Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla tutki: Koronatukitoimet auttoivat yrityksiä selviämään pandemian yli, mutta kriisin alkuvaiheessa tuet eivät kohdentuneet aina oikein

Jaa

Koronakriisin aikana myönnetyt kustannustuet lisäsivät yritysten liikevaihtoa, tekivät yrityksistä voitollisia ja pienensivät riskiä joutua yrityssaneeraukseen. Myönnettyjen kustannustukien ansiosta osa korona-ajan tappiollisista yrityksistä muuttui voitollisiksi. Uudet tukikierrokset ovat kuitenkin hidastaneet talouden tervettä rakennemuutosta, ilmenee tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta. Jatkossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota yritystukien päättymisen takarajaan, harkinnanvaraisuuteen sekä tukien parempaan kohdentamiseen.

Koronatukipolitiikkaa tarkastelevan tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkija Otto Kässi (vas.), tutkimusjohtaja Heli Koski ja tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
Koronatukipolitiikkaa tarkastelevan tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkija Otto Kässi (vas.), tutkimusjohtaja Heli Koski ja tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.

Koronapandemian johdosta tehdyt koronatukitoimet ovat Suomessa olleet verrattain tehokkaita ja oikeansuuntaisia. Kustannustuet ovat lisänneet yritysten liikevaihtoa, tehneet osan yrityksistä voitollisiksi ja pienentäneet yritysten riskiä joutua yrityssaneeraukseen. Tämä ilmenee tuoreesta työ- ja elinkeinoministeriölle tehdystä Etla-tutkimuksesta ”Koronapandemian tukipolitiikan arviointi” (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, 2022:39), jossa on tarkasteltu yritystukitoimia Suomessa koronapandemian aikana. Tarkasteltuja tukitoimia ovat olleet julkiset yritystuet eli avustukset sekä lainat ja takaukset ja markkinaehtoinen rahoitus. Näiden rinnalla käytettiin myös monia muita toimia, kuten konkurssilain väliaikainen muutos ja lomautusjärjestelmän joustot, jotka olivat tärkeitä tukikokonaisuuden osia.

Kustannustukien ansiosta osa koronapandemian aikana tappiollisista yrityksistä on muuttunut voitollisiksi. Niistä kustannustukea saaneista yrityksistä, joiden tulos olisi ollut negatiivinen ilman tukea, karkeasti joka neljäs tai joka viides yritys muuttui tuen myötä voitolliseksi. Kuukausitasolla liikevaihto kasvoi kustannustukea saaneilla yrityksillä 13‒15 prosenttia enemmän kuin samanlaisella yrityksellä, joka sai muita tukia.

Suorilla tuilla ja väliaikaisilla konkurssilainmuutoksilla voidaan tehokkaasti suojata talouden rakenteita äkillisissä kriisitilanteissa, mutta tukien jatkuvuuteen tulisi kiinnittää enemmän huomiota, toteaa tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.

‒ Suomen koronatuki-instrumenteista valtaosa on ollut vanhaa liiketoimintaa säilyttäviä. Erityisesti pandemian pitkittyessä jatkuvat uudet tukikierrokset ovat hidastaneet talouden tervettä rakennemuutosta. Talouden uudistumista olisi voitu nopeuttaa, jos hallitus olisi pystynyt sitoutumaan johonkin selkeään takarajaan, jolloin koronatuet loppuvat, Koski toteaa.

Kriisitilanteiden pitkittyessä talouden uusiutumisen vauhdittamiseksi olisikin Kosken mukaan tärkeää muotoilla exit-strategia, jossa sitoudutaan selkeään kriisitukien loppumisen takarajaan.

Jatkossa epäkohdista opittava

Kaiken kaikkiaan Suomen koronatukipolitiikka on ollut luonteeltaan reaktiivista, eikä kattavaa strategista visiota ole ollut havaittavissa. Tämän takia monet tukitoimista vaikuttavat tutkimuksen mukaan kohtuullisen improvisoiduilta ja osin ristiriitaisiltakin.

‒ Erityisesti uudistavat tuet heti pandemian alussa, kuten Business Finlandin ja ELY-keskusten häiriörahoitus, olivat ongelmallisia siinä mielessä, että niiden tukikriteereissä oli tulkinnanvaraisuutta. Ne eivät myöskään kohdentuneet erityisen hyvin tukea eniten tarvitseville yrityksille. Toimenpiteenä kustannustuki näyttää perustellummalta, mutta myös sen yksityiskohdissa on selkeitä parannuskohtia, Etlan Koski huomauttaa.

Yritystuissa havaittuja epäkohtia tulisikin ottaa huomioon jatkossa, kun uusia tukimalleja hahmotellaan. Tutkimuksessa havaittuja epäkohtia olivat muun muassa jo ennen koronaa vaikeuksissa olleiden pienten yritysten ja mikroyritysten säilyttäminen kustannustuen piirissä sekä tuen harkinnanvaraisuus, joka voi johtaa samanlaisten toimijoiden erilaiseen kohteluun. Erityisesti olisi pohdittava, kuinka onnistuttaisiin huomioimaan se, että joidenkin toimialojen tuotteiden ja palvelujen kysyntä on vähentynyt jo ennen kriisiä.


Tutkimuksen on tilannut TEM:n yhteydessä toimivan riippumattoman yritystukien tutkimusjaosto osana ministeriön covid-19 tukien tarkastus- ja arviointisuunnitelmaa. Myöhemmin toteutetaan vielä merkittävimpien tukien vaikuttavuuden arvioinnit.

Koski, Heli - Kässi, Otto - Ropponen, Olli - Karppinen, Petja: Koronapandemian tukipolitiikan arviointi (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Yritykset, 2022:39)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Koronatukipolitiikkaa tarkastelevan tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkija Otto Kässi (vas.), tutkimusjohtaja Heli Koski ja tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
Koronatukipolitiikkaa tarkastelevan tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkija Otto Kässi (vas.), tutkimusjohtaja Heli Koski ja tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
Lataa
Tutkimusjohtaja Heli Koski
Tutkimusjohtaja Heli Koski
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

IMD kilpailukykyvertailu: Suomelle paras sijoitus sitten vuoden 200522.6.2022 06:30:00 EEST | Tiedote

Suomi nousee tänä vuonna 8. sijalle IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Kaikkiaan 63 maan kilpailukykyvertailussa Suomen sijoitus on paras sitten vuoden 2005. Vertailun kärkeen kiri Tanska ohi viime vuoden kärkimaa Sveitsin, joka sijoittui nyt toiseksi. Kolmatta sijaa pitää Singapore. Suomen sijoitusta kohensi muun muassa yritysten suorituskyky. Sijoitukseen heikentävästi puolestaan vaikutti se, että koronapandemiassa Suomen bkt laski monia muita maita lievemmin, joten palautuminenkin on ollut muita lievempää.

Etla: Kaikki kasvuyritykset eivät ole skaalautuvia yrityksiä20.6.2022 08:30:00 EEST | Tiedote

Kaikki kasvuyritykset eivät ole skaalautuvia yrityksiä, vaikka usein niin väitetään. Digitaalinen liiketoiminta sekä vienti- ja kasvuhakuisuus ovat tärkeimpiä yrityksen skaalautuvuuden ennustajia, todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Myös innovaatiotoiminnalla havaittiin positiivinen yhteys skaalautuvuuteen eli yrityksen liikevaihdon kasvuun ilman, että kulut kasvavat samassa suhteessa. Tutkimuksen mukaan skaalautuvaa liiketoimintaa esiintyy Suomessa eniten ICT-alalla, prosessiteollisuudessa ja kaupan alalla.

Ukrainan sota näkyy jo tilastoissa: Vienti Venäjälle pudonnut rajusti kaikilla toimialoilla17.6.2022 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomen tavaravienti ja -tuonti kehittyivät alkuvuonna odotusten mukaisesti, käy ilmi Etlan ennusteryhmän julkaisemasta kesäkuun Kuukausiraportista. Tavaraviennin määrä supistui tammi-maaliskuussa 14 prosenttia viime vuoden loppuun verrattuna. Tilastoissa näkyy nyt selvästi myös Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa, vienti Venäjälle putosi maalis-huhtikuussa rajusti lähes kaikissa tavararyhmissä.

Etla on vuoden talousennustaja15.6.2022 12:30:25 EEST | Tiedote

Etla on voittanut vuoden 2021 Talousennustaja-palkinnon. Palkinnon myöntää vuosittain Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Suomen talouden kehityksen parhaiten ennustaneelle taholle. Etlan suhdanneryhmä on lisäksi voittanut Focus Economicsin järjestämän kansainvälisen kilpailun Suomi-sarjan tarkimmista talousennusteista viime vuonna. Aiemmin keväällä Etla voitti myös Concensus Economics -kilpailun euroalueen tarkimmista talousennusteista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme