanna Virtanen. Julkaisu on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.etla.fi/julkaisut/.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Lataa
Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Etla
Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Etla
Lataa
Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, Etla
Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, Etla
Lataa
Tutkimusjohtaja Heli  Koski, Etla
Tutkimusjohtaja Heli Koski, Etla
Lataa
Tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Etla
Tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Etla
Lataa
Tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij, Etla
Tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij, Etla
Lataa
Tutkimuspäällikkö Olli Ropponen, Etla
Tutkimuspäällikkö Olli Ropponen, Etla
Lataa
Tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen, Etla
Tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen, Etla
Lataa
Tutkija Hanna Virtanen, Etla
Tutkija Hanna Virtanen, Etla
Lataa
Tutkija Päivi Puonti, Etla
Tutkija Päivi Puonti, Etla
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, emme yllä kymmenen kärkeen – IMD:n listalla kärjessä Sveitsi, Singapore, Hongkong ja Tanska30.6.2025 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.

Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot23.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia. Enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista. Vuonna 2021 työnantajakustannukset lyhyistä poissaoloista olivat 135 miljoonaa euroa. Lyhyet poissaolot painottuvat erityisesti alkuviikkoon, mutta sairauspoissaolojen yleisyydessä havaittiin suuria eroja kuntien ja organisaatioiden välillä.

Etla: Suomen tulevan kasvun ytimessä ohjelmistot, data ja brändit5.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote

Tulevaisuuden kasvu Suomessa perustuu yhä selvemmin ohjelmistoille, datalle, brändeille ja organisaatiopääomalle - eli ns. aineettomille investoinneille. Tänään julkaistun Etla-raportin mukaan parhain tulos ja korkein tuottavuus yrityksissä saadaan yhdistelemällä erilaisia aineettomia investointeja. Lisäksi tarvitaan laajempaa tietopohjaa aineettomista investoinneista sekä joitakin muutoksia nykyiseen innovaatiopolitiikkaan.

Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa? (Linkki livestriimiin)5.6.2025 08:00:00 EEST | Kutsu

Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Linkki livestriimiin Pääset seuraamaan tilaisuutta allaolevasta linkistä: Linkki livestriimiin Tilaisuuden ohjelma 09.30–09

Muistutuskutsu medialle: Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa?3.6.2025 09:54:00 EEST | Kutsu

Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Tervetuloa mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Linkki livestriimiin Paikan pääl

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye