Hyvä Ikä 2018: Inhimillinen hoiva ja teknologia tuottavat yhdessä vaikuttavuutta

”Digitalisaatio jakaa ihmisiä ja se on yhä kipeämpää niille, jotka jäävät siitä ulos. Yksinäisyys ja eristäytyminen ovat yhä kasvava ongelma. Yhdistämällä inhimillistä hoivapalvelua ja teknologiaa voidaan kuitenkin saada aikaan vaikuttavuuspohjaista hoivapalvelua. Monitotoroimalla voidaan kotiin tuoda myös turvallisuutta, joka on samalla kertaa huomaavaista ja huomaamatonta.”

Leppänen kertoi Jyväskylän yliopiston perustamasta vanhempainneuvostosta, jossa ikäihmiset ovat etsineet yhdessä tutkijoiden kanssa kipupisteitä omasta arjestaan. Yksi niistä on oman talouden hoito , joka on ikääntyville yksi tärkeä itsenäisyyden tekijä. On tärkeää varmistaa, että kotona asuva henkilö voi hoitaa asiansa itsenäisesti, vaikka ei pääse pankkiin paikan päälle. Kotiin pitää myös olla saatavilla henkilökohtaista, omiin tarpeisiin räätälöityä tukea.

Digitaalisuus leviää kaikkialle, mutta millä ehdoilla

Digitaaliset palvelut leviävät yhteiskunnassa yhä laajemmalle, myös vanhustyöhön. Mutta kenen ehdoilla palveluja suunnitellaan, kysyttiin Hyvän Iän -messuilla. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen korosti Digiä ikäihmisen arkeen -seminaarissa, että digitaalisia palveluja pitää suunnitella käyttäjälähtöisesti ja käyttäjien kanssa yhteistyössä.

”Ruokatuotannossa on jo tavallista koota käyttäjäpaneeli, jonka perusteella valitaan lopullinen tuote. Samaa tarvitaan digitaalisten palveluiden rakentamisessa ja siinä käyttäjien kannattaa itsekin hakeutua yhteistyöhön yritysten kanssa”, Pietikäinen painotti.

”Ihminen suunnittelee usein omasta näkökulmastaan, ja digitaalisia palveluja suunnittelee usein nuori mies, jolla on it-alan koulutus. Käyttäjien tarpeet ja taidot täytyy ottaa paremmin huomioon. On harhaa, että tulevat sukupolvet selviytyisivät paremmin, sillä meillä on jokaisella oma sukupolvitarinamme. Nykyiset 20-vuotiaat ovat ihan yhtä pihalla 80-vuotiaina.”

Tunne vanhus, että voit tukea muistia

Digitaalisilla palveluilla pystytään myös tukemaan aivoterveyttä ja muistia, jotka olivat myös messujen tärkeä teema. Tärkeää on myös tuntea muistisairaan henkilökohtaista historiaa ja elämönkokemuksia.

”Meillä jokaisella on omat sukupolvikokemuksemme, joiden varaa muistot rakentuvat. Jotta vanhuksen muistia voi tukea, pitää ensin opetella tuntemaan ihminen. Kun hoitoa seuraavaksi tarvitsevat 50-, 60 ja 70-luvulla syntyneet, on tärkeää tietää, millaista elämä on ollut heidän nuoruudessaan”, sanoi Taina Semi GeroArtistista.

”Opetellaan tuntemaan muistisairas ihminen, tutkitaan menneisyyttä, henkilökohtaisia kiinnostuksia ja kokemuksia. Luodaan yhteyksiä menneeseen ja tartutaan nykyhetkeen”, Semi rohkaisi. ”Luodaan uusia elämänkokemuksia ja viihtyvyyttä yhteisöllisen osallisuuden kautta. Ja hyödynnetään ihmisystävällistä teknologiaa.”

Muistipuisto tarjoaa harjoitusalustan

Aivoterveyden ylläpitäminen monipuolisesti on nyt kaikkien nettiyhteyden päässä oleville. Miina Sillanpään säätiö julkaisi syyskuussa Muistipuisto-sovelluksen www.muistipuisto.fi, jonka avulla voi tehdä eritasoisia muistiharjoituksia, hakea tietoa aivoterveydestä ja muistista. Harjoitteista löytyy muun muassa treenejä aivoille, musiikkia ja muistelua sekä liikettä niveliin.

Ulla Arifullen-Hämäläinen Miina Sillanpään säätiöstä kertoo, että muutamassa viikossa sovellukselle on kertynyt jo yli 2 000 käyttäjää. Sovellus on kehitetty yhteistyössä käyttäjien ja tutkijoiden kanssa ja tavoitteena on ollut, että jokainen voi löytää siitä jotain itselleen sopivaa.

Yhdessä harrastaminen ja puuhaaminen ovat elämän eliksiiriä

”Läsnäolon kokemus pitää ihmisen hengissä. Sen voima on suurempi kuin liikunnan. Tutkimustulokset osoittavat, että liikunta ei pidennä elinikää, ellei ole jo valmiiksi sellaiset geenit, jotka vaikuttavat asiaan”, kertoi aivoterveyden tutkija, neurologian ja kuntoutuksen dosentti ja kirjailija Markku T. Hyyppä. Hän on tutkinut ruotsinkielisten vanhusten elinikään vaikuttavia tekijöitä Pohjanmaalla.

”Sosiaalisella pääomalla ja kulttuurin harrastamisella on vahva yhteys aivoterveyteen ja ikävuosien karttumiseen. Vaikutus on jopa kolme vuotta.”

Hyypän mukaan naisilla hyvinvointia ikää pidentäviä harrastuksia ovat muun muassa opintopiirit, kerhot ja kulttuuritilaisuudet. Miehillä saman tuloksen tuottavat muun muassa puutarhanhoito, nikkarointi, päivittäinen lukeminen ja kulttuuritilaisuudet. Kansalais- ja kulttuuriaktiivit elävät hänen tutkimustensa perustella merkitsevästi pitempään kuin sohvaperunat.

Hyvä Ikä sekä Fysioterapia ja kuntoutus -messut kokosivat Helsingin Messukeskukseen 3.- 4.10.2018 saman katon alle vanhustyön, kuntoutuksen ja fysioterapian asiantuntijat. Messuilla vieraili noin 4500 kävijää. Yhdistelmämessut järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa ja niiden yhteydessä järjestettiin myös Hyvän Iän -foorumi ja Suomen Fysioterapeuttien koulutuspäivät.