Software Finland rySoftware Finland ry

Mimmeissä on potentiaalia ohjelmoijiksi – osaammeko hyödyntää sen?

Jaa
Yrityksissä on pitkään ollut huutava pula ohjelmointitaitoisista työntekijöistä. Tämä on saanut huomion kohdistumaan naisiin, joiden osuus ohjelmoijina on edelleen pieni. Naisilla on kiinnostusta ja potentiaalia ohjelmointiin, mutta alan yritysten ja organisaatioiden valmius ottaa vastaan aloittelevia ohjelmoijia ja erityisesti ohjelmoijanaisia vaihtelee.
LUT-yliopiston tutkijatohtorit Annika Wolff ja Paula Savolainen ovat selvittäneet naisten hakeutumista ohjelmistoalalle - teeman tuntee syvällisesti #mimmitkoodaa-ohjelman vetäjä Milja Köpsi. Kuva: Satu Kainulainen, Ohjelmisto- ja e-business ry.
LUT-yliopiston tutkijatohtorit Annika Wolff ja Paula Savolainen ovat selvittäneet naisten hakeutumista ohjelmistoalalle - teeman tuntee syvällisesti #mimmitkoodaa-ohjelman vetäjä Milja Köpsi. Kuva: Satu Kainulainen, Ohjelmisto- ja e-business ry.

Lehdistötiedote 14.5.2019

Ohjelmisto- ja e-business ry on tarttunut osaajaongelmaan ja käynnistänyt #mimmitkoodaa-ohjelman. Sen tarkoituksena on kannustaa ohjelmistokehityksestä kiinnostuneita naisia opettelemaan koodaamista ja työllistymään ohjelmistoalalle. Ensimmäisenä vuonna ohjelmaan ilmoittautui 3500 mimmiä, ja hands-on päivän workshoppeihin mahtui 991 osallistujaa –  toista tuhatta jäi jonoon.

LUT-yliopisto toteutti kevään 2019 aikana kyselyn ohjelman ympärille syntyneessä verkostossa yhteistyössä Ohjelmisto- ja e-business ry:n kanssa. Kyselyllä selvitettiin mitkä tekijät vaikeuttavat tai estävät naisia hakeutumasta ohjelmoijaksi tai ohjelmistoalalle, jotta näiden esteiden tai hidasteiden poistamiseen voidaan vaikuttaa. Kyselyyn saatiin 252 vastausta, joista eniten (45%) tuli ikäryhmästä 30-39 vuotiaat.

Ohjelmointitaitoisia on, mutta niin on alalle hakeutumisen ja työllistymisen esteitäkin

Vastaajista valtaosa, 69%, oli palkansaajia tai yrittäjiä, opiskelijoita 12% ja muissa elämäntilanteissa olevia 19%. Vastaajista vain 26% työskentelee ohjelmointiin liittyvissä tehtävissä, mutta peräti 86% vastaajista kertoi osaavansa jotain ohjelmointikieltä. Heistä 75% kertoi osaavansa kahta tai useampaa ohjelmointikieltä.

Kyselyn tuloksista alalle tulon esteiksi lukeutuvina seikkoina nousivat esille muun muassa ristiriita työntekijän aseman ja vaaditun osaamistason välillä, kova kilpailu aloittelijan paikoista, sekä alan kokeminen erittäin miehiseksi silloin, kun vastaaja ei itse vielä toiminut alalla. Vastaajien kokemuksen mukaan alalla jo työskenteleviä naisia ei myöskään välttämättä arvosteta samalla tavalla kuin miehiä.

”Naisten kyselyvastaukset on otettava ohjelmistoalalla vakavasti, tässä voittavat kaikki. Kun naiset työllistyvät ohjelmistoyrityksiin helpommin, heidän potentiaalinsa saadaan hyödynnettyä työvoimapulasta kärsivällä ohjelmistoalalla. Lisäksi koko alan maine työmarkkinoilla paranee”, sanoo Miradore Oy:n toimitusjohtaja Simo Salmensuu.

Vastauksilla vaikuttavuutta: ”Kisällikoulutus” takaisin?

Kyselyn vastaajat antoivat yli 1400 sanallista vastausta avoimiin kysymyksiin. Vastaajat jakoivat paitsi omia kokemuksiaan, myös paljon neuvoja esimerkiksi miten naisten uramahdollisuuksia ohjelmointiin liittyvissä tehtävissä voidaan parantaa, mitä kouluissa voitaisiin tehdä tai mitä asenteiden muuttamiseksi voitaisiin tehdä. Aineisto tulee olemaan pohjana useille kehittämistoimenpiteille.

”Kyselyn tulokset kuullaan toivottavasti hallitusneuvotteluissa asti. Nyt tiedämme, että monilla naisilla on jo mainio pohja ohjelmointiin, mutta osaaminen ei vielä ihan riitä – ”kisällikoulutus” eli oppisopimus-järjestelmä voisi olla tähän yksi ratkaisu. Oppisopimukset ovat vieneet mm. Saksaa menestykseen ja se mahdollisuus pitäisi nyt Suomessakin tosissaan tutkia – osaaminen ja osaajapula ovat seuraavan hallituksen suuria haasteita”, ehdottaa Rasmus Roiha, Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja.

Roiha on samaa mieltä toimitusjohtaja Salmensuun kanssa: Alan mainetta pitää parantaa. Roihan mukaan ”miessakki” -tyyppinen imago on karistettava ja vastuu tästä on pitkälti yrityksillä. #mimmitkoodaa-ohjelman vetäjä Milja Köpsi toivoo johtajilta esimerkkiä.

”Ohjelmisto- ja e-business ry ja tietysti #mimmitkoodaa on ponnistellut ahkerasti, että naiset tuntisivat itsensä tervetulleiksi alalle. Paljon on hyvää tahtoa, mutta jos johtajat muistaisivat pitää vielä paremmin puheissaan ja toimissaan ohjenuorana naisillekin vetovoimaisen näkökulman, niin olisimme jo pitkällä.”

LUT-yliopisto toteutti kyselyn yhteistyössä Ohjelmisto- ja e-business ry:n kanssa aiemmin keväällä 2019. Tarkemman tilastollisen analyysin lisäksi syvällisempää analyysiä odottaa yli 1 400 avoimiin kysymyksiin annettua vastausta, ja tuloksista tullaan julkaisemaan myös artikkeleita alan tieteellisissä lehdissä.

Lisätietoja:

Paula Savolainen, tutkijatohtori, LUT-yliopisto, 050 5121 989, paula.savolainen@lut.fi 

Rasmus Roiha, toimitusjohtaja, Ohjelmisto- ja e-business ry, 0400 180 434, rasmus@ohjelmistoebusiness.fi

Milja Köpsi, #mimmitkoodaa-ohjelman vetäjä, 040 1525154, milja@mimmitkoodaa.fi

Avainsanat

Kuvat

LUT-yliopiston tutkijatohtorit Annika Wolff ja Paula Savolainen ovat selvittäneet naisten hakeutumista ohjelmistoalalle - teeman tuntee syvällisesti #mimmitkoodaa-ohjelman vetäjä Milja Köpsi. Kuva: Satu Kainulainen, Ohjelmisto- ja e-business ry.
LUT-yliopiston tutkijatohtorit Annika Wolff ja Paula Savolainen ovat selvittäneet naisten hakeutumista ohjelmistoalalle - teeman tuntee syvällisesti #mimmitkoodaa-ohjelman vetäjä Milja Köpsi. Kuva: Satu Kainulainen, Ohjelmisto- ja e-business ry.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Software Finland ry
Software Finland ry
Eteläranta 10
00130 HELSINKI

https://softwarefinland.fi

Software Finland ry on vuonna 1993 perustettu ainutlaatuinen yritysjohdon yhteisö ja ohjelmistoalan vaikuttaja. Toimintamme tärkein tavoite on jäsenyritystemme ja koko ohjelmistoalan kukoistus. Suomessa nimittäin tehdään huippulaadukasta ja kansainvälisesti kilpailukykyistä softaa, ja me uskomme, että sen avulla ratkaistaan maailman isotkin ongelmat. Mukana alaa koskevaan päätöksentekoon vaikuttamassa, tutkimusta ja koulutusta tukemassa sekä liiketoimintaansa kehittämässä on yli 600 softayritystä Suomesta. Software Finland ry tunnettiin vuoden 2023 alkuun asti nimellä Ohjelmisto- ja e-business ry ja vuoteen 2018 nimellä Ohjelmistoyrittäjät ry.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Software Finland ry

”Yhä Suomen kasvuraketti” – Ohjelmistoala korjaa kannattavuuttaan8.4.2024 08:34:28 EEST | Tiedote

Ohjelmistoalalta kuuluu kaksijakoisia uutisia, kertoo alan uunituore Sykemittari-tutkimus. ”Yritykset panostavat nyt kehnon taloustilanteen heikentämään kannattavuuteen, minkä seurauksena rekrytointi on hidastunut. Samaan aikaan olemme Suomen nopeimmin kasvava ala – lähes kolme neljästä yrityksestä odottaa kasvua”, avaa alan kattojärjestön Software Finland ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha. Henkilöstömäärän kasvua odottaa ohjelmistoalalla talouden heikosta yleistilanteesta huolimatta lähes puolet yrityksistä.

Suomen SaaS-bisnes kasvaa ”vain” sadoilla miljoonilla – ”Menestyksen salaisuus löytyy siitä, miten yritys asiakkaat verkossa kohtaa”14.12.2023 15:00:00 EET | Tiedote

Uunituore tutkimus löytää yhden kiistattoman menestystekijän Suomen 100 suurimman SaaS-yrityksen (Software as a Service) taustalta. ”Tulokset ovat selkeät: Kasvun ja digitaalisen asiakaskokemuksen välillä on suora ja vahva yhteys”, kiteyttää tutkimuksen toteuttanut Mika Heikinheimo. ”SaaS-bisnes kasvaa keskimäärin 20 prosenttia, mutta kasvua maailmalle tavoitellaan silti aivan liian vähän. Potentiaali olisi paljon parempaan”, tulkitsee ohjelmistoalan kattojärjestön Software Finland ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha.

”Eikö eduskunnassa tajuta, että digivallankumous on yritysvetoinen? Ohjelmistoalan väistyvä puheenjohtaja vaatii alan parempaa kuulemista5.12.2023 12:40:53 EET | Tiedote

Ohjelmistoalan kattojärjestön Software Finlandin pitkäaikainen puheenjohtaja Pekka Walkama peräänkuuluttaa alan parempaa kuulemista yhteiskunnan keskeisissä ratkaisuissa. ”Suomen ja koko maailman ongelmat ratkaistaan pitkälti juuri ohjelmistovetoisilla teknologioilla, joita kehittävät etenkin yritykset. Silti eduskunnasta ei ole kutsuja valiokuntiin kuulunut, vaikka jäsenyrityksemme ovat monissa suurissa kysymyksissä avainasemassa”, ihmettelee puheenjohtajuudesta tänään luopunut Walkama.

”Maailma tarvitsee esikuvia” – Suomen ohjelmistoalan ensimmäinen naispuheenjohtaja Taija Engman tavoittelee alalle vientiloikkaa5.12.2023 09:30:22 EET | Tiedote

Suomen ohjelmistoalan kattojärjestö Software Finland ry on valinnut puheenjohtajakseen monin tavoin ansioituneen Taija Engmanin. Engman on mm. nostanut perustamansa SaaS-(Software as a Service) yrityksen Good Sign Oy:n kansainväliseksi kasvuyritykseksi ja vaikuttanut aktiivisesti ohjelmistoalan hyväksi. ”Tietotekniikka on jo nyt Suomen 4. suurin vientiala ja valtava potentiaali viennin kasvulle – siinä on painopisteeni”, linjaa Engman. ”Taija on loistava esikuva alalle, joka tarvitsee naiset mukaan”, kiteyttää Software Finlandin toimitusjohtaja Rasmus Roiha.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye