Pienet lapset tietävät olevansa motorisesti taitavia – taitojen yliarviointi on tärkeä kehitysvaihe
Motoriset taidot, kuten juokseminen, hyppääminen, tasapainoilu ja pallonkäsittelytaidot, ovat tärkeitä lapsen kehitykselle. Nämä taidot mahdollistavat lapselle itsenäisen liikkumisen sekä muodostavat pohjan tulevaisuuden monipuolisille liikuntataidoille. Motoriset taidot vaikuttavat myös lapsen yksilölliseen kasvuun sekä sosiaaliseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin.
– Hyvät motoriset taidot sekä koettu motorinen pätevyys mahdollistavat lapsen osallistumisen ikätasolle sopiviin peleihin ja leikkeihin, sillä silloin lapsi kokee pärjäävänsä niissä. Tällaiset positiiviset sosiaaliset kokemukset ovat tärkeitä lapsen itseluottamuksen rakentumisessa. Ne luovat myös pohjaa sille, että lapsi oppii arvioimaan omat taitonsa realistisesti eli niin, että hän tunnistaa, mihin hän pystyy, liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijatohtori Donna Niemistö sanoo.
Ikä ja kokemus opettavat arvioimaan omia taitoja realistisemmin
Etenkin pienet lapset tyypillisesti yliarvioivat omat motoriset taitonsa. Taitojen yliarvioiminen on tärkeä ja merkityksellinen kehitysvaihe lapsen elämässä, sillä se saa lapset kokeilemaan ja yrittämään.
– Kokeilun ja yrityksen kautta syntyvät parhaat oppimisen oivallukset, jotka lopulta johtavat taidon oppimiseen. Pieni lapsi esimerkiksi kaatuu kymmeniä kertoja ennen kuin oppii kävelemään, Niemistö toteaa.
Keholliset kokemukset, yritykset ja erehdykset sekä lopulta uusien taitojen oppiminen kehittävät vähitellen lapsen arviointikykyä siitä, mitä hän pystyy turvallisesti tekemään. Lapsi oppii tuntemaan rajojaan.
– Varhaisvuosien kokeilu ja tekeminen ovat parhaita rakennuspalikoita siihen, että lapsi oppii arvioimaan omia motorisia taitojaan kouluun mennessä. Tyypillisesti alakoululaisella alkaa olla realistinen näkemys omista motorisista taidoistaan, Niemistö kertoo.
Kouluikään saapuessa lapsi myös kohtaa päivittäin enemmän vertaisiaan. Tässä kehitysvaiheessa lapsi alkaa yhä enemmän arvioida omia motorisia taitojaan vertailemalla niitä muiden samanikäisten taitoihin.
– Motorisen taidon arvioinnin näkökulmasta näyttää siltä, että tiheämmin asutuilla alueilla, kuten pääkaupunkiseudulla ja kaupungeissa, lapset hyötyivät siitä, että he näkevät muita lapsia enemmän. Heille nimittäin kehittyi muita nopeammin kyky arvioida omat motoriset taitonsa realistisesti, sanoo Niemistö.
Lisäksi lapset, joilla oli jotakin erityistä kehitykseen ja kasvuun liittyvää, kuten esimerkiksi astma, ADHD tai kielellinen viivästymä, yliarvioivat muita lapsia useammin omat motoriset taitonsa.
– Nämä tulokset antavat osviittaa siitä, että lapsen ikä- ja kehitystaso täytyy tuntea hyvin, jotta hänen motorista kehitystään voidaan tukea yksilölliset tarpeet huomioiden.
Alkuperäinen artikkeli What factors relate to three profiles of perception of motor competence in young children? julkaistiin Journal of Sports Sciences -lehdessä 12.10.2021. Deakinin yliopistosta Australiasta mukana oli apulaisprofessori Lisa Barnett, Hollannista Groningenin yliopistosta apulaisprofessori Marja Cantell sekä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden tiedekunnasta professori Taija Juutinen, tilastotieteiden maisteri Elisa Korhonen ja Taitavat tenavat -tutkimushankkeen johtaja, apulaisprofessori Arja Sääkslahti. Linkki julkaisuun: https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/02640414.2021.1985774
Lisätietoja
Donna Niemistö
tutkijatohtori
liikuntatieteellinen tiedekunta
donna.m.niemisto@jyu.fi
040 805 4162
Tietoa tutkimushankkeesta: https://www.jyu.fi/sport/fi/tutkimus/hankkeet/taitavat-tenavat
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
“Kun hän syntyi, päätin antaa hänelle mahdollisuuden puhua venäjää” – näkökulma kielipolitiikkaan25.4.2024 09:34:59 EEST | Tiedote
FM Polina Vorobeva tutkii väitöksessään, miten venäjänkieliset yksinhuoltajaperheet sovittavat Suomessa kielipolitiikkaansa monimutkaisten yhteiskuntapoliittisten ja koulutuksellisten realiteettien taustaa vasten.
Vertailututkimus sai jatkoa: Onko suomalaisnuorten kuva yhteiskunnasta muuttunut?24.4.2024 13:39:02 EEST | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselle noin 1,2 miljoonan euron rahoituksen kansainväliseen vertailevaan ICCS 2027 -tutkimukseen, jossa arvioidaan 8.-luokkalaisten nuorten yhteiskunnallisia tietoja, asennoitumista kansalaistaitoihin ja kansalaisuuteen sekä sitoutumista ja halukkuutta sitoutua aktiiviseen kansalaisuuteen.
Simojoen raakkukanta on pelastettavissa tehokkailla toimilla24.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
LIFE Revives -projektissa arviotiin raakkupopulaation tila Simojoessa. Etenkin nuorten raakkuyksilöiden puuttuminen huolestuttaa tutkijoita. Kanta on kuitenkin vielä pelastettavissa.
Onko koulu kriisissä – miten koulutuksen tulosten ja hyvinvoinnin suunta saadaan muuttumaan?23.4.2024 07:07:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistolla on torstaina 25.4.2024 koulutuksen superpäivä, joka alkaa EDUCA – koulutuksen tulevaisuus -lippulaivahankkeen esittelyllä. Lippulaiva pyrkii löytämään ratkaisuja muun muassa oppimistulosten heikentymiseen. Päivä jatkuu PISA-tutkimuksen ruotimisella: mitä PISAssa oikeastaan mitataan, ja mitä se meille kertoo?
Väitös 26.4.2024: Mikromuovin seuraavat askeleet – mihin muoveista peräisin oleva hiili päätyy?23.4.2024 06:35:00 EEST | Tiedote
Tuore Jyväskylän yliopiston väitöstutkimus keskittyi järviin päätyvän orgaanisen aineksen ja mikromuovien hajotukseen. Tutkimuksessa havaittiin, että hajotusnopeudeltaan poikkeavien materiaalien hiilen biokemiallinen kohtalo on samankaltainen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme