Huoltovarmuuskeskuksen Pia Oesch: Puun energiakäyttöä ei tule vaarantaa - energiaomavaraisuutta vahvistettava
-Ei pidä sortua viherpesuun luottamalla biopohjaiseen tuontienergiaan, kun emme tiedä mistä se on korjattu, miten kestävää se on ja minkälaiset logistiikkakustannukset siitä seuraavat. Meillä on parhaat edellytykset turvata energian omavaraisuus tässä tilanteessa kotimaisella puulla. Myös kotimaisella turpeella on lähivuosina iso merkitys energian kokonaiskäytössä, muistuttaa Oesch.
Euroopan parlamentin hyväksymän direktiivin mukaan metsäenergian käytölle esitetään kattoa vuosien 2017-2022 käyttötasoon. Yli menevää käyttöä ei laskettaisi enää uusiutuvaksi energiaksi, minkä seurauksena puuenergiaa kohdeltaisiin eri tavoin kuin esimerkiksi aurinko- tai tuulivoimaa. Tämän pelätään vähentävän bioenergian käyttöön perustuvia kaukolämmön tuotantoon tehtäviä investointeja ja hidastavan uusituvan energian käytön kasvua. Energiapuun käytön rajoituksia Oesch pitää huoltovarmuuden näkökulmasta katsoen pelottavana aikana, jolloin Venäjän sodan seurauksena energiaomavaraisuuden merkitys on kasvanut.
- Kestävyyden, kilpailukyvyn ja ilmastomuutoksenkin kannalta näissä asioissa tulisi olla kansallista liikkumavaraa, koska kaikissa maissa puun energiakäyttö ei ole samanlaista. Meillä metsäisenä maana puun energiakäyttö pitää jo huoltovarmuuden kannalta katsoen turvata, eikä komission tavoite meille sellaisenaan sovi.
Energiapuun saanti markkinoille turvattava
Kestävän metsätalouden rahoitusjärjestelmän Kemera- tuen merkitys on energiapuun korjuun kannalta Oeschin mukaan suuri. - Se kannustaa työvaltaisten harvennushakkuiden tekoon ja energiapuun saantiin markkinoille. Energiayhtiöt eivät ole kilpailemassa metsäteollisuuden kanssa ainespuusta, vaan se haluaa pieniläpimittaista energiapuuta, hakkuutähdettä ja teollisuuden sivuvirtoja kuten kuorta ja purua.
-Me olemme rakentaneet Suomeen fiksun järjestelmän, missä puu tulee kokonaan jalostukseen tai energiakäyttöön. Metsäteollisuus hyödyntää itse ylimääräiset sivutuotteet energiantuotantoon. Esimerkiksi Äänekosken biotuotetehdas on myös iso sähköntuottaja.
Oesch muistuttaa energiapuun toimitusketjun turvaamisesta. -Kun puun osuus on lähes kolmanneksen energian kokonaiskäytöstä, täytyy varmistaa puun toimitusketjun toimivuus. Me olemme kokeneet senkin, että kun teollisuuden sivutuotteita ei tullut energiatuotantoon tarpeeksi, piti ottaa turve korvaavaksi polttoaineeksi.
Energiapuulle hajautettu terminaaliverkosto viljavarastojen tapaan
Venäjän sodan myötä olemme uudessa tilanteessa, jossa energiapuun saatavuutta on Oeschin mukaan mietittävä myös huoltovarmuuden kannalta. - Yksi vaihtoehto on kattavan puun terminaaliverkoston rakentaminen hajautetusti eri puolille maata. Se toimisi kuten viljavarastot, joissa olisi energiapuun käytön puskuria ja joissa raaka-aine kiertäisi viljan tavoin.
-Huoltovarmuuskeskus voisi olla pitkäaikainen vuokralainen näissä terminaaleissa, jolloin terminaaliyrittäjän riskit pienenisivät vuokratulon myötä. Yrittäjä huolehtisi siitä, että puuvarasto kiertäisi, mutta huoltovarmuuden turvaamiseksi olisi tietty puskuri aina käytettävissä. Terminaalimalli olisi nopeasti pilotoitavissa ja sitä voi monistaa, kun saa konseptin toimimaan.
Huoltovarmuuskeskuksessa on pohdittu myös ajatusta eräänlaisesta huoltovarmuusmetsästä, joka voisi olla esimerkiksi Metsähallituksen ja Huoltovarmuuskeskuksen sopimuksellinen toimintatapa. Muiden valtion varmuusvarmuusvarastojen kaltaisesti valtioneuvosto voisi päättää huoltovarmuusmetsien käytöstä, ja puun otosta energiakäyttöön vakavissa häiriötilanteissa.
- Olennaista on, että nyt on aika miettiä energiapuun saannin ja sen toimitusketjun toimivuutta kaikissa oloissa, sanoo Oesch.
Puun energiakäytölle ei pidä asettaa kategorisia kieltoja
Nyt on keskustelussa syntynyt sellainen kuva, että kaikki puun polttaminen on pahasta. - Kun puu on meillä Suomessa keskeisin uusiutuva luonnonvara, ei pitäisi mennä kategorisiin kieltoihin, koska niiden myötä energiahuollon huoltovarmuutemme kärsii todella paljon. Pelkään, että tulevaisuudessa puu tulee päästökaupan piiriin, millä voi olla samanlaisia seuraamuksia.
-Meillä on puun energiakäytössä paras osaaminen, käytämme sitä vastuullisesti ja kestävästi. Jos puun energiakäyttöä rajoitetaan voimakkaasti, sopii kysyä mitkä Suomen vaihtoehdot ovat energian huoltovarmuuden näkökulmasta katsoen.
-Kun tuulivoiman osuus sähköntuotannossa on kasvanut 4000 megawattiin, on oltava varmuus sen kapasiteetin korvaamiseen tuulettomana pakkaspäivänä. Kun itätuonti on loppunut, me olemme läntisten energiamarkkinoiden pussin perällä. Vaihtoehdot ovat todella vähissä.
-Fossiiliset pysyvät vielä kauan aikaa globaalisti käytetyimpänä energialähteenä. Pienten päästöttömien ydinvoimalaitosten teknologia ei ole vielä valmis ja paljon puhutun geotermisen lämmön porakaivojen on havaittu kylmenevän käytössä. Joten puun energiakäytöllä tulee jatkossakin olemaan erittäin suuri merkitys Suomen huoltovarmuuden turvaajana, muistuttaa Oesch.
Markku Laukkanen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Pia Oesch, pia.oesch@nesa.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
MTK:n Mikko Tiirola: EU:n ilmastopolitiikka uudistettava – realismia kunnianhimon sijaan25.6.2025 10:04:05 EEST | Artikkeli
Kansallinen ilmastolaki perustuu vanhentuneisiin olettamuksiin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen, jossa metsien rooli arvioidaan uudelleen. – Pääongelman eli fossiilisten käytön vähentämisessä on edelleen monilla jäsenmailla paljon tehtävää. – EU:n ilmasto- ja maankäyttösektorin LULUCF-asetus perustuu vanhentuneisiin oletuksiin metsien hiilinieluista ja niihin pohjautuva kansallinen ilmastolaki on viemässä Suomea harhaan. Meillä rakennettiin ilmastolaki oletukselle vahvoista hiilinieluista, jotka eivät enää toteudu uusien mittaus- ja mallinnustapojen perusteella, Tiirola sanoo. LULUCF-asetus ei kohtele Tiirolan mukaan jäsenmaita tasavertaisesti, koska jäsenmaiden mittaustavat eivät ole vertailukelpoisia. – Vaikka Suomi tekee tarkkaa inventointia metsämaan hiilitaseesta, valtaosa EU-maista ei edes mittaa sitä. Suomea uhataan mittavilla sakoilla, jos emme pysy päästö- ja tavoitteissa, vaikka kellään maalla ei ol
Hirsitaloteollisuuden Seppo Romppainen: Asuntopolitiikka ei vastaa asukkaiden toiveisiin pientaloasumisesta18.6.2025 12:57:32 EEST | Artikkeli
Puurakentaminen tarjoaa uuden asuntopoliittisen vision Hirsitaloteollisuus ry.n toimitusjohtaja Seppo Romppaisen mukaan valtio ei ohjaa asuntorakentamista suomalaisten toiveiden mukaan. –Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi asua omakoti- tai paritalossa, mutta niiden tuotanto on romahtanut. Omakotitalojen osuus valmistuneista asunnoista on vain viidennes. Valtion tukeman ARA -tuotannon painopiste on kasvukeskusten kerrostalorakentamisessa, kun sen myöntämä yli kaksi miljardia euroa menee kaikki kerrostalotuotantoon. Yhteiskunnan tulisi ohjata asuntotuotantoa Romppaisen mielestä suomalaisten haluamaan pientalovaltaisempaan suuntaan. –Sen sijaan että asuntotuotanto keskittyy ja asuntojen koko pienenee, valtion tulisi edistää erityisesti lapsiperheiden haluamaa pientalotuotantoa lainoilla ja korkotuella. –Kuntien tulisi kaavoittaa betonivaltaisen kerrostalotuotannon sijaan pientaloalueita puurakentamiselle. Lähiöissä sijaitsevien puutalojen asumisen hiilijalanjälki on tutkitusti pienempi
Stora Enson Tuomas Hallenberg: Maaperäpäästöt ja puustonielut erotettava ilmastokeskustelussa12.6.2025 08:51:22 EEST | Artikkeli
Kannattaako ilmastotavoitteita sitoa metsiin Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenbergin mukaan erityisesti LULUCF-asetuksen myötä EU:n ilmasto- ja metsätavoitteet ovat tuoneet lisää painetta metsänielujen rooliin. –On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin. Kun eri jäsenmaissa maaperän päästöjä mitataan eri tavoin, mittaustulokset eivät Hallenbergin mukaan ole täysin yhdenvertaisia. – Metsien maaperä on herkkä luonnon vaihteluille, kuten metsätuhoille ja metsäpaloille. Esimerkiksi Saksan metsien kyky täyttää nielutavoitteita on romahtanut kirjanpainajatuhojen myötä. Metsäpalot ja talven pituus vaikuttavat myös maaperän päästöihin. –Kun metsät ja maaperä ovat ulkoisille tekijöille näin herkkiä, kannattaako vahvoja ilmastotavoitteita sitoa nykyisellä painotuks
Jaalan tapahtuma-areena on näyttö talkootyön ja maaseudun elinvoimasta4.6.2025 13:14:37 EEST | Artikkeli
Yli 500 paikan puurakenteinen tapahtuma-areena Jaalassa on valmis käyttöön. Areena tulee kesän aikana tarjoamaan yli 50 tapahtumaa kesäteatterista ja konserteista yhteislaulutilaisuuteen. –Tapahtumiin on myyty lippuja jo yli 50 prosenttia. Esimerkiksi Diandran ensimmäinen konsertti myytiin nopeasti täyteen ja toinen konsertti täytyy kovaa vauhtia. Ohjelmiston monipuolinen kokonaisuus on iso kulttuuriteko, sanoo Areena hankkeen puuhamies Jaalan Lions Clubin presidentti Petri Ryynänen. Kesäteatterin näyttämölle tulee muun muassa Pia Kleimolan ohjaama musiikkinäytelmä Taisto Tammesta, jonka elämän juuret tulevat lähelle, Voikkaalle sekä Kulkukoirat musiikkinäytelmä Reijo Taipaleesta, Kari Tapiosta ja Topi Sorsakoskesta. –Kouvolan ja Lahden läheisyys sekä Jaalan alueen yli 3000 kesäasuntoa muodostavat suuren potentiaalisen käyttäjäyleisön. Viikonloppuisin täällä on käynyt ihmisiä kaukaakin katsomassa, miltä Areena näyttää ja valmistuuko se ajoissa.Hankkeen vetäjä Petri RyynänenAreena lisää
Lahteen uuden ajan elämysten kauppahalli27.5.2025 12:17:40 EEST | Artikkeli
Kauppahalli uudistaa perinteitä ja liiketoimintaa Lahden perinteinen kauppahalli on uudistettu. Hallin tulevasta liiketoiminnasta vastaava Heinolan Heilan yrittäjä Titta Matsar luonnehtii hallia uuden ajan kauppahalliksi. –Olemme uudistaneet yli satavuotiaan kauppahallin ilmeen, mutta myös sen liiketoiminnan. Kuluttaja löytää hallista lähes sadan lähituottajan tuotteita, ravintolan ja ennen muuta elämyksiä. –Uudistettu halli kunnioittaa fiksulla tavalla perinteitä, mutta on uudella twistillä rakennettu. Halusimme uudistaa perinteistä kauppahallin erillisiin osastoihin perustuvaa ajattelua, ja rakentaa lähituottajien tuotemyynnin sekä ravintolapalvelut yhden kassapisteen ympärille. Uskon, että niillekin asiakkaille, jotka pelkäsivät uudistusta, meillä on paljon annettavaa. Matsarin mukaan ideoita ja vaikutteita on vuosien varrella haettu Euroopan maista. – Monissa maissa kauppahallit ovat puhutelleet monipuolisella konseptilla, mihin mahtuu ruuan erikoiskauppoja, ravintoloita ja kahvilo
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme