Kotitalouksien ostovoima elpyy notkahduksen jälkeen - inflaatio kiusaa tänä vuonna kaikkia
21.9.2022 10:00:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Ansiotason ja inflaation kehityksessä hyödynnetään Laboren ennusteen arvoja. Lisäksi perheille on laskettu kulutustutkimuksen perusteella niille ominaiset kulutuskorit, joiden hintakehitys kuvaa perheiden kohtaamaa inflaatiovauhtia. Vuosien 2023 ja 2024 osalta laskelmassamme on oletettu, ettei kenenkään verotus kiristyisi tai alenisi soteuudistuksen myötä ja soteuudistuksesta johtuva valtionverotuksen kiristyminen on kunkin perheen kohdalla samansuuruinen kuin vastaava kunnallisveron alennus.
LABORE:n syksyn 2022–2024 esimerkkiperhelaskelmassa tarkastelun kohteena ovat hyvätuloinen perhe, toimihenkilöperhe, työntekijäperhe, yksinhuoltajaperhe, työmarkkinatukea saava yksin asuva työtön, ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saava työtön sekä eläkeläispariskunta.
Hyvätuloisen pariskunnan ostovoima elpyy pudotuksesta parhaiten
Hyvätuloisen perheen nimellistulot kasvavat nopeasti vahvan ansiotason kehityksen seurauksena. Kuten muillakin perheillä, ostovoima heikkenee kuluvana vuonna, mutta jo 2024 hyvätuloisen perheen ostovoima kasvaa esimerkkiperheistä eniten. Omistusasumiseen ja yksityisautoiluun liittyvien kustannusten nopea nousu verottaa ostovoimaa etenkin vuosina 2022 ja 2023.
Toimihenkilöperheen ostovoima kehittyy heikoimmin
Toimihenkilöperhe on ainoa esimerkkiperhe, jolla on asuntolainaa. Kun muilla esimerkkiperheillä ostovoima kasvaa vuonna 2023, toimihenkilöperheen ostovoima heikkenee. Iso syy tähän on rivakasti nouseva korkotaso ja tämän vaikutus toimihenkilöperheen kokemaan inflaatioon.
Vuokra-asuminen suojaa työntekijäperheen ostovoimaa
Omistusasumisen kustannukset kasvoivat vuonna 2022 vuokria selvästi enemmän. Vuokralla asuvien palkansaajaperheiden ostovoima heikkeni maltillisemmin vuonna 2022.
Yksinhuoltajaperheen ostovoimassa pienimmät heilahtelut
Yksinhuoltajaperheen ostovoima selviää pienimmällä notkahduksella vuonna 2022. Suuri osa tuloista kuluu vuokralla asumiseen, jonka kustannukset kasvavat vielä 2022 varsin maltillisesti. Yksinhuoltajaperheen ostovoimassa tapahtuu koko tarkastelun ajan pienintä heiluntaa.
Ansiosidonnaista saavan työttömän ostovoimassa suurin kasvu
Työmarkkinatukea saavan työttömän nimellistulojen kehitys on kaikista heikointa. Ansiosidonnaista saavalla työttömällä sekä nimellistulojen että ostovoiman kehitys on kaikista suurinta. Tähän vaikuttaa sekä ansiotasoindeksin että kansaneläkeindeksin vahva kehitys vuonna 2023. Ansioiden kasvu vaikuttaa työttömäksi jääneen ansio-osaan ja kansaneläkeindeksin kasvu työttömyyspäivärahaan.
Eläkeläispariskunnan ostovoima palautuu heikon vuoden jälkeen
Eläkeläispariskunta kohtaa kovimman inflaation kuluvana vuonna. Kansaneläke- ja työeläkeindeksin heikko kehitys ansiotasoindeksiin nähden sekä omistusasumisen kulujen rivakka nousu heikentävät eläkeläispariskunnan ostovoimaa eniten. Molempiin eläkeindekseihin tehtävät reilut korotukset vuonna 2023 kuitenkin kääntävät ostovoiman kehityksen positiiviseksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eetu IsotalotutkijaTyömarkkinat
Puh:+358-40 940 2696eetu.isotalo@labore.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Esimerkkiperheet 2026–2028: Työssäkäyvien ja työttömien ostovoima eriytyy22.10.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Laboren syksyn 2026 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen kotitalouden tulojen, verojen ja veronluonteisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Palkankorotukset ja vuoden 2027 veronkevennykset vahvistavat työssäkäyvien ostovoimaa, mutta työttömillä se heikkenee jokaisena ennustevuonna. Työttömien esimerkkihenkilöiden tulot jäävät suuntaa antavassa vertailussa kohtuullisen minimin alapuolelle.
Mika Maliranta selvittämään tekoälyn vaikutuksia työelämään ja työmarkkinoihin20.10.2026 12:48:42 EEST | Tiedote
Laboren johtaja Mika Maliranta on nimetty selvityshenkilöksi arvioimaan tekoälyn vaikutuksia suomalaiseen työelämään ja työmarkkinoihin. Työministeri Matias Marttinen on nimennyt selvityshenkilöiksi lisäksi Maija Hovilan ja Teemu Roosin. Selvityksen tavoitteena on esittää johtopäätökset ja toimenpidesuositukset siitä, miten Suomi voi hyödyntää tekoälyn mahdollisuudet ja tukea ihmisiä ja työpaikkoja muutokseen sopeutumisessa.
Granulariteetti ja talous20.10.2026 06:30:00 EEST | Blogi
Yhden suuryrityksen menestys tai vastoinkäyminen voi heilauttaa koko kansantaloutta. Tätä ilmiötä kutsutaan granulariteetiksi, ja Suomessa sen merkitys tunnetaan hyvin. Mitä yrityksiin keskittyvä taloudellinen painoarvo tarkoittaa suhdannevaihteluille ja millaista harkintaa se edellyttää talouspolitiikalta, kysyy Paolo Fornaro Labore-blogissaan.
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Voiko opettajiin luottaa?15.10.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Peruskoulun päättöarvosanat vaikuttavat nuorten jatko-opintomahdollisuuksiin, mutta samasta osaamisesta voi saada eri kouluissa eri arvosanan. Suomessa ratkaisua haetaan arviointikriteerien tarkentamisesta, muissa Pohjoismaissa myös ulkoisista kokeista. Mitä tutkimus kertoo keinoista turvata arvioinnin yhdenvertaisuus?
Palkkaero ei kavennu yksin työpaikoilla – ratkaisut löytyvät työurien rakenteista ja hoivavastuun jaosta14.10.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Suomessa sukupuolten välisen palkkaeron kaventaminen edellyttää nykyistä vaikuttavampia ja paremmin kohdennettuja toimia. Tuoreen policy briefin mukaan samapalkkaisuustyössä on siirryttävä laajoista toimenpidelistoista tutkimusnäyttöön perustuviin, arvioitaviin toimiin, jotka puuttuvat työurien rakenteisiin, ammattien segregaatioon ja hoivavastuun jakautumiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme