Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla tutki: Koronatukitoimet auttoivat yrityksiä selviämään pandemian yli, mutta kriisin alkuvaiheessa tuet eivät kohdentuneet aina oikein

17.5.2022 09:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa
Koronakriisin aikana myönnetyt kustannustuet lisäsivät yritysten liikevaihtoa, tekivät yrityksistä voitollisia ja pienensivät riskiä joutua yrityssaneeraukseen. Myönnettyjen kustannustukien ansiosta osa korona-ajan tappiollisista yrityksistä muuttui voitollisiksi. Uudet tukikierrokset ovat kuitenkin hidastaneet talouden tervettä rakennemuutosta, ilmenee tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta. Jatkossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota yritystukien päättymisen takarajaan, harkinnanvaraisuuteen sekä tukien parempaan kohdentamiseen.
Koronatukipolitiikkaa tarkastelevan tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkija Otto Kässi (vas.), tutkimusjohtaja Heli Koski ja tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
Koronatukipolitiikkaa tarkastelevan tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkija Otto Kässi (vas.), tutkimusjohtaja Heli Koski ja tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.

Koronapandemian johdosta tehdyt koronatukitoimet ovat Suomessa olleet verrattain tehokkaita ja oikeansuuntaisia. Kustannustuet ovat lisänneet yritysten liikevaihtoa, tehneet osan yrityksistä voitollisiksi ja pienentäneet yritysten riskiä joutua yrityssaneeraukseen. Tämä ilmenee tuoreesta työ- ja elinkeinoministeriölle tehdystä Etla-tutkimuksesta ”Koronapandemian tukipolitiikan arviointi” (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, 2022:39), jossa on tarkasteltu yritystukitoimia Suomessa koronapandemian aikana. Tarkasteltuja tukitoimia ovat olleet julkiset yritystuet eli avustukset sekä lainat ja takaukset ja markkinaehtoinen rahoitus. Näiden rinnalla käytettiin myös monia muita toimia, kuten konkurssilain väliaikainen muutos ja lomautusjärjestelmän joustot, jotka olivat tärkeitä tukikokonaisuuden osia.

Kustannustukien ansiosta osa koronapandemian aikana tappiollisista yrityksistä on muuttunut voitollisiksi. Niistä kustannustukea saaneista yrityksistä, joiden tulos olisi ollut negatiivinen ilman tukea, karkeasti joka neljäs tai joka viides yritys muuttui tuen myötä voitolliseksi. Kuukausitasolla liikevaihto kasvoi kustannustukea saaneilla yrityksillä 13‒15 prosenttia enemmän kuin samanlaisella yrityksellä, joka sai muita tukia.

Suorilla tuilla ja väliaikaisilla konkurssilainmuutoksilla voidaan tehokkaasti suojata talouden rakenteita äkillisissä kriisitilanteissa, mutta tukien jatkuvuuteen tulisi kiinnittää enemmän huomiota, toteaa tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.

‒ Suomen koronatuki-instrumenteista valtaosa on ollut vanhaa liiketoimintaa säilyttäviä. Erityisesti pandemian pitkittyessä jatkuvat uudet tukikierrokset ovat hidastaneet talouden tervettä rakennemuutosta. Talouden uudistumista olisi voitu nopeuttaa, jos hallitus olisi pystynyt sitoutumaan johonkin selkeään takarajaan, jolloin koronatuet loppuvat, Koski toteaa.

Kriisitilanteiden pitkittyessä talouden uusiutumisen vauhdittamiseksi olisikin Kosken mukaan tärkeää muotoilla exit-strategia, jossa sitoudutaan selkeään kriisitukien loppumisen takarajaan.

Jatkossa epäkohdista opittava

Kaiken kaikkiaan Suomen koronatukipolitiikka on ollut luonteeltaan reaktiivista, eikä kattavaa strategista visiota ole ollut havaittavissa. Tämän takia monet tukitoimista vaikuttavat tutkimuksen mukaan kohtuullisen improvisoiduilta ja osin ristiriitaisiltakin.

‒ Erityisesti uudistavat tuet heti pandemian alussa, kuten Business Finlandin ja ELY-keskusten häiriörahoitus, olivat ongelmallisia siinä mielessä, että niiden tukikriteereissä oli tulkinnanvaraisuutta. Ne eivät myöskään kohdentuneet erityisen hyvin tukea eniten tarvitseville yrityksille. Toimenpiteenä kustannustuki näyttää perustellummalta, mutta myös sen yksityiskohdissa on selkeitä parannuskohtia, Etlan Koski huomauttaa.

Yritystuissa havaittuja epäkohtia tulisikin ottaa huomioon jatkossa, kun uusia tukimalleja hahmotellaan. Tutkimuksessa havaittuja epäkohtia olivat muun muassa jo ennen koronaa vaikeuksissa olleiden pienten yritysten ja mikroyritysten säilyttäminen kustannustuen piirissä sekä tuen harkinnanvaraisuus, joka voi johtaa samanlaisten toimijoiden erilaiseen kohteluun. Erityisesti olisi pohdittava, kuinka onnistuttaisiin huomioimaan se, että joidenkin toimialojen tuotteiden ja palvelujen kysyntä on vähentynyt jo ennen kriisiä.


Tutkimuksen on tilannut TEM:n yhteydessä toimivan riippumattoman yritystukien tutkimusjaosto osana ministeriön covid-19 tukien tarkastus- ja arviointisuunnitelmaa. Myöhemmin toteutetaan vielä merkittävimpien tukien vaikuttavuuden arvioinnit.

Koski, Heli - Kässi, Otto - Ropponen, Olli - Karppinen, Petja: Koronapandemian tukipolitiikan arviointi (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Yritykset, 2022:39)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Koronatukipolitiikkaa tarkastelevan tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkija Otto Kässi (vas.), tutkimusjohtaja Heli Koski ja tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
Koronatukipolitiikkaa tarkastelevan tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkija Otto Kässi (vas.), tutkimusjohtaja Heli Koski ja tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
Lataa
Tutkimusjohtaja Heli Koski
Tutkimusjohtaja Heli Koski
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Kutsu medialle: Kohti brändivetoista tulevaisuutta18.11.2026 09:12:00 EET | Kutsu

Suomalainen teknologiaosaaminen on maailmanluokkaa, mutta innovaatioiden kääntäminen pitkäjänteiseksi kasvuksi jää usein toteutumatta. Yksi syy on se, että brändinrakennus mielletään edelleen pelkäksi markkinoinniksi. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ja Oulun yliopiston yhteisen tutkimushankkeen kick-off -tilaisuudessa pureudutaan brändin ja kasvun teemoihin ja polkaistaan samalla hanke käyntiin. Hanketta rahoittaa Business Finland.

Etla nostaa teollisuuden kasvuennustettaan − työllisyysnykäystä saadaan kuitenkin vielä odottaa12.11.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Suomen teollisuus kasvaa tänä vuonna kaksi ja puoli prosenttia, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos toimialakohtaisessa ennusteessaan. Etla on nostanut ennustettaan keväästä yli puoli prosenttiyksikköä. Myös palvelualoille on luvassa aiemmin ennakoitua vahvempia kasvunäkymiä. Voimakkainta kasvua on luvassa metalliteollisuuteen ja informaatio- ja viestintäalalle, jossa tekoälyn mahdollisuudet vahvistavat tuottavuuskehitystä. Teollisuuden työllisyysnykäystä ylöspäin saadaan kuitenkin odottaa vielä ensi vuoteen. Yhdysvaltojen välivaalien tulos ei välttämättä tarkoita muutoksia tullipolitiikkaan, vaikka välit EU:hun näyttävät nyt seesteisemmiltä.

”Reilu peli, samat säännöt” – Suomen verojärjestelmä suosii ulkomaanmatkoja ja laivaristeilyjä kotimaisen matkailun ja ravintoloiden kustannuksella9.11.2026 08:29:00 EET | Tiedote

Nykyinen arvonlisäverotus ja yritystuet ohjaavat suomalaisten kulutusvalintoja pois kotimaisista palveluista, todetaan tänään julkaistussa Etlan tutkimuksessa. Ulkomaille matkustaminen ja ravintolamyynti Suomen merialueiden ulkopuolella ovat esimerkkejä palveluista, joihin ei sisälly arvonlisäveroa. Samaan aikaan kotimaassa matkustaminen ja Suomessa tapahtuva ravintolamyynti sisältävät veron. Varustamoille maksetun miehistötuen supistaminen sekä ylimääräisen matkustusveron käyttöönotto tasapuolistaisi kilpailua ja lisäisi julkisen sektorin tuloja. Taloudellisen tehokkuuden kannalta on myös ongelmallista, että verotus ohjaa kuluttajia markkinapalveluista kotityöhön. Siksi alennetut arvolisäverokannat kannattaa säilyttää palveluissa, joissa kotityöllä voidaan korvata markkinaehtoisia palveluita.

”Kokoaan suurempi” – Suomen lääkealalla pyyhkii hyvin, mutta tutkimus- ja kehitysinvestointeja pitää jatkossa lisätä, jotta alan vauhdissa pysyttäisiin28.10.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Lääkeala on kokoonsa nähden merkittävä toimiala Suomessa. Vaikka ala työllistää alle prosentin yrityssektorin työvoimasta, se tuottaa lähes kymmenen prosenttia yrityssektorin liikevoitoista. Lääkealan työn tuottavuus on myös yli kaksinkertainen yrityssektorin keskiarvoon verrattuna, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Lääkealan vienti on kuitenkin keskittynyt voimakkaasti yhteen tuoteryhmään, alkaloidipohjaisiin lääkkeisiin, ja t&k-investoinnit jäävät Suomessa selvästi Ruotsia ja Tanskaa alemmalle tasolle. Tutkimus- ja kehitysinvestointien vahvistamiselle on Suomessa kasvunvaraa.

Tutkimus: Suomi24-verkkoyhteisön keskustelut väestörakenteen muutoksista poikkeavat tilastojen todellisuudesta16.10.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Kansalaisten verkkokeskustelut ja tilastojen todellisuus poikkeavat huomattavasti toisistaan, kun kyseessä ovat väestörakenteen muutokseen liittyvät ilmiöt, kuten maahanmuutto. Vaikka Suomen väestörakenteessa on tapahtunut isojakin murroksia, nousee Suomi24-keskustelupalstalle usein sytykkeitä aivan eri syistä kuin tilastot antaisivat olettaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi syntyvyyden jyrkkää laskua ei hahmoteta pitkän aikavälin ilmiönä. Maahanmuuttokeskustelut puolestaan keskittyvät voimakkaasti turvapaikanhakuun, turvallisuuteen ja sosiaalitukiin eikä verkkokeskusteluissa juurikaan käsitellä maahanmuuton taloudellisia hyötyjä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye