Koneet, laitteet ja metallituotteet puskevat vielä ylöspäin, mutta ”meillä on aika hyvä käsitys, miksi Suomi on vajoamassa taantumaan”
22.11.2022 09:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Syksyn Suhdanne-ennusteessa Etla arvioi Suomen ajautuvan lievään taantumaan kuluvan vuoden lopussa ja ensi vuoden bkt:n kasvu jää nollan tuntumaan. Tekninen taantuma tarkoittaa bruttokansantuotteen supistumista kahdella peräkkäisellä vuosineljänneksellä. Vuonna 2024 kasvua kertyy jälleen 1,7 prosenttia.
‒ Vaikuttaa siltä, että talouden laskusuhdanne on alkanut. Euroalueen talous kasvoi vielä loppukesästä, mutta sen todennäköinen supistuminen vuoden lopussa aiheuttaa lisää ongelmia Suomelle. Samaan aikaan, inflaation myötä, kotitalouksien kulutuskysyntä vähenee. Kun tähän lisätään kysynnän väheneminen keskeisillä vientimarkkinoilla, meillä on aika hyvä käsitys siitä, miksi Suomi on vajoamassa taantumaan, toteaa Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti.
Suomen teollisuuden tuotos kasvaa vielä tänä vuonna liki neljä prosenttia ja ensi vuonnakin puolitoista prosenttia. Erityisesti koneiden ja laitteiden valmistus on noussut meillä muuta Eurooppaa rivakammin, ja tuotanto lisääntyi tammi-elokuussa 11 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. EU27-maissa lisäystä kertyi keskimäärin 4,6 prosenttia. Koneiden ja laitteiden vienti Suomesta Venäjälle laski arvoltaan neljänneksen viimevuotisesta.
Valoisat näkymät telakoilla ja autoteollisuudessa
Myös metallituotteissa Suomi on muuta Eurooppaa edellä. EU27-maissa tuotanto lisääntyi reilun prosentin tammi-elokuussa, Suomessa taas liki viisitoista prosenttia. Kulkuneuvojen ja telakoiden osalta tilanne näyttää niin ikään positiiviselta.
‒ Ennusteemme mukaan kulkuneuvojen viennin määrä kasvaa viiden prosentin tahtia kahden seuraavan vuoden ajan. Tosin moottoriajoneuvojen valmistus ja vienti vähenevät tilapäisesti tänä vuonna, kun mallit vaihtuvat. Telakoidenkin tilauskanta on hyvä, vaikkakin EU:n Venäjän vastaiset pakotteet pysäyttävät yhden tilauksen, kertoo Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson.
EU:ssa yli puolet uusista henkilöautoista on yhä bensiini- ja dieselautoja, mutta Uudenkaupungin autotehtaalla panostetaan jatkossa sähköautojen tuotantoon.
Paperiteollisuutta painaa lakko ja Venäjän hyökkäyssota
Paperiteollisuuden (ml. kartonki ja sellu) viennin määrä supistuu tänä vuonna noin 13 prosenttia. Laskuun vaikuttaa pääosin alkuvuoden lakko, mutta myös Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota näkyy vientiluvuissa. EU27-maissa paperiteollisuuden tuotanto kasvoi tammi-elokuussa, mutta Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa tuotantomäärät olivat laskussa. Sen sijaan puutavarateollisuuden tuotanto lisääntyi Suomessa 12 prosenttia vuodentakaisesta, vaikka useissa EU-maissa tuotantomäärät kääntyivät jo keväällä laskusuuntaan.
Sahatavaran kysyntää heikentää lähivuosina Euroopassa hitaasti kasvava rakentaminen. Suomessa rakennusalan viime vuoden hyvä kehitys kantaa vielä kuluvalle vuodelle, tosin näkymiä varjostavat jo saatavuusongelmat ja kasvavat kustannukset. Puutuoteteollisuuden ennennäkemättömän korkeat vientihinnat kääntyivät heinäkuussa laskuun, mutta olivat silti tammi-elokuussa 36 prosenttia viimevuotista korkeammalla. Toimialan viennin määrä on jo vähentynyt tuntuvasti.
Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden vientihinnat kohosivat tammi-elokuussa 46 prosenttia vuoden takaisesta, mutta kääntyivät puolitoista vuotta kestäneen voimakkaan nousun jälkeen laskusuuntaan elokuussa. Alan viennin määrä supistuu noin 5 prosenttia tänä vuonna.
Kansainvälinen matkustus ei ole toipunut koronapandemiasta
Yksityisten palvelualojen tuotannon määrä kasvaa Etlan ennusteen mukaan tänä vuonna keskimäärin reilut kolme prosenttia eli vähemmän kuin viime vuonna. Ensi vuonna kasvu hidastuu vajaaseen kahteen prosenttiin – ennen uutta vahvistumista vuonna 2024.
Majoitus- ja ravitsemisala toipuu tänä vuonna koronapandemiasta, joskaan turismi Suomessa ei ole täysin elpynyt. Kansainvälisen matkustamisen palautuminen kestänee vuoteen 2024 asti.
Kaupan ala on pandemian jälkeen, hintojen nousun ja saatavuusongelmien vuoksi sopeutunut tänä vuonna alaspäin. Uuteen kasvuun päästään vasta vuonna 2024.
Syksyn 2022 Toimialakatsaus perustuu Etlan syyskuun Suhdanne-ennusteessa julkaistuihin toimialaennusteisiin ja sisältää yksityiskohtaista tietoa seuraavilta toimialoilta: teknologiateollisuus, metsäteollisuus, kemian- ja elintarviketeollisuus, rakentaminen sekä yksityinen palvelusektori. Toimialakatsaus ei sisällä erikseen kulttuuri- ja tapahtuma-alaa siitä syystä, että alalta ei ole saatavissa kootusti tilastoja.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Birgitta Berg-AnderssonTutkija, ETLA
Puh:044-465 0153birgitta.berg-andersson@etla.fiPäivi PuontiEnnustepäällikkö, ETLA
Puh:050 534 3536paivi.puonti@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat



Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Muistutuskutsu medialle: Yrityskauppojen ja yritysjärjestelyjen tuottavuusvaikutukset18.5.2026 14:15:00 EEST | Kutsu
Suomessa on jälleen rikottu ennätyksiä yrityskaupoissa, kun Kone osti TK Elevatorin. Etla on selvittänyt Business Finlandin rahoittamassa monivuotisessa FLOW-tutkimushankkeessa paitsi yrityskauppojen ja yritysjärjestelyjen tuottavuusvaikutuksia, myös yritysten markkinoille tulon ja markkinoilta poistumisen vaikutuksia tuottavuuteen. Lisäksi hankkeessa tutkitaan työvoiman liikkuvuuden ja aineettoman pääoman hallinnan vaikutuksia tuottavuuden dynamiikkaan. Tulokset tukevat tehokkaampaa teollisuus- ja innovaatiopolitiikkaa.
Mihin vielä tarvitaan Etlaa? Juhlavuoden erikoishaastattelussa Arto Nybergin vieraana on Aki Kangasharju18.5.2026 09:17:52 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Juhlavuosi huipentuu syyskuussa Finlandia-talossa järjestettävään seminaariin, jonka yhteydessä julkaistaan juhlakirja ”Suomi 2051”. Kirjassa eturivin taloustutkijat tarkastelevat Suomen talouden tilaa ja esittävät tutkimukseen pohjautuvat arviot siitä, miten Suomen talous saadaan kestävälle pohjalle vuoteen 2051 mennessä – ja millaisia yhteiskunnallisia valintoja se meiltä vaatii. Mihin vielä tarvitaan Etlaa, kysyy tänään julkaistussa erikoishaastattelussa toimittaja Arto Nyberg, kun haastateltavana on Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Kutsu medialle: Yrityskauppojen ja yritysjärjestelyjen tuottavuusvaikutukset12.5.2026 10:02:00 EEST | Kutsu
Suomessa on jälleen rikottu ennätyksiä yrityskaupoissa, kun Kone osti TK Elevatorin. Etla on selvittänyt Business Finlandin rahoittamassa monivuotisessa FLOW-tutkimushankkeessa paitsi yrityskauppojen ja yritysjärjestelyjen tuottavuusvaikutuksia, myös yritysten markkinoille tulon ja markkinoilta poistumisen vaikutuksia tuottavuuteen. Lisäksi hankkeessa tutkitaan työvoiman liikkuvuuden ja aineettoman pääoman hallinnan vaikutuksia tuottavuuden dynamiikkaan. Tulokset tukevat tehokkaampaa teollisuus- ja innovaatiopolitiikkaa.
Etla: Iranin sodan vaikutukset Suomen teollisuuteen jäävät maltillisiksi - teollisuuden lisäksi kasvua luvassa myös rakentamiseen ja palvelualoille11.5.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen tehdasteollisuus jatkaa kasvussa tänä vuonna ja kasvu leviää nyt myös rakentamiseen ja palvelualoille. Näin arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla kevään toimialakohtaisessa ennusteessaan. Teollisuuden näkymät ovat kuitenkin kaksijakoiset: metalliteollisuudella pyyhkii hyvin, kun taas kemian- ja metsäteollisuuden näkymät ovat heikommat. Persianlahden tilanne aiheuttaa epävarmuutta monille toimialoille, mutta Etla arvioi, että vaikutukset teollisuuteen jäävät maltillisiksi. Teollisuuden vientiä tukee Suomen vientikysynnän kasvu sekä kilpailukyky, joka on varovaisillakin mittareilla kohtuullisella tasolla.
Pohjoismainen vertailu: Norja ja Tanska haavoittuvimpia kansainvälisen kaupan häiriöille, Suomi eniten riippuvainen Kiinasta20.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Maailmantalouden muutos kohti geotaloutta haastaa Pohjoismaiden pieniä avotalouksia. Pohjoismaiden talous nojaa vahvasti Eurooppaan, mutta maiden strategiset haavoittuvuudet piilevät suurvalloissa eli Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Suomen osa- ja komponenttituonnin haavoittuvuudet liittyvät erityisesti Kiinaan, ilmenee tänään julkaistusta raportista. Kaikkein haavoittuvimpia kaupan häiriöille ovat Norja ja Tanska, kun taas Ruotsin ja Islannin kansainvälinen kauppa kestää iskuja paremmin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
