Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Kari T Korhonen: Metsien monimuotoisuus on monella tapaa parantunut

Valtakunnan metsien inventointiin liittyvän osatutkimuksen mukaan Suomen metsien monimuotoisuus on kehittynyt myönteisesti. - Olennaista on se, että kaikkien seurattavien asioiden suhteen olemme parempaan suuntaan menossa. Keskeisenä mittarina käytettyjen lehtipuiden ja lahopuiden määrä on lisääntynyt, sanoo tutkimusta johtanut Luken tutkimuspäällikkö Kari T Korhonen.
-Puheet hiilinielun romahtamisesta ovat liioittelua. Vaikka metsien kasvu on hidastanut, meillä metsät kasvavat edelleen enemmän kuin sieltä hakataan. Kun puusto vanhenee, kasvu ei jatku entisenkaltaisena. Jos hiilinielujen kasvattamiseksi ruvetaan rajoittamaan hakkuita, puitten kasvu hiipuu, puuston luontainen kuoleminen kasvaa ja ennen pitkää nielu supistuu sen myötä.
Puuston hehtaarikohtaisen määrän merkittävä lisäys on Korhosen mukaan seurausta siitä, että sodan jälkeisten runsaiden hakkuiden jälkeen on metsät kyetty tehokkaasti uudistamaan. –Hehtaarikohtainen kuutiometrimäärä on noussut uskomattoman paljon vuosikymmenien aikana. Kasvu koskee kaikkia puulajeja, metsiin on tullut lisää lehtipuustoa ja puut ovat järeytyneet.
Hakkuiden rajoittaminen järjetöntä
Metsien hiilivarasto on viimeisen 50 - 60 vuoden aikana kasvanut rajusti ja se on Korhosen mukaan seurausta siitä, että hyvällä hoidolla on saatu Suomen metsät kuntoon. - Nyt kun metsät ovat melkein täyspuustoisia, hiilivarastoa ei kyetä paljoakaan lisäämään. Ennusteiden mukaan puumäärää voidaan edelleen jonkun verran kasvattaa, vaikka metsiä hyödynnettäisiinkin tehokkaasti.
–Tuntuisi järjettömältä, jos Suomessa lähdettäisiin hakkuukielloilla rassaamaan metsäalaa, joka on pystynyt vuosikymmenien aikana lisäämään nieluvarastojaan. Ilmastopolitiikassa pitäisi tarttua ensin uusiutumattomia käyttävien sektoreiden päästöihin. Mikään muu ala kuin metsäala ei voi sanoa, ettei muutu päästölähteeksi koskaan. Ilmastopolitiikassa on paljon etupolitiikkaa, jossa joillekin maille sopii, että muut saavat hoitaakseen nielutaakan.
Korhonen muistuttaa, että puhuttaessa nieluista ja luontokadosta, pitäisi puhua koko maankäyttösektorista kuten kaupunkirakentamisesta ja maataloudesta. - Kun kaupunkialueiden puustoisuuden lisääminen on yksi EU:n tavoitteita, tulisi meidänkin suurimmissa kaupungeissamme lisätä puustoa. Kun Suomessa rakennetaan, aina kaatuu metsää. Tulevaisuuden kaupungistumisen ja maahanmuuton seurauksena rakentaminen kasvaa ja aiheuttaa varmasti metsäkatoa.
Avohakkuita ei tule kieltää – jatkuva kasvatus vähentää puuston määrää
Jos avohakkuut kiellettäisiin, Korhosen mukaan nykyisiä puumääriä ei saataisi liikkeelle muutoin kuin tekemällä hakkuita isoilla alueilla. – Avohakkuualat eivät ole Suomessa kasvaneet, vaan puuta tulee hehtaaria kohden aiempaa enemmän puuston keskitilavuuden kasvun ansiosta. Harvennushakkuualat ovat viime vuosina selvästi lisääntyneet.
–Laajamittaisempi siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen merkitsisi puun korjuun hankaloittamista. Puuston tulisi jatkuvassa kasvatuksessa olla uusiutumisen takia huomattavasti harvempaa, mikä merkitsee puuston pääoman laskua. Luontaisen uudistamisen hakkuiden väheneminen viime vuosikymmeninä puoleen selittyy sillä, että se on epävarma uudistamismenetelmä samaan aikaan kun viljelyketju on kehittynyt valtavasti tuottaen hyviä tuloksia.
Korhosen mukaan monimuotoisuuden kannalta on metsissä menty hyvään suuntaan. – Me tarvitsemme tasapainon suojelun ja talouskäytön välillä. Olemme vähentäneet metsänhoidon kovia menetelmiä ja lisänneet luonnonhaittoja vähentäviä, metsille tyypillisiä menetelmiä. Esimerkiksi avohakkuualueilla kuhisee toisenlaista elämää, mikä myös lisää monimuotoisuutta. Avohakkuualoilla suojellaan metsiä myös metsäpaloilta.
–Puulajien suhteen huolestuttavaa on, että ennen mäntyvaltaiset Etelä-Suomen nuoret metsät ovat nyt kuusivaltaisia. Kun kuusta kasvaa nyt väärilläkin karuilla paikoilla, sinä piilee kuivumisen ja kirjanpainajan leviämisen riski.
EU:n komissio luottaa enemmän ympäristöjärjestöihin kuin hallituksiin
Eurooppalaista metsäkeskustelua hallitsevat Korhosen mukaan ilmastoasiat ja EU:n aloitteiden myötä monimuotoisuus- ja suojeluteemat. –Ongelmana on se, että komission tiedot Pohjois-Euroopan metsäasioista eivät ole kummoisia, eivätkä EU:n virkamiehet luota suomalaisiin virkamiehiin.
-Komissio kuuntelee enemmän ympäristöjärjestöjä ja pitävät niitä enemmän toden puhujina kuin virkavastuullaan toimivia ministeriöiden virkamiehiä, mikä on erittäin huolestuttavaa. Kun Suomessa on ollut aina vahva luottamus virkakuntaan, on meidän historiastamme vaikea ymmärtää, mistä se johtuu.
Vaikka valtakunnan metsien inventointia tehdään lähes jokaisessa EU maassa, Korhonen muistuttaa, että yhtä pitkää seurannan aikasarjaa kuin Suomessa, ei ole muualla kuin pohjoismaissa. –Monet maat ovat aloittaneet metsävaroihin ja monimuotoisuuteen liittyvän seurannan vasta 2000 - luvulla.
Tutkimuspäällikkö Kari T Korhosen haastattelu perustuu valtakunnan metsien inventointiin liittyvään osatutkimukseen, minkä tarkoituksena on tuottaa tietoa metsien monimuotoisuudelle merkittävien rakennepiirteiden kehityksestä viimeisen neljän vuosikymmenen aikana. Tutkimuksen tarkastelussa ovat olleet vanhat metsät, puulajit, hakkuut ja maanmuokkaustavat, säästöpuut sekä kuollut puu ja sekametsät.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi
Lisätietoja: Kari Korhonen, kari.t.korhonen@luke.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Teollisuusneuvos Eino Kollista elämänkerta — Saha- ja puutuoteteollisuuden idearikas edelläkävijä29.5.2023 10:50:27 EEST | Tiedote
Teollisuusneuvos Eino Kolli tunnetaan suomalaisen saha- ja puutuoteteollisuuden innovatiivisena kehittäjänä. Käkisalmen maalaiskunnassa vuonna 1925 syntynyt Kolli loi Vierumäen Teollisuudesta yhden aikansa Suomen merkittävimmistä yksityisistä sahayrityksistä.
Rakennusopin professori Markku Karjalainen: Vähähiilisen puurakentamisen edistäminen hallitusohjelmaan – Puurakentamista Ukrainan jälleenrakentamiseen ja rakennusvientiin26.5.2023 10:45:47 EEST | Artikkeli
Puurakentamisen myönteisiä ympäristöetuja ei ole pystytty Suomessa hyödyntämään, sanoo Tampereen yliopiston rakennusopin professori, arkkitehti Markku Karjalainen. – Kun puu säilyy rakennuksissa elinkaarensa ajan hiilivarastona, puun käytön lisääminen rakentamisessa on erinomainen ilmastopolitiikan työkalu. Hallitusohjelmaan tulisikin kirjata vähähiilisen rakentamisen edistäminen osana ilmastotoimia.
Professori Seppo Junnila: Puurakentamisen ilmastohyödyt vajaakäytöllä – Hallitusohjelmaan kirjaus puurakentamisen merkittävästä lisäämisestä9.5.2023 13:02:55 EEST | Artikkeli
Aalto yliopiston kiinteistöliiketoiminnan professori Seppo Junnilan mielestä puurakentamisen mahdollisuuksia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ei ole hyödynnetty tarpeeksi. – Uuteen hallitusohjelmaan tulisi saada kirjaus puurakentamisen merkittävästä lisäämisestä ja sen ilmastohyödyistä. Puurakentaminen tulee saada vihreän rahoituksen piiriin, koska se korvaa teräsbetonirakentamista, vähentää rakentamisen päästöjä ja pitkäkestoiset puutuotteet varastoivat hiiltä koko elinkaarensa ajan.
Metsäbiotalouden Tiedepaneelin viesti hallitusohjelmaan: Panostuksia metsäsektorin arvonlisän kasvattamiseen lisättävä – Metsien rooli ilmastopolitiikassa päivitettävä19.4.2023 07:30:00 EEST | Artikkeli
Metsäbiotalouden Tiedepaneelin mukaan uuden hallituksen tulee päivittää metsien rooli ilmastopolitiikassa uusimpien tutkimustulosten ja maailmanpoliittisen tilanteen valossa.
Marjatta ja Eino Kollin säätiö tukee puurakentamisen hyvinvointitutkimusta – Hyytiälään kansainvälinen puurakentamisen tutkimuskeskus5.4.2023 13:10:02 EEST | Artikkeli
Juupajoella sijaitsevalle Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalle rakennetaan tutkimus- ja oppimisympäristö Hyytiälä Living Lab, jossa tullaan tutkimaan puurakentamisen kokonaiskestävyyttä sekä puurakennuksen hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme