Kuusen suopursuruosteen esiintymiä muutamilla järvillä, sinilevätilanne rauhallinen

Kaakkois-Suomen järvialueen leväesiintymät pysyvät edelleen vähäisinä. Kuluvalla viikolla sinilevien runsaus on kaakon rannikkoalueellakin ollut vähäinen; levälauttoja tai yhtenäisempiä lieviä esiintymiä ei sääolojen vuoksi ole nähtävissä satelliittikuvista eikä merivartioston tarkastuksissa. Avomerellä sinileväesiintymät ovat olleet koko kesän voimakkaampia linjan Kaunissaari-Suursaari länsipuolella eli Suomenlahden länsi- ja keskiosissa.

Uimarantojen hiekoille ja avoimeenkin veteen on paikoin ilmaantunut ruskean, oranssin tai punaisen värisiä ja kuollessaan harmaantuvia kuusen suopursuruosteen (Chrysomyxa ledi) lauttoja. Kesän viileys, sateisuus ja yksittäiset lämpimät päivät ovat edesauttaneet suopursuruosteen sienen leviämistä ja itiöiden kypsymistä. Heinä-elokuussa tuulet ja vesisateet varisuttavat itiöitä, jolloin itiöpölyä saattaa kasautua järvien pinnoille. Itiöistä muodostuvat lautat voivat olla hyvinkin suuria, sillä ne ovat vettä kevyempiä. Veteen joutuessaan itiöiden ympärille muodostuu ohut hyytelömäinen vaippa, johon tarttuu helposti myös muita veden pinnalla olevia roskia, levää, vesikasvinkappaleita, siitepölyä jne. Luonnonvesissä vedenkalvolla ajelehtiville ilmiöille löytyy usein luonnosta itsestään peräisin oleva selitys.

Järvilämpötilat ovat yleisesti kaakossa 19–21 asteessa ja rannikkoalueellamme muutama aste vähemmän.

Levähavainnointi kertoo vain havainnointipisteen tilanteesta

Systemaattinen valtakunnallinen levähaittaseuranta aloitettiin kesällä 1998. Sen avulla pyritään saamaan yleiskuva sinilevätilanteesta koko maassa. Seuranta toteutetaan yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, kunnallisten ympäristöviranomaisten ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa.

Sinileväseurantaan kuuluu useita satoja pysyviä havaintopaikkoja eri puolilla maata sisävesillä ja merialueilla. Sinilevätilannetta seurataan havaintopaikoilla viikoittain kesäkuusta syyskuuhun. Sinilevän määrä arvioidaan silmämääräisesti asteikolla 0 (ei levää) - 3 (erittäin runsaasti sinilevää). Sisävesillä havainnoitsijoina toimivat pääasiassa kuntien ympäristö- ja terveysviranomaiset, mutta mukana on myös yksityisiä havainnoitsijoita.

Itämeren sinilevätilanteen kehitystä seuraavat ympäristöviranomaiset ja Suomen ympäristökeskus yhdistäen tietoa tutkimusaluksilta, satelliittikuvista ja Itämerta risteileviltä aluksilta. Sinilevätilannetta seurataan myös perinteisillä havaintoasemilla sekä Rajavartiolaitoksen lentäjien, valvontaveneiden ja koulutettujen havainnoitsijoiden toimesta.

Koska vakiohavaintopaikka on tietty yksittäinen paikka järven rannalla tai Suomenlahdella, usein esim. uimarannalla, voi sinilevätilanne olla järven toisella rannalla aivan toisenlainen. Etenkin pintaan nousevat levät kulkeutuvat tuulen mukana ja levälautat pakkautuvat vastarannalle, jolloin toisella rannalla vesi voi olla kirkasta. Laajempaa tilannekuvaa levätilanteesta saamme TARKKA-satelliittikuvien avulla.