Tänään julkaistussa muistiossa Etla tarkastelee kuluvan hallituskauden talouspolitiikan tavoitteita ja esittää suosituksensa keskeisiksi politiikkalinjauksiksi koronakriisin jälkeen. Poimintoja Muistioita hallitukselle -julkaisusta:

• Hallitusohjelmaa tulisi koronakriisin jäljiltä uudistaa, koska talouskasvua on saatava nopeammaksi ja työllisyyttä paremmaksi. Finanssipolitiikan linja pitää muuttaa vastuulliseksi ja pandemian hoidon hybridistrategian toimivuus on turvattava.
• Jäljellä oleva hallituskausi kannattaa keskittää talouden toipumisen varmistamiseen sekä pitkän aikavälin kasvuun ja työllisyyteen. Päätöksillä on kiire, vaikka niiden toimeenpano voidaan ajoittaa myöhemmäksi.
• Talouskasvun nopeuttamiseksi tulisi alentaa yrittämisen verotusta. T&K-toiminnan kannusteita on lisättävä, investointien verotusta kevennettävä ja vastaavasti kulutuksen ja maapohjan verotusta kiristettävä.
• Työmarkkinoiden toimivuutta ja kriisien sietokykyä on parannettava paikallisella sopimisella. Työttömyysturvan ehtoja olisi kiristettävä ja eläkeputki poistettava. Julkinen palkkatuki tulisi lopettaa ja säästyneet varat ohjata työnhakijoiden henkilökohtaiseen palveluun. Asiantuntijoiden maahanmuuton kannusteita on lisättävä.
• Sote-uudistukseen tulisi palauttaa kustannusten hillinnän mekanismit. Kustannusten hillinnän sijaan soteuudistus uusine maakuntaveroineen nostaa veronkorotuspaineita.
• Eriarvoisuuden vähentämiseksi oppivelvollisuusikää tulisi nostaa ja ansiosidonnainen työttömyysturva tulisi ulottaa kaikille työttömiksi jääville.

Vastuullisempaa finanssipolitiikkaa

Finanssipolitiikka on Suomessa epäonnistunut viime vuosina. Etla muiden muassa on varoittanut finanssipolitiikan liiallisesta keveydestä jo aiemminkin perustaen näkemyksensä erilaisten finanssipolitiikan mittareiden kokonaisarviointiin. Samalla tuottavuuskasvu on hidastunut sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Koronakriisistä toipuva Suomen talous ei voi enää jatkossa perustua hallituskauden ensimmäisen vuoden laaja-alaiseen menojen lisäykseen. Tavoitteeksi on otettava toipumisen varmistaminen, työllisyysloikka ja julkisen talouden alijäämän sulattaminen, suosittaa Etla Muistioita hallitukselle-julkaisussaan.

- Puskureita ei ole kerätty, vaikka taloudessa oli jo Sipilän hallituksen aikana nousukausi. Myös tuottavuusloikka jäi torsoksi, nyt tarvitaan sen lisäksi vielä työllisyysloikka. Koronan tukitoimet ovat olleet pääosin onnistuneita, mutta elvytys tulee lopettaa sitä mukaa kun yksityinen sektori normalisoituu. Avainasemassa on kilpailukyky, painottaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Vaikka talous ei kasvaisi loppuvuonna enää lainkaan, bruttokansantuotteen pudotus jää - nykyisten tilastojen perusteella - viiteen prosenttiin. Ensi vuonna talous kasvaa selvästi, joten uusia tuki- tai elvytyspaketteja ei näillä näkymin tarvita. Alijäämää jää julkiseen talouteen jopa vuosikymmeneksi, ja sen sulattamista vaikeuttavat ikääntymisen mukanaan tuomat menopaineet sekä EU:n budjetin ja elvytyspaketin maksut. Turha elvytys vaarantaa Suomen velkakestävyyden turvaamisen.

Jotta julkinen talous saadaan tasapainoon tulevina vuosina, on sopeutustarve suuri. Perustuen valtiovarainministeriön laskelmiin, pelkästään velan määrän vakauttaminen suhteessa talouden kokoon 2020-luvulla edellyttäisi julkisen talouden vahvistamista noin 5 miljardilla eli noin 2 prosentilla suhteessa bkt:hen. Tällöin velkasuhteen kasvu pysähtyisi keskipitkällä aikavälillä noin 75 prosentin tuntumaan. Velkasuhteen painaminen takaisin 60 prosentin tasolle vaatisi yli 4 prosentin sopeutusta suhteessa bkt:hen eli runsaat 11 miljardia euroa.

Fokus työllisyyteen ja vientikilpailukykyyn

Tuotannon vientikilpailukyky on kääntymässä Suomessa uudelleen laskuun. Lyhyen aikavälin hintakilpailukyvyn lisäksi olisi pidettävä huoli pitkän aikavälin menestystekijöistä sekä joustavuudesta kriiseissä, jota

- Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja tarvitsee nykyistä korkeamman työllisyysasteen. Ongelma on, että aktiivisen työvoimapolitiikan tehostaminen auttaa tässä vain vähän. Toimenpiteisiin pitäisi osoittaa jopa puoli miljoonaa työtöntä, jotta työllisyys kasvaisi edes 30 000 hengellä. Työvoimapoliittiset toimenpiteet eivät auta, jos Suomen vientikilpailukyky ei ole kunnossa, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.

Yksi kehityskohde olisi julkisen sektorin palkkatuen lopettaminen ja vastaavasti työnhaun tuen tehostaminen ja lisäresursointi. Sanktiojärjestelmää voisi uudistaa ottamalla käyttöön sanktioiden varoitusjärjestelmä. Myös työttömyysturvan enimmäiskeston lyhennys ja etuuksien tason alentaminen vähentävät työttömyyttä. Valtiovarainministeriön ehdottama työttömyysturvan enimmäiskeston sitominen työssäoloehtoon todennäköisesti vähentäisi työttömyyttä.

Työllisyyden kohentaminen on paras tapa myös pienentää kestävyysvajetta. Yhdenkin prosenttiyksikön parannus työllisyydessä vähentää pitkän aikavälin sopeutustarvetta hieman vajaa miljardi euroa. Päätöksillä on kiire, vaikka niiden toimeenpano voidaan ajoittaa myöhemmäksi.

 

Muistioita hallitukselle -julkaisun kirjoittamisesta ovat Etlassa vastanneet Aki Kangasharju, Antti Kauhanen, Heli Koski, Tero Kuusi, Terhi Maczulskij, Päivi Puonti, Olli Ropponen, Tarmo Valkonen ja Hanna Virtanen. Julkaisu on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.etla.fi/julkaisut/.