Keskosilla ja vastasyntyneenä tehohoitoa saaneilla maltillisesti kohonnut riski lapsuusiän syöpään
24.11.2020 08:25:29 EET | HUS | Tiedote
International Journal of Cancer -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että keskosilla on suurentunut riski kiinteisiin kasvaimiin, erityisesti itusolukasvaimiin ja retinoblastoomaan. Riski oli suurin alle 32. raskausviikolla syntyneillä pikkukeskosilla. Vastasyntyneiden saama hengityskonehoito, vastasyntyneen elvytys sekä antibioottihoito näyttävät myös lisäävän syöpäriskiä alle 20-vuotiaana. Riski oli suurentunut sekä keskosilla että täysiaikaisina syntyneillä tehohoitoa tarvinneilla lapsilla.
”On mahdollista, että täysiaikaisena syntyneiden lasten suurentunut syöpäriski voisi liittyä hapenpuutteeseen eli hypoksiaan joko raskauden tai synnytyksen aikana. Tätä tukee myös suurentunut syöpäriski niillä lapsilla, joilla oli syntyessään matalat Apgar-pisteet tai merkkejä hapenpuutteesta synnytyksessä. Keskosilla syöpäriski saattaa liittyä geneettisiin tai hormonaalisiin tekijöihin”, kertoo lastentauteihin erikoistuva lääkäri, LL Laura Seppälä Uudesta lastensairaalasta.
Tutkimus on ensimmäinen, jossa pystyttiin osoittamaan vastasyntyneiden tehohoidon yhteys lapsuusiän syöpäriskiin. Lisäksi tutkimus tuo uutta tietoa erityisesti pikkukeskosten kohonneesta syöpäriskistä.
”Tutkimuksen tulokset olisi hyvä ottaa huomioon sekä keskosten että vastasyntyneenä tehohoitoa tarvinneiden lasten seurannassa”, toteaa professori Kim Vettenranta Uudesta lastensairaalasta.
Lapsuusiän syövän taustatekijät tunnetaan huonosti
Suomessa syöpään sairastuu vuosittain noin 200 lasta ja nuorta aikuista. Ennenaikaisesti syntyneiden lasten tehohoito on Suomessa huippuluokkaa ja sitä on kehitetty viimeisten vuosikymmenien aikana merkittäväsi. Hoitojen pitkäaikaisvaikutuksia tunnetaan kuitenkin vähän.
Arviolta noin 10 %:lla lapsuusiän syöpään sairastumisen taustalla on jokin tunnistettu perinnöllinen syy. Syövälle altistavia taustatekijöitä etsitään mm. äidin raskaudenaikaisista sairauksista, lääkkeistä sekä vastasyntyneisyyskauden tapahtumista. Tutkimuksissa on osoitettu mm. suuren syntymäpainon olevan yhteydessä lapsuusiän leukemiaan.
Tutkimuksissa on myös osoitettu keskosilla olevan suurentunut riski saada hepatoblastooma, joka on yleisin lapsuudessa esiintyvä maksan kasvain, mutta hoitojen yhteydestä syöpäriskiin kokonaisuutena ei ole tutkimustietoa. Myöskään eri raskausviikoilla syntyneiden keskosten riskiä ei ole pystytty erottelemaan.
Tutkimus tehtiin HUSin, Syöpärekisterin ja THL:n yhteistyönä ja se on osa LL Laura Seppälän väitöskirjatyötä raskaudenaikaisten altisteiden ja vastasyntyneisyyskauden tekijöiden vaikutuksesta lapsuusiän syöpäriskiin.
Tutkimuksessa käytettiin syntymärekisterin ja syöpärekisterin kattavia rekisteritietoja, joiden avulla tutkittiin ennenaikaisesti syntyneiden lasten riskiä sairastua syöpään alle 20 vuoden iässä. Tutkimuksessa yhdistettiin vuosina 1996–2014 syntyneiden ja alle 20-vuotiaana syöpään sairastuneiden lasten ja heidän äitiensä tietoja ja verrattiin niitä väestöverrokkeihin. Lisäksi tutkittiin vastasyntyneiden saamien hoitojen yhteyttä syöpäriskiin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lastentauteihin erikoistuva lääkäri Laura Seppälä, laura.seppala@hus.fi
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Mekanismerna bakom ruptur av hjärnaneurysm preciseras – HUS medverkar i en internationell studie6.7.2026 07:39:02 EEST | Pressmeddelande
HUS Helsingfors universitetssjukhus medverkar i en internationell studie som tillför ny information om varför en del hjärnaneurysm rupturerar. Resultaten kan i framtiden bidra till att bättre än i nuläget identifiera aneurysmen med störst rupturrisk och stödja utvecklingen av nya läkemedelsbehandlingar. Studien har publicerats i den ansedda tidskriften Nature Neuroscience.
Aivovaltimopullistuman puhkeamisen mekanismi tarkentuu – HUS mukana kansainvälisessä tutkimuksessa6.7.2026 07:39:02 EEST | Tiedote
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala oli mukana kansainvälisessä tutkimuksessa, joka tuo uutta tietoa siihen, miksi osa aivovaltimopullistumista puhkeaa. Tulokset voivat tulevaisuudessa auttaa tunnistamaan nykyistä paremmin ne pullistumat, joiden puhkeamisriski on suurin ja tukemaan uusien lääkehoitojen kehittämistä. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Nature Neuroscience -lehdessä.
Arbetet för babyvänlig verksamhet fortsätter – utvecklingsarbetet fortsätter med ny sammansättning2.7.2026 10:28:59 EEST | Pressmeddelande
Efter att Institutet för hälsa och välfärd THL:s nationella samordnande upphörde fortsätter arbetet för babyvänlig verksamhet i samarbete med alla välfärdsområden. Målet för den sakkunniggrupp som HUS har sammankallat är att trygga och utveckla babyvänlig vård i hela landet.
Vauvamyönteinen työ jatkuu – kehittämistyö jatkuu uudella kokoonpanolla2.7.2026 10:28:59 EEST | Tiedote
THL:n kansallisen koordinaation päätyttyä vauvamyönteisyystyö jatkuu yhteistyössä kaikkien hyvinvointialueiden kanssa. HUSin koollekutsuman asiantuntijaryhmän tavoitteena on turvata ja kehittää vauvamyönteistä hoitoa koko maassa.
Blodprov underlättar diagnostiken av lymfkörtelinflammationer i halsområdet hos barn1.7.2026 08:54:42 EEST | Pressmeddelande
En studie som genomförts vid HUS har bekräftat tillförlitligheten hos en blodprovsbaserad diagnostisk metod för lymfkörtelinflammationer i halsområdet hos barn som orsakas av miljömykobakterier. Ett blodprov är ett snabbare och för patienten mer skonsamt sätt att säkerställa diagnosen än invasiva metoder, såsom vävnadsprovtagning.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme