Keskieläke 1 716 euroa kuukaudessa
Vuonna 2019 keskimääräinen kokonaiseläke oli 1 716 euroa kuukaudessa, lähes 40 euroa enemmän kuin vuonna 2018. Mediaanieläke oli 1 497 euroa kuukaudessa, melkein 40 euroa enemmän kuin vuonna 2018.
Miesten keskieläke oli 1 937 euroa kuukaudessa ja naisten 1 533 euroa eli reilun viidenneksen vähemmän.
Keskimääräinen eläke kasvanut reilut 10 prosenttia vuosikymmenessä
Suomalaisten kuukausieläke on kasvanut vuosikymmenessä reaalisesti reilut 10 prosenttia eli lähes 200 euroa. Vuonna 2009 nykyrahaan muutettu kuukausieläke oli keskimäärin 1 530 euroa. Mediaani oli 1 308 euroa.
Kasvusta huolimatta lähes 40 prosentilla eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa. Heistä kaksi kolmesta on naisia. Yli 3 000 euron eläkkeitä sai kuusi prosenttia eläkkeensaajista. Heistä selkeä enemmistö on miehiä.
– Eläkkeiden keskimääräisen tason nousu johtuu työurien pidentymisestä, palkkatason noususta, vuosittaisista indeksikorotuksista ja siitä, että uudet eläkkeet ovat keskimäärin selvästi suurempia kuin päättyneet eläkkeet, kertoo tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino Eläketurvakeskuksesta.
Tiedot kuvaavat vuoden 2019 lopun tilannetta ja perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteistilastoon.
Kauniainen, Espoo ja Helsinki kärjessä kunnista
Suomen suurimmat eläkkeet maksettiin Uudellamaalla, missä asuvat saivat keskimäärin 2 035 euron kuukausieläkkeen. Myös Ahvenanmaalla (1 841 €) maksettiin maan keskitasoa korkeampia eläkkeitä.
Kaikki muut maakunnat jäivät alle maan keskiarvon. Keskimäärin pienimmät eläkkeet maksettiin maatalousvaltaisessa Etelä-Pohjanmaan maakunnassa.
Kuntatasolla Kauniainen on omassa luokassaan 3 105 euron keskieläkkeellä. Espoo (2 321 €) ja Helsinki (2 133 €) ovat kakkos- ja kolmossijoilla. Suomen pienin keskieläke on Etelä-Pohjanmaan Isojoella (1 244 €).
Eläkeläisiä alle 30 prosenttia vain Uudellamaalla
Suomessa on jo 1,5 miljoonaa omaa eläkettä saavaa henkilöä. Vuosikymmenessä eläkeläisten määrä on kasvanut 200 000 henkilöllä eli 14 prosenttia.
Kaikista Suomen 16 vuotta täyttäneistä eläkettä saavia on kolmannes. Joka toisessa kunnassa eläkkeensaajia on yli 40 prosenttia ja lähes joka viidennessä yli puolet 16 vuotta täyttäneistä asukkaista.
Maakunnista vain Uudellamaalla (26 %) on eläkeläisiä alle 30 prosenttia. Eläkkeensaajien osuus kasvoi kaikissa muissa maakunnissa, etenkin Itä-Suomessa. Siellä sijaitsee myös Suomen eläkeläisvaltaisin maakunta, Etelä-Savo (44 %). Seuraavaksi tulevat Kainuu (43 %) ja Kymenlaakso (41 %).
– Tässä näkyy maakunnissa ja kunnissa tapahtuva ikärakenteen muutos. Nuoret ja työikäiset siirtyvät kasvukeskuksiin ja pääkaupunkiseudulle, kertoo Palotie-Heino.
Suomen eläkeläisvaltaisin kunta on Pohjois-Savossa sijaitseva Rautavaara (57 %), missä kolme viidestä 16 vuotta täyttäneestä on eläkeläinen. Vähiten eläkeläisiä on Oulun seudulla sijaitsevassa Limingassa (21 %) ja suurista kunnista Espoossa (22 %).
Kainuussa eniten työkyvyttömyyseläkeläisiä työikäisistä
Työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 195 000 henkilöä eli lähes kuusi prosenttia työikäisestä väestöstä. Työkyvyttömyyseläkeläisten määrä laski hieman vuodesta 2018. Maakunnista väestöosuus 16 vuotta täyttäneistä on suurin Kainuussa (9,1 %) ja pienin Ahvenanmaalla (3,4 %).
Kokonaiseläkemeno vuonna 2019 oli 32 miljardia euroa, josta työeläkkeitä oli 28,9 miljardia ja Kelan maksamia eläkkeitä 2,3 miljardia.
Tiedotteen eläketulot ovat bruttosummia.
[Infoboksi]
Mitä keskieläke kuvaa?
– Suomessa asuvien, työeläkettä tai kansaneläkettä saavien keskimääräistä kuukausieläkettä.
– Tarkasteluun eivät kuulu osa-aikaeläkettä, osittaista vanhuuseläkettätai pelkkää perhe-eläkettä saavat.
[Linkkejä]
Tilasto Suomen eläkkeensaajista (Etk.fi-tilastosivu ja taulukot)
Kokonaiseläkemenot (Etk.fi-tilastosivu)
ETK:n uusi eläkelaskuri (sis. ansiotason kehityksen)
Dynaaminen infografiikka: Keskieläke maakunnittain 1992–2019
(embed-koodi vas. yläkulmassa)
[Infografiikka ks. liitteet]
– Keskieläke 2019 sukupuolen mukaan kunnittain
– Keskieläke 2019 sukupuolen mukaan kunnittain
– Suomessa asuvien omaa eläkettä saavien kokonaiseläkejakauma 31.12.2019
Lisätietoja:
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino puh. 029 411 2147, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Tilastosuunnittelija Heidi Nyman, puh. 029 411 2139, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
- Huom! Tutustu Keskieläke maakunnittain 1992-2019 Race chart -visualisointiin. Visualisoinnin avulla voit tarkastella aikasarjaa kätevästi. Visualisoinnin voi upottaa verkkouutiseen. Embed-koodi löytyy vas. yläkulmasta.
- Versio 2. visualisoinnista: pienempi fontti, lähtee liikkeelle play-nappulaa painamalla
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Lättföretagandet ökar snabbt – ger möjligheter till jobb, men många är i en sårbar ställning på arbetsmarknaden8.5.2024 07:45:00 EEST | Tiedote
Antalet lättföretagare har ökat snabbt på senare år. Samtidigt verkar lättföretagarnas profil ha förändrats: de är yngre, allt fler har utländsk bakgrund och bara grundläggande utbildning. Pensionsskyddscentralens (PSC) undersökning är den första där lättföretagarnas yrkesbanor, inkomster och pensionstillväxt under en period på flera år har studerats.
Kevytyrittäjyys nopeassa kasvussa – mahdollistaa työllistymistä, mutta moni on haavoittuvassa asemassa työmarkkinoilla8.5.2024 07:45:00 EEST | Tiedote
Kevytyrittäjien määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Samaan aikaan kevytyrittäjien profiili näyttää muuttuneen: he ovat entistä nuorempia, yhä useampi on ulkomaalaistaustainen ja suorittanut vain perusasteen koulutuksen. Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksessa on tarkasteltu ensi kertaa kevytyrittäjien urapolkuja, tuloja ja eläkekertymää usean vuoden ajanjaksolla.
Internationell jämförelse av pensionsfondernas avkastning: Inflationen åt upp realavkastningen6.5.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
År 2023 var utmanande för pensionsfondernas placeringar på många håll i världen. Pensionsplacerarnas genomsnittliga realavkastning blev endast två procent. De finländska pensionsfondernas placeringar lyckades ännu sämre. Hos oss gjorde den höga inflationen att realavkastningen blev negativ, -0,2 procent i genomsnitt. De svenska pensionsfondernas realavkastning var -1,2 procent i genomsnitt.
Eläkerahastojen kansainvälinen tuottovertailu: Inflaatio söi suomalaisten reaalituotot6.5.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Eläkerahastojen sijoitusvuosi 2023 oli haastava eri puolilla maailmaa. Eläkesijoittajien keskimääräinen reaalituotto jäi vain kahteen prosenttiin. Suomalaisten eläkerahastojen sijoitukset sujuivat sitäkin heikommin. Reaalituotto painui meillä korkean inflaation vuoksi negatiiviseksi ja oli keskimäärin -0,2 prosenttia. Ruotsalaisten eläkerahastojen reaalituotto oli keskimäärin -1,2 prosenttia.
Podcasten Eläkekomitea: Hur lyckas Finland med att integrera invandrare?2.5.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Kommer regeringens avoga politik att vara ett hinder för arbetsrelaterad invandring? Kommer invandrarna att rädda pensionssystemet och hurdana pensioner kan de själva vänta sig? Det diskuteras av ledande sakkunnig Katri Niskanen från arbets- och näringsministeriet, chefen för invandringsärenden Teemu Haapalehti från Esbo stad och utvecklingschef Heikki Tikanmäki från Pensionsskyddscentralen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme