Etla: talouspolitiikan tavoitteeksi työllisyysloikka, alijäämän sulattaminen ja koronakriisistä toipumisen varmistaminen

Jaa

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi, että Suomi selviää koronakriisin ensivaiheesta ennakoitua vähemmällä. Ensi vuonna Etla odottaa Suomen talouden kasvavan selvästi, joten uusia tuki- tai elvytyspaketteja ei näillä näkymin tarvita. Koronakriisi jättää silti pitkät jäljet. Alijäämää jää julkiseen talouteen vuosikymmeneksi, ja sen hoitoa vaikeuttavat niin ikääntymisen tuomat menopaineet kuin EU:n budjetin ja elvytyspaketinkin maksut. Ilman ennakoitua nopeampaa talouskasvua tai julkisen talouden miljardisopeutusta velka jatkaa kasvuaan vielä 2030-luvulla.

Tänään julkaistussa muistiossa Etla tarkastelee kuluvan hallituskauden talouspolitiikan tavoitteita ja esittää suosituksensa keskeisiksi politiikkalinjauksiksi koronakriisin jälkeen. Poimintoja Muistioita hallitukselle -julkaisusta:

  • Hallitusohjelmaa tulisi koronakriisin jäljiltä uudistaa, koska talouskasvua on saatava nopeammaksi ja työllisyyttä paremmaksi. Finanssipolitiikan linja pitää muuttaa vastuulliseksi ja pandemian hoidon hybridistrategian toimivuus on turvattava.
  • Jäljellä oleva hallituskausi kannattaa keskittää talouden toipumisen varmistamiseen sekä pitkän aikavälin kasvuun ja työllisyyteen. Päätöksillä on kiire, vaikka niiden toimeenpano voidaan ajoittaa myöhemmäksi.
  • Talouskasvun nopeuttamiseksi tulisi alentaa yrittämisen verotusta. T&K-toiminnan kannusteita on lisättävä, investointien verotusta kevennettävä ja vastaavasti kulutuksen ja maapohjan verotusta kiristettävä.
  • Työmarkkinoiden toimivuutta ja kriisien sietokykyä on parannettava paikallisella sopimisella. Työttömyysturvan ehtoja olisi kiristettävä ja eläkeputki poistettava. Julkinen palkkatuki tulisi lopettaa ja säästyneet varat ohjata työnhakijoiden henkilökohtaiseen palveluun. Asiantuntijoiden maahanmuuton kannusteita on lisättävä.
  • Sote-uudistukseen tulisi palauttaa kustannusten hillinnän mekanismit. Kustannusten hillinnän sijaan soteuudistus uusine maakuntaveroineen nostaa veronkorotuspaineita.
  • Eriarvoisuuden vähentämiseksi oppivelvollisuusikää tulisi nostaa ja ansiosidonnainen työttömyysturva tulisi ulottaa kaikille työttömiksi jääville.

Vastuullisempaa finanssipolitiikkaa

Finanssipolitiikka on Suomessa epäonnistunut viime vuosina. Etla muiden muassa on varoittanut finanssipolitiikan liiallisesta keveydestä jo aiemminkin perustaen näkemyksensä erilaisten finanssipolitiikan mittareiden kokonaisarviointiin. Samalla tuottavuuskasvu on hidastunut sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Koronakriisistä toipuva Suomen talous ei voi enää jatkossa perustua hallituskauden ensimmäisen vuoden laaja-alaiseen menojen lisäykseen. Tavoitteeksi on otettava toipumisen varmistaminen, työllisyysloikka ja julkisen talouden alijäämän sulattaminen, suosittaa Etla Muistioita hallitukselle-julkaisussaan.

- Puskureita ei ole kerätty, vaikka taloudessa oli jo Sipilän hallituksen aikana nousukausi. Myös tuottavuusloikka jäi torsoksi, nyt tarvitaan sen lisäksi vielä työllisyysloikka. Koronan tukitoimet ovat olleet pääosin onnistuneita, mutta elvytys tulee lopettaa sitä mukaa kun yksityinen sektori normalisoituu. Avainasemassa on kilpailukyky, painottaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Vaikka talous ei kasvaisi loppuvuonna enää lainkaan, bruttokansantuotteen pudotus jää - nykyisten tilastojen perusteella - viiteen prosenttiin. Ensi vuonna talous kasvaa selvästi, joten uusia tuki- tai elvytyspaketteja ei näillä näkymin tarvita. Alijäämää jää julkiseen talouteen jopa vuosikymmeneksi, ja sen sulattamista vaikeuttavat ikääntymisen mukanaan tuomat menopaineet sekä EU:n budjetin ja elvytyspaketin maksut. Turha elvytys vaarantaa Suomen velkakestävyyden turvaamisen.

Jotta julkinen talous saadaan tasapainoon tulevina vuosina, on sopeutustarve suuri. Perustuen valtiovarainministeriön laskelmiin, pelkästään velan määrän vakauttaminen suhteessa talouden kokoon 2020-luvulla edellyttäisi julkisen talouden vahvistamista noin 5 miljardilla eli noin 2 prosentilla suhteessa bkt:hen. Tällöin velkasuhteen kasvu pysähtyisi keskipitkällä aikavälillä noin 75 prosentin tuntumaan. Velkasuhteen painaminen takaisin 60 prosentin tasolle vaatisi yli 4 prosentin sopeutusta suhteessa bkt:hen eli runsaat 11 miljardia euroa.

Fokus työllisyyteen ja vientikilpailukykyyn

Tuotannon vientikilpailukyky on kääntymässä Suomessa uudelleen laskuun. Lyhyen aikavälin hintakilpailukyvyn lisäksi olisi pidettävä huoli pitkän aikavälin menestystekijöistä sekä joustavuudesta kriiseissä, jota

- Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja tarvitsee nykyistä korkeamman työllisyysasteen. Ongelma on, että aktiivisen työvoimapolitiikan tehostaminen auttaa tässä vain vähän. Toimenpiteisiin pitäisi osoittaa jopa puoli miljoonaa työtöntä, jotta työllisyys kasvaisi edes 30 000 hengellä. Työvoimapoliittiset toimenpiteet eivät auta, jos Suomen vientikilpailukyky ei ole kunnossa, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.

Yksi kehityskohde olisi julkisen sektorin palkkatuen lopettaminen ja vastaavasti työnhaun tuen tehostaminen ja lisäresursointi. Sanktiojärjestelmää voisi uudistaa ottamalla käyttöön sanktioiden varoitusjärjestelmä. Myös työttömyysturvan enimmäiskeston lyhennys ja etuuksien tason alentaminen vähentävät työttömyyttä. Valtiovarainministeriön ehdottama työttömyysturvan enimmäiskeston sitominen työssäoloehtoon todennäköisesti vähentäisi työttömyyttä.

Työllisyyden kohentaminen on paras tapa myös pienentää kestävyysvajetta. Yhdenkin prosenttiyksikön parannus työllisyydessä vähentää pitkän aikavälin sopeutustarvetta hieman vajaa miljardi euroa. Päätöksillä on kiire, vaikka niiden toimeenpano voidaan ajoittaa myöhemmäksi.

 

Muistioita hallitukselle -julkaisun kirjoittamisesta ovat Etlassa vastanneet Aki Kangasharju, Antti Kauhanen, Heli Koski, Tero Kuusi, Terhi Maczulskij, Päivi Puonti, Olli Ropponen, Tarmo Valkonen ja Hanna Virtanen. Julkaisu on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.etla.fi/julkaisut/.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Lataa
Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Etla
Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Etla
Lataa
Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, Etla
Tutkimusjohtaja Antti Kauhanen, Etla
Lataa
Tutkimusjohtaja Heli  Koski, Etla
Tutkimusjohtaja Heli Koski, Etla
Lataa
Tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Etla
Tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Etla
Lataa
Tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij, Etla
Tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij, Etla
Lataa
Tutkimuspäällikkö Olli Ropponen, Etla
Tutkimuspäällikkö Olli Ropponen, Etla
Lataa
Tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen, Etla
Tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen, Etla
Lataa
Tutkija Hanna Virtanen, Etla
Tutkija Hanna Virtanen, Etla
Lataa
Tutkija Päivi Puonti, Etla
Tutkija Päivi Puonti, Etla
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Maailma ajoi koronaseinään, Suomi sinnittelee vielä verraten pienin vaurioin14.9.2020 10:00:00 EESTTiedote

Maailmantalous supistuu tänä vuonna vauhdilla, jollaista viimeksi kirjattiin tilastoihin vuonna 1945. Myös Suomen talous supistuu koronaviruspandemian takia, mutta muuta euroaluetta selvästi vähemmän. Etla ennustaa Suomen kokonaistuotannon pienenevän tänä vuonna 4,5 prosenttia ja elpyvän jälleen ensi vuonna runsaan kolmen prosentin kasvuun. Suurimmat riskit Etlan ennusteessa liittyvät koronaviruspandemian kiihtymiseen uudelleen Euroopassa, mikä voi johtaa uusiin talouden sulkutoimiin, kuten tapahtui keväällä.

Muistutuskutsu medialle: ETLA julkaisee syksyn suhdanne-ennusteen 14.9. klo 1010.9.2020 09:58:28 EESTTiedote

- Missä määrin koronavirus on romahduttanut taloutta? - Ovatko pahimmat arviot toteutumassa? - Miten käy Suomen valtiontaloudelle ja työllisyystavoitteelle? - Miltä näyttävät maailmantalous ja euroalue ensi vuonna? Muun muassa näihin kysymyksiin on luvassa vastauksia, kun Elinkeinoelämän tutkimuslaitos esittelee webinaarissa vuoden 2020 toisen talousennusteensa: Suhdanne 2/2020. Aika: Maanantai 14.9. klo 10–11 Paikka: Teams Tuoreet luvut ja arvion esittelee Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus. Kysymyksiin on vastaamassa myös toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Ensimmäistä kertaa Etla on tarkastellut myös talouden epävarmuuden arvioimista suomalaisesta uutisdatasta koneoppivalla mallilla. Ilmoittautuminen perjantaihin 11.9. klo 10 mennessä sähköpostitse: tilaisuudet@etla.fi Osallistujille lähetetään ilmoittautumisajan päätyttyä linkki tilaisuuteen. Tervetuloa! Suhdanne-julkaisun verkkoversio on luettavissa 14.9. alkaen osoitteessa www.suhdanne.fi. Verkkoversion kuviot ja taulukot voi myös

Kutsu medialle: ETLA julkaisee syksyn suhdanne-ennusteen 14.9. klo 108.9.2020 15:05:02 EESTTiedote

- Missä määrin koronavirus on romahduttanut taloutta? - Ovatko pahimmat arviot toteutumassa? - Miten käy Suomen valtiontaloudelle ja työllisyystavoitteelle? - Miltä näyttävät maailmantalous ja euroalue ensi vuonna? Muun muassa näihin kysymyksiin on luvassa vastauksia, kun Elinkeinoelämän tutkimuslaitos esittelee webinaarissa vuoden 2020 toisen talousennusteensa: Suhdanne 2/2020. Aika: Maanantai 14.9. klo 10–11 Paikka: Teams Tuoreet luvut ja arvion esittelee Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus. Kysymyksiin on vastaamassa myös toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Ensimmäistä kertaa Etla on tarkastellut myös talouden epävarmuuden arvioimista suomalaisesta uutisdatasta koneoppivalla mallilla. Ilmoittautuminen perjantaihin 11.9. klo 10 mennessä sähköpostitse: tilaisuudet@etla.fi Osallistujille lähetetään ilmoittautumisajan päätyttyä linkki tilaisuuteen. Tervetuloa! Suhdanne-julkaisun verkkoversio on luettavissa 14.9. alkaen osoitteessa www.suhdanne.fi. Verkkoversion kuviot ja taulukot voi myös

Etla julkaisi uuden päästöennusteen: päästöjen vähennystarve lähivuosina alentui8.9.2020 09:00:00 EESTTiedote

Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähennystarve on tänään julkaistun Etlan päästöennusteen mukaan hieman aiemmin arvioitua pienempi. Kasvihuonekaasupäästöt ovat alentuneet sekä koronakriisin aiheuttaman tuotannon kutistumisen johdosta että energiahuollon vähennettyä fossiilisten polttoaineiden käyttöä viime vuosina. Etla on myös tarkentanut päästöennustearviotaan Suomen hiilinielun osalta. CO2-päästöjen vähennystarve on nyt keskimäärin 5,8 prosenttia vuodessa, mikäli halutaan päästä hallituksen tavoitteeseen hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035.

MUISTUTUSKUTSU MEDIALLE: Etla julkistaa uuden päästöennusteensa 8.9.7.9.2020 09:21:05 EESTTiedote

• Millä tahdilla Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät lähivuosina? • Miltä näyttää hallituksen Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen? Etla julkistaa Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä arvioivan päästöennusteensa tiistaina 8.9. klo 9. Median edustajille järjestetään samana päivänä taustoittava etäinfo klo 14–14.30 Zoom-webinaarina. Etlan tutkija Ville Kaitila esittelee tuoreen päästöennusteen sisällön sekä käy tarkemmin läpi, miten ennuste on laadittu. Webinaariin osallistuu myös ilmastopolitiikkaan erikoistunut Etlan tutkija Jussi Lintunen. Webinaarin vetää viestintäjohtaja Tytti Sulander. Aika: Tiistaina 08.09.2020 klo 14–14:30 Paikka: Zoom Etla ryhtyi tammikuussa 2020 ensimmäisenä talousennustelaitoksena Suomessa arvioimaan tulevaa kasvihuonekaasupäästöjen määrää. Nyt julkaistavassa päästöennusteessa Etla on tarkentanut päästöennustearviotaan myös Suomen hiilinielujen osalta. Etlan ennuste Suomen päästöjen kehityksestä laaditaan talouden makroennusteen yhteydess

KUTSU MEDIALLE: Etla julkistaa uuden päästöennusteensa 8.9.4.9.2020 09:01:29 EESTTiedote

• Millä tahdilla Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät lähivuosina? • Miltä näyttää hallituksen Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen? Etla julkistaa Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä arvioivan päästöennusteensa tiistaina 8.9. klo 9. Median edustajille järjestetään samana päivänä taustoittava etäinfo klo 14–14.30 Zoom-webinaarina. Etlan tutkija Ville Kaitila esittelee tuoreen päästöennusteen sisällön sekä käy tarkemmin läpi, miten ennuste on laadittu. Webinaariin osallistuu myös ilmastopolitiikkaan erikoistunut Etlan tutkija Jussi Lintunen. Webinaarin vetää viestintäjohtaja Tytti Sulander. Aika: Tiistaina 08.09.2020 klo 14–14:30 Paikka: Zoom Etla ryhtyi tammikuussa 2020 ensimmäisenä talousennustelaitoksena Suomessa arvioimaan tulevaa kasvihuonekaasupäästöjen määrää. Nyt julkaistavassa päästöennusteessa Etla on tarkentanut päästöennustearviotaan myös Suomen hiilinielujen osalta. Etlan ennuste Suomen päästöjen kehityksestä laaditaan talouden makroennusteen yhteydess

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme