Etla: talouspolitiikan tavoitteeksi työllisyysloikka, alijäämän sulattaminen ja koronakriisistä toipumisen varmistaminen
1.9.2020 08:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Tänään julkaistussa muistiossa Etla tarkastelee kuluvan hallituskauden talouspolitiikan tavoitteita ja esittää suosituksensa keskeisiksi politiikkalinjauksiksi koronakriisin jälkeen. Poimintoja Muistioita hallitukselle -julkaisusta:
- Hallitusohjelmaa tulisi koronakriisin jäljiltä uudistaa, koska talouskasvua on saatava nopeammaksi ja työllisyyttä paremmaksi. Finanssipolitiikan linja pitää muuttaa vastuulliseksi ja pandemian hoidon hybridistrategian toimivuus on turvattava.
- Jäljellä oleva hallituskausi kannattaa keskittää talouden toipumisen varmistamiseen sekä pitkän aikavälin kasvuun ja työllisyyteen. Päätöksillä on kiire, vaikka niiden toimeenpano voidaan ajoittaa myöhemmäksi.
- Talouskasvun nopeuttamiseksi tulisi alentaa yrittämisen verotusta. T&K-toiminnan kannusteita on lisättävä, investointien verotusta kevennettävä ja vastaavasti kulutuksen ja maapohjan verotusta kiristettävä.
- Työmarkkinoiden toimivuutta ja kriisien sietokykyä on parannettava paikallisella sopimisella. Työttömyysturvan ehtoja olisi kiristettävä ja eläkeputki poistettava. Julkinen palkkatuki tulisi lopettaa ja säästyneet varat ohjata työnhakijoiden henkilökohtaiseen palveluun. Asiantuntijoiden maahanmuuton kannusteita on lisättävä.
- Sote-uudistukseen tulisi palauttaa kustannusten hillinnän mekanismit. Kustannusten hillinnän sijaan soteuudistus uusine maakuntaveroineen nostaa veronkorotuspaineita.
- Eriarvoisuuden vähentämiseksi oppivelvollisuusikää tulisi nostaa ja ansiosidonnainen työttömyysturva tulisi ulottaa kaikille työttömiksi jääville.
Vastuullisempaa finanssipolitiikkaa
Finanssipolitiikka on Suomessa epäonnistunut viime vuosina. Etla muiden muassa on varoittanut finanssipolitiikan liiallisesta keveydestä jo aiemminkin perustaen näkemyksensä erilaisten finanssipolitiikan mittareiden kokonaisarviointiin. Samalla tuottavuuskasvu on hidastunut sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Koronakriisistä toipuva Suomen talous ei voi enää jatkossa perustua hallituskauden ensimmäisen vuoden laaja-alaiseen menojen lisäykseen. Tavoitteeksi on otettava toipumisen varmistaminen, työllisyysloikka ja julkisen talouden alijäämän sulattaminen, suosittaa Etla Muistioita hallitukselle-julkaisussaan.
- Puskureita ei ole kerätty, vaikka taloudessa oli jo Sipilän hallituksen aikana nousukausi. Myös tuottavuusloikka jäi torsoksi, nyt tarvitaan sen lisäksi vielä työllisyysloikka. Koronan tukitoimet ovat olleet pääosin onnistuneita, mutta elvytys tulee lopettaa sitä mukaa kun yksityinen sektori normalisoituu. Avainasemassa on kilpailukyky, painottaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Vaikka talous ei kasvaisi loppuvuonna enää lainkaan, bruttokansantuotteen pudotus jää - nykyisten tilastojen perusteella - viiteen prosenttiin. Ensi vuonna talous kasvaa selvästi, joten uusia tuki- tai elvytyspaketteja ei näillä näkymin tarvita. Alijäämää jää julkiseen talouteen jopa vuosikymmeneksi, ja sen sulattamista vaikeuttavat ikääntymisen mukanaan tuomat menopaineet sekä EU:n budjetin ja elvytyspaketin maksut. Turha elvytys vaarantaa Suomen velkakestävyyden turvaamisen.
Jotta julkinen talous saadaan tasapainoon tulevina vuosina, on sopeutustarve suuri. Perustuen valtiovarainministeriön laskelmiin, pelkästään velan määrän vakauttaminen suhteessa talouden kokoon 2020-luvulla edellyttäisi julkisen talouden vahvistamista noin 5 miljardilla eli noin 2 prosentilla suhteessa bkt:hen. Tällöin velkasuhteen kasvu pysähtyisi keskipitkällä aikavälillä noin 75 prosentin tuntumaan. Velkasuhteen painaminen takaisin 60 prosentin tasolle vaatisi yli 4 prosentin sopeutusta suhteessa bkt:hen eli runsaat 11 miljardia euroa.
Fokus työllisyyteen ja vientikilpailukykyyn
Tuotannon vientikilpailukyky on kääntymässä Suomessa uudelleen laskuun. Lyhyen aikavälin hintakilpailukyvyn lisäksi olisi pidettävä huoli pitkän aikavälin menestystekijöistä sekä joustavuudesta kriiseissä, jota
- Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja tarvitsee nykyistä korkeamman työllisyysasteen. Ongelma on, että aktiivisen työvoimapolitiikan tehostaminen auttaa tässä vain vähän. Toimenpiteisiin pitäisi osoittaa jopa puoli miljoonaa työtöntä, jotta työllisyys kasvaisi edes 30 000 hengellä. Työvoimapoliittiset toimenpiteet eivät auta, jos Suomen vientikilpailukyky ei ole kunnossa, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
Yksi kehityskohde olisi julkisen sektorin palkkatuen lopettaminen ja vastaavasti työnhaun tuen tehostaminen ja lisäresursointi. Sanktiojärjestelmää voisi uudistaa ottamalla käyttöön sanktioiden varoitusjärjestelmä. Myös työttömyysturvan enimmäiskeston lyhennys ja etuuksien tason alentaminen vähentävät työttömyyttä. Valtiovarainministeriön ehdottama työttömyysturvan enimmäiskeston sitominen työssäoloehtoon todennäköisesti vähentäisi työttömyyttä.
Työllisyyden kohentaminen on paras tapa myös pienentää kestävyysvajetta. Yhdenkin prosenttiyksikön parannus työllisyydessä vähentää pitkän aikavälin sopeutustarvetta hieman vajaa miljardi euroa. Päätöksillä on kiire, vaikka niiden toimeenpano voidaan ajoittaa myöhemmäksi.
Muistioita hallitukselle -julkaisun kirjoittamisesta ovat Etlassa vastanneet Aki Kangasharju, Antti Kauhanen, Heli Koski, Tero Kuusi, Terhi Maczulskij, Päivi Puonti, Olli Ropponen, Tarmo Valkonen ja Hanna Virtanen. Julkaisu on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.etla.fi/julkaisut/.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aki KangasharjuToimitusjohtaja, ETLA
Puh:050-583 8573aki.kangasharju@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat









Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Työllistymisen kannustimet parantuneet selvästi – lisätyön kannustimissa yhä isoja ongelmia20.11.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Kokoaikatyön vastaanottamisen taloudelliset esteet eli työttömyysloukut ovat vähentyneet alle kolmannekseen Suomessa viime vuosikymmenen aikana. Etlan tuoreen laskelman mukaan työttömyysloukussa on vuonna 2026 edelleen arviolta 49 000 henkilöä. Jos vuoden 2017 lainsäädäntö olisi jätetty voimaan, työttömyysloukussa olisi ollut peräti 171 000 suomalaista ja vuoden 2022 lainsäädännöllä 128 500. Samalla työttömyysloukun luonne on muuttunut: aiemmin loukussa olivat lapsiperheet, kun nykyään loukku on siirtynyt pienituloisiin toimeentulotukea ja asumistukea saaviin. Ansiopäivärahaa saaneiden työttömyysloukut ovat lähes kadonneet, mutta sen sijaan perusturvan saajilla loukkuja on yhtä paljon kuin aiemmin. Tuloloukut eli työssä olevien esteet pienten lisäansioiden tekemiseen eivät myöskään ole Suomessa vähentyneet.
Kutsu medialle: Kohti brändivetoista tulevaisuutta18.11.2026 09:12:00 EET | Kutsu
Suomalainen teknologiaosaaminen on maailmanluokkaa, mutta innovaatioiden kääntäminen pitkäjänteiseksi kasvuksi jää usein toteutumatta. Yksi syy on se, että brändinrakennus mielletään edelleen pelkäksi markkinoinniksi. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ja Oulun yliopiston yhteisen tutkimushankkeen kick-off -tilaisuudessa pureudutaan brändin ja kasvun teemoihin ja polkaistaan samalla hanke käyntiin. Hanketta rahoittaa Business Finland.
Etla nostaa teollisuuden kasvuennustettaan − työllisyysnykäystä saadaan kuitenkin vielä odottaa12.11.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen teollisuus kasvaa tänä vuonna kaksi ja puoli prosenttia, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos toimialakohtaisessa ennusteessaan. Etla on nostanut ennustettaan keväästä yli puoli prosenttiyksikköä. Myös palvelualoille on luvassa aiemmin ennakoitua vahvempia kasvunäkymiä. Voimakkainta kasvua on luvassa metalliteollisuuteen ja informaatio- ja viestintäalalle, jossa tekoälyn mahdollisuudet vahvistavat tuottavuuskehitystä. Teollisuuden työllisyysnykäystä ylöspäin saadaan kuitenkin odottaa vielä ensi vuoteen. Yhdysvaltojen välivaalien tulos ei välttämättä tarkoita muutoksia tullipolitiikkaan, vaikka välit EU:hun näyttävät nyt seesteisemmiltä.
”Reilu peli, samat säännöt” – Suomen verojärjestelmä suosii ulkomaanmatkoja ja laivaristeilyjä kotimaisen matkailun ja ravintoloiden kustannuksella9.11.2026 08:29:00 EET | Tiedote
Nykyinen arvonlisäverotus ja yritystuet ohjaavat suomalaisten kulutusvalintoja pois kotimaisista palveluista, todetaan tänään julkaistussa Etlan tutkimuksessa. Ulkomaille matkustaminen ja ravintolamyynti Suomen merialueiden ulkopuolella ovat esimerkkejä palveluista, joihin ei sisälly arvonlisäveroa. Samaan aikaan kotimaassa matkustaminen ja Suomessa tapahtuva ravintolamyynti sisältävät veron. Varustamoille maksetun miehistötuen supistaminen sekä ylimääräisen matkustusveron käyttöönotto tasapuolistaisi kilpailua ja lisäisi julkisen sektorin tuloja. Taloudellisen tehokkuuden kannalta on myös ongelmallista, että verotus ohjaa kuluttajia markkinapalveluista kotityöhön. Siksi alennetut arvolisäverokannat kannattaa säilyttää palveluissa, joissa kotityöllä voidaan korvata markkinaehtoisia palveluita.
”Kokoaan suurempi” – Suomen lääkealalla pyyhkii hyvin, mutta tutkimus- ja kehitysinvestointeja pitää jatkossa lisätä, jotta alan vauhdissa pysyttäisiin28.10.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Lääkeala on kokoonsa nähden merkittävä toimiala Suomessa. Vaikka ala työllistää alle prosentin yrityssektorin työvoimasta, se tuottaa lähes kymmenen prosenttia yrityssektorin liikevoitoista. Lääkealan työn tuottavuus on myös yli kaksinkertainen yrityssektorin keskiarvoon verrattuna, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Lääkealan vienti on kuitenkin keskittynyt voimakkaasti yhteen tuoteryhmään, alkaloidipohjaisiin lääkkeisiin, ja t&k-investoinnit jäävät Suomessa selvästi Ruotsia ja Tanskaa alemmalle tasolle. Tutkimus- ja kehitysinvestointien vahvistamiselle on Suomessa kasvunvaraa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme