Luken erikoistutkija Matleena Kniivilä: Metsäteollisuudella edessään rankka sopeutumisen vuosikymmen – Uusien tuotteiden tutkimus- ja kehitystoimintaa lisättävä

Metsäteollisuuden tuotannon jalostusarvo on alentunut ja metsäteollisuutta on syytetty tuotekehityksen puutteesta. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus massa- ja paperiteollisuuden liikevaihdosta oli vain vajaa puoli prosenttia vuonna 2018, kun koko tehdasteollisuudessa sama luku oli liki kaksi prosenttia.

-Tutkimus ja kehitystoimintaan panostaminen on metsäteollisuuden tulevaisuuden kannalta avainasia. Nyt olisi lisättävä tutkimus- ja kehitysresursseja kotimaisen tuotannon jalostusasteen kohentamiseksi. Metsäteollisuuden tulevaisuuden kannalta on ratkaisevaa, millä metsäteollisuuden uusia, suuren mittakaavan investointeja saadaan Suomeen. Huonoin skenaario on se, että Suomesta tulisi alhaisen jalostusarvon raaka-aineen ja välituotteen maa, ennakoi Kniivilä.

Tähän suuntaan on Kniivilän mukaan viime vuosina menty, kun paperia halvemman tuotteen eli sellun suhteellinen merkitys on kasvanut. - Tämä voi kuitenkin olla välivaihe, jos korkeamman jalostusasteen tuotteiden merkitys jatkossa kasvaa. Vaikka sellun käyttö näissä tuoteryhmissä on nykyisellään marginaalista paperin ja kartongin tuotantoon verrattuna, odotusarvo kohdistuu kehitystyöhön.

-Suomessahan tehdään laajaa tutkimus- ja kehitystyötä uusien puupohjaisten ratkaisujen ja tuotteiden parissa. Meillä on mahdollisuus ottaa tässä edelläkävijärooli globaalisti, koska meillä on pitkä osaaminen puun eri ainesosien hyödyntämisessä. Olennaista on kohdentaa metsäteollisuuden tuotekehitys tuotteisiin, joissa sellua voidaan hyödyntää uudella tavalla.

Kniivilä muistuttaa, että metsä on edelleen Suomen tärkein luonnonvara. - Suomella ei ole varaa hukata siihen liittyviä mahdollisuuksia. On nostettava jalostusastetta ja kehitettävä arvokkaampia tuotteita.

Puupohjaisten uusien tuotteiden jalostus Suomeen

Pisimmälle uusien puupohjaisten tuotteiden kehitystyössä on edennyt Kotkamills muovittoman ja kierrätettävän kuppikartongin tuotannossa. Spinnovan Jyväskylän koelaitoksella testataan, kuinka selluloosasta tehtyjä puukuitulankoja voidaan tuottaa suuressa mittakaavassa. Metsä Spring ja Valmet rakentavat Äänekoskelle koelaitosta, jossa märästä sellusta valmistetaan kierrätettäviä ja biohajoavia 3D-kuitutuotteita, joilla voidaan korvata muovista tehtyjä ruokapakkauksia. Puupohjaiset biopolttoaineet ovat ison segmentin tuotteita, joiden valmistukseen liittyviä investointihankkeita on meneillään useita.

-Teollisuus odottaa näihin hankkeisiin yhteiskunnan tukea, muun muassa siksi että kuljetuskustannukset kuluttajamarkkinoille ovat Suomessa toimivan teollisuuden haitta. Toisaalta meillä on vakaa toimintaympäristö ja hyvä raaka-aineen saatavuus ainakin puun osalta, mikä on Suomeen sijoittumisen kannalta etu.

Esimerkiksi tekstiilikuidun tuotannossa Kniivilä näkee loputtoman markkinan, jos puupohjaisella kuidulla pysytään korvaamaan puuvillaa. – Globaalia markkinaa on myös muovia korvaavalla kuppikartongilla, jolla voidaan merkittävästi vähentää muovin kertymistä vaikkapa vesistöihin.

-Yhteistä näille kehityksen kohteena oleville tuotteille on se, että niissä on suuri odotusarvo fossiilisten tuotteiden korvaajana. Tuotevalikoima laajenee volyymituotteista kemikaaleihin, liimoihin ja elintarvikkeisiin. Puurakentaminen sitoo ja varastoi hiiltä, mutta sen kasvu rajoittunee kotimaan markkinoille. Olisi toivottavaa, että nämä muovia korvaavat puupohjaiset tuotteet pääsisivät ympäristöpolitiikassa paremmin esiin.

Kniivilän mukaan kotimaisen tuotannon jalostusasteen nostamiseksi on ratkaisevaa, saadaanko suuren mittakaavan uusia investointeja Suomeen. - Investointeja suunnitellessaan yritykset huomioivat lukuisia kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: lopputuotteiden kysyntä ja sijoittuminen, raaka-aineen ja muiden tuotantopanosten saatavuus sekä hinta, kuljetuskustannukset, osaava ja koulutettu työvoima, infrastruktuurin toimivuus, poliittinen vakaus ja toimintaympäristön ennakoitavuus, luettelee Kniivilä

-Suomen kannalta on tärkeää, menevätkö investoinnit lähemmäksi kuluttajia lopputuotemarkkinoille vai Suomeen. Toisaalta jos aaltopahvin ja etenkin sen eri kerrosten valmistaminen Suomessa on edelleen kannattavaa liiketoimintaa, miksi esimerkiksi suuren mittakaavan muovia korvaavien elintarvikepakkausten tuotanto ei olisi mahdollista Suomessa, kysyy Kniivilä.

Korvaako sellun ja kartongin tuotannon kasvu paperin hiipumisen

Alkanut vuosikymmen ravistelee Suomen metsäteollisuuden tuotannon rakenteita. Kun paperiteollisuuden vienti laski Luken arvion mukaan viime vuonna yli 25 prosenttia, koronapandemian seurauksena lasku jatkuu tänä vuonna arviolta vielä 15-20 prosentin verran. Paino- ja kirjoituspaperi on pandemian suurin metsäteollisuustuotteiden häviäjä.

Paperin viennin merkitys Suomen kansantaloudelle on ollut suuri. Kun vielä vuonna 2000 pelkästään paino- ja kirjoituspaperista saadut vientitulot olivat 6,4 mrd. euroa, kysynnän pienentymisen ja kapasiteetin sulkemisten seurauksena vastaavat vientitulot olivat 3,4 mrd eur vuonna 2019. Paperiviennin osuus Suomen tavaraviennistä laski 13 prosentista viiteen prosenttiin.

-Meneillään oleva digitalisaation globaali trendi merkitsee vääjäämättä paino- ja kirjoituspaperin tuotannon vähenemistä myös tulevaisuudessa. Eri puolilla maailmaa paperikoneita suljetaan tai muutetaan muiden tuotteiden tekemiseen. Pandemia on vauhdittanut tätä kehitystä, ja nyt jää nähtäväksi, miten pysyväksi painotuotteiden kysynnän lasku tulee jäämään, pohtii Kniivilä.

Sellulla, kartongilla ja sahatavaralla menee Kniivilän mukaan paremmin ja kaikilla on myönteiset kysynnän kasvun näkymät. -Verkkokaupan kasvu on osa samaa digitalisaatiotrendiä, mikä lisää pakkausmateriaalien kuten kartongin kysyntää. Myös tarratuotanto on ollut pandemian aikana vahvassa kasvussa. Kartonki ylittää tänä vuonna ensimmäistä kertaa tuotantomäärässä paperintuotannon.

EU:n sääntely kasvaa metsäsektorilla

Kniivilä ei usko, että pelkästään ympäristötietoisuuden kasvu johtaisi suoraan uusiutuvien puupohjaisten tuotteiden käytön kasvuun. – Ilmastoystävällisten uusiutuvien tuotteiden täytyy olla kilpailukykyisiä. Kun on taloudellisesti heikommat ajat, kuluttaja katsoo usein ensin hintaa. Ilmastokysymysten lisäksi luonnon monimuotoisuuden huomioimisen tarve kasvaa entisestään.

-Olennaista on tehdä kokonaisvaltaisesti kestäviä ratkaisuja. Nykypäivän keskustelulle on tyypillistä, että keskustelu on melko mustavalkoista ja korostetaan vain yhtä asiaa. Täytyy voida puhua yhtä aikaa metsien taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä, koska kaikki ne on otettava huomioon ja pyrittävä yhteensovittamaan tasapainoisella tavalla.

Vaikka metsäpolitiikka kuuluu EU:ssa kansallisen päätäntävallan piiriin, ongelmien monimutkaisuuden vuoksi se on Kniivilän mukaan väistämättä osa monia muita politiikkoja, kuten ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikkaa. - Kun tulevaisuudessa metsiin kohdistuu myös muita kuin talouskäyttötarpeita, haluaisin korostaa eri tavoitteiden yhteensovittamisen tärkeyttä.

Markku Laukkanen

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.