Hallitustyötutkimus 2019: Puheenjohtamisessa vielä varaa parantaa

Hallitustyötutkimus 2019 kartoitti laajasti suomalaisten suuryritysten hallitustyöskentelyä. Yksi tutkimusteemoista oli hallituksen puheenjohtajan ja muun hallituksen keskinäisen yhteistyön sujuminen. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaisten suuryritysten hallitusten jäsenet ja toimitusjohtajat, joista tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 18 ja kyselyyn vastasi 300 henkilöä.

Yritysten hallituksissa työskentelee osaavia henkilöitä. Vaarana on, että ulospäin suuntautunut hallituskonkari hallitsee keskustelua. Hallitustyötutkimuksen vastaajista 78 prosenttia katsoi, että puheenjohtaja antoi erittäin hyvin kaikille hallitusjäsenille mahdollisuuden päätöksiin vaikuttamiseen. Kuitenkin viidennes vastaajista kertoi puheenjohtajan antavan tämän mahdollisuuden vain kohtalaisesti.

"Hallitustyöskentelyn suurimpia riskejä on ryhmäajattelu. Silloin hallituksen jäsen yrittää sopeuttaa mielipiteensä vastaamaan muiden jäsenten ajattelua, vaikka tietäsikin, että tehtävä päätös ei ole paras mahdollinen. Taustalla voi olla hallitukseen pesiytynyt traditio, että tietty henkilö ottaa nopeasti asioihin kantaa ja muut mukautuvat siihen", varoittaa Leena Linnainmaa, joka aloitti DIFin pääsihteerinä syyskuun alussa.

Hallitustyötutkimuksen vastaajista vain vajaa puolet (44 %) antoi erittäin hyvän arvion puheenjohtajalle hallituksen keskustelun moderoinnista. Runsas puolet suurten yhtiöiden hallitusjäsenistä löytää siis parantamisen varaa puheenjohtamisesta.

"Puheenjohtajan tehtävänä on varmistaa, että kaikki pääsevät sanomaan aidon mielipiteensä. Puheenvuorot voi jakaa vaikkapa uusimmasta hallitusjäsenestä tai hiljaisimmasta alkaen", Linnainmaa ehdottaa.

Kyselyn tulosten perusteella keskusteluja tehokkaasti moderoivan puheenjohtajan alaisuudessa kokouksissa on paremmin aikaa ja paremmat mahdollisuudet keskustella strategisista asioista ja yrityksen tulevista menestystekijöistä.

Klikkiytyminen ei ole yleinen ongelma suomalaisissa hallituksissa. Silti hallitustyötutkimukseen vastanneista toimitusjohtajista 21 prosenttia on sitä mieltä, että hallituksessa esiintyy kuppikuntia, kun taas hallituksen puheenjohtajista näin ajattelee vain viisi prosenttia ja muista jäsenistä kymmenen prosenttia.

"Hallituksen puheenjohtajalla voi joskus olla liian ruusuinen kuva hallitustyön dynamiikasta. Hallitustyön arviointi on oivallinen työkalu hallituksen työskentelyn kehittämiseen. Arvioinnissa kannattaa selvittää myös kuppikuntien esiintymistä. Arvioinnin tuloksista saa riittävän monipuolisen kuvan tilanteesta ottamalla toimitusjohtajan mukaan arviointiin", Linnainmaa toteaa.

"Puheenjohtajan tulee varoa kuppikuntien muodostumista senkin takia, että klikkiytyneissä hallituksissa puheenjohtajat eivät vastaajien mielestä anna kaikille hallitusjäsenille riittävää mahdollisuutta päätöksiin vaikuttamiseen", Linnainmaa muistuttaa.

Hallitustyötutkimus on 2019 on ensimmäinen riippumaton ja vastaavassa laajuudessa toteutettu tutkimus suomalaisten suuryritysten hallitusten ajankäytöstä ja osallistumisesta strategiseen päätöksentekoon. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa erityisesti hallitusten strategia- ja valiokuntatyöstä sekä yhteistyöstä johdon kanssa. Tutkimuksen ovat rahoittaneet Directors’ Institute Finland (DIF) sekä instituutiosijoittajat Solidium, Ilmarinen, Varma ja Elo. Tutkimuksen on toteuttanut Nordic Institute of Business & Society (NIBS) -ajatushautomo.

Tutkimusraportti osoitteessa: https://dif.fi/hallitustyotutkimus/