Helsingin yliopisto

Kehittyvien maiden pienviljelijöiden puunkasvatus edellyttää selkeää maanomistusta ja riittävää kysyntää

Jaa

Helsingin yliopistossa tehty väitöstutkimus selvitti pienviljelijöiden metsänkasvatukseen vaikuttavia toimintaympäristön tekijöitä ja niiden merkitystä puunkasvatuksen yleistymiselle Kaakkois-Aasiassa ja Itä-Afrikassa.

Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää muun muassa siirtymistä uusiutumattomista raaka-aineista kohti uusiutuvien raaka-aineiden hyödyntämistä. Globaali metsäkato ja samaan aikaan lisääntyvä teollisen puun tarve ohjaavat puun ja metsien tuottamien ekosysteemipalveluiden, kuten hiilensidonnan ja maaperän eroosion ehkäisemisen, tuotantoa kohti viljelymetsiä, erityisesti kehittyvien maiden markkinoilla.

Puuviljelmät ja istutusmetsät tuottavat jo merkittävän osan metsäteollisuuden tarvitsemasta puuraaka-aineesta ja osuuden ennustetaan edelleen kasvavan. Laajoja teollisia puuviljelmiä kohtaan kohdistuu kuitenkin kritiikkiä ja laajojen maa-alueiden löytäminen ja osoittaminen puunkasvatukseen on monessa kehittyvässä maassa mahdotonta.

Pienviljelijöiden osuus puuntuotannosta on monissa kehittyvissä maissa viime vuosikymmeninä kasvanut ja monet maat ovat myös pyrkineet edistämään pienviljelijöiden puunkasvatusta erilaisin poliittisin tukitoimin.

Anne Arvolan väitöskirjatutkimus tarkasteli ja vertaili pienviljelijöiden metsänkasvatuksen vaikuttavan toimintaympäristön tekijöitä ja niiden merkitystä puunkasvatuksen yleistymiselle Kaakkois-Aasiassa ja Itä-Afrikassa sekä suorien ja epäsuorien tukimuotojen ja kannustimien merkitystä viljelijöiden päätöksenteossa.

– Tulosten perusteella turvattu ja selkeä maanomistus ja riittävä kysyntä ovat keskeiset ennakkoedellytykset pienviljelijöiden puunkasvatukselle, ja joissakin oloissa myös yksinään riittävä kannustin, maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Arvola toteaa.

Maanomistuksen ja kysynnän lisäksi myös puumarkkinoiden toimivuudella, viljelijöiden tietotaidolla ja suorilla kannustimilla on useimmissa tapauksissa ollut rooli puunkasvatuksen lisääntymisessä ja jatkuvuudessa. Kannustimet ovat kuitenkin tehokkaita vain, jos ne on räätälöity vastaamaan viljelijöiden tarpeisiin.

Pienviljelijöiden tuottama puu ei useinkaan vastaa laatuvaatimuksia, joita korkeampaa arvonlisää tuottavalla teollisuudella, kuten esimerkiksi vientiteollisuuteen tähtäävällä sahateollisuudella tai huonekaluteollisuudella raaka-aineelleen on. Se päätyy siksi useimmiten paikallisille tai alueellisille markkinoille ja pienempää arvonlisää tuottavan teollisuuden käyttöön.

Tämäkin tuotantomalli voi olla pienviljelijän näkökulmasta kannattava, mutta viljelijät menettävät tällöin osan tuotantopotentiaalistaan ja mahdollisista tuotoistaan. Ilmiö rajoittaa myös metsäteollisuuden kasvupotentiaalia.

Mikäli globaaleilla ja kansallisilla poliittisilla toimilla pyritään lisäämään pienviljelijöiden osuutta puuntuotannossa ja ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa, heille on ensin taattava pääsy puunkasvatukseen soveltuville maa-alueille sekä turvattava maan ja sillä kasvatettavan puuston hallinta- ja omistusoikeudet.

Pienviljelijöille räätälöitävien tukiohjelmien on myös huomioitava heidän taloudelliset ja tietotaidolliset rajoitteensa, erityiset tarpeensa ja toimintaympäristöjen vaihtelevat haasteet.
_______________

MSc Anne Arvola väittelee 15.10.2020 kello 10 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Key factors in the enabling environment for smallholder tree growing – experiences from the Global South". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo, Sali 6.

Tilaisuutta on mahdollista seurata myös etänä. Katso lisätiedot

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.





Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Anne Arvola, amarvola@gmail.com, puh. 044 356 4590

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

 

Tiedeviestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi, puh. 050 518 6195, @LifeSciHelsinki

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Maailmankuulu koulutusilmiö Elements of AI saa jatko-osan: Helsingin yliopisto ja Reaktor kannustavat ratkomaan tekoälyn avulla tosielämän ongelmia21.10.2020 08:00:00 EESTTiedote

Helsingin yliopisto ja teknologiayhtiö Reaktor julkaisevat tänään keskiviikkona jatko-osan Elements of AI -tekoälykurssille, jolla on jo yli puoli miljoonaa osallistujaa ympäri maailman. Kaikille avoin ja ilmainen kurssi tarjoaa opiskelijoilleen väylän tekoäly-yhteisöön ja auttaa ratkomaan arjen, työelämän ja yhteiskunnan haasteita tekoälyn avulla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme