Poronhoito on ainutlaatuinen esimerkki toimivasta biotaloudesta
Poronhoito on ainutlaatuinen elinkeino, kiinteä osa saamelaista kulttuuria ja taloudellisesti merkittävää koko Pohjois-Fennoskandian alueella. Taloudellisesta merkityksestä huolimatta suurin osa aikaisemmasta tutkimuksesta on keskittynyt porojen ekologiaan ja biologiaan.
Helsingin yliopistossa väittelevä Antti-Juhani Pekkarinen on tutkinut poronhoitoa monitieteisellä taloudellis-ekologisella mallilla. Matemaattisesti kuvatussa mallissa huomioidaan poropopulaation ikä- ja sukupuolirakenne, poron moniavioinen luonne ja koiraiden iästä riippuva siitoskyky. Lisäksi huomioidaan talviaikaisen ravinnonsaannin vaikutukset vasatuottoon, vasojen painoon ja poron kuolleisuuteen.
– Mallin optimointitulosten perusteella erityisesti Suomessa käytössä oleva tapa teurastaa suurin osa vasoista jo ensimmäisenä syksynä on porotalouden kannattavuudelle keskeistä. Myös aikuisten koiraiden määrä kannattaa nykykäytännön mukaisesti pitää alle kymmenessä prosentissa, Pekkarinen arvioi.
Koiraita voidaan pitää eloporopopulaatiossa vähän, koska yksi koiras hedelmöittää monta naarasta. Tästä seuraa yllättäen, että optimaalisesti hoidetussa poropopulaatiossa yhden koiraan menetyksestä näyttää aiheutuvan suurempi tappio kuin naaraan menetyksestä. Kun parhaassa siitosiässä oleva koiras menetetään peto- tai liikennevahingon seurauksena, menetetään enemmän vasoja verrattuna naaraan menetykseen, vaikka jäljelle jääneet koiraat pystyvätkin osittain kompensoimaan menetyksen.
Maa- ja metsätalousministeriö määrittää kymmenvuotiskausittain suurimmat sallitut poroluvut eri paliskunnille. Väitöskirjan mallilla voidaan tarkastella taloudellis-ekologisesti perusteltuja poro- ja jäkälämääriä erilaisissa laidunympäristöissä. Väitöskirjan mukaan nykyiset poromäärät näyttävät suurilta ja jäkälämäärät pieniltä.
– Kuitenkaan porotalouden kannattavuuden näkökulmasta tilanne ei näytä niin hälyttävältä kuin yleisesti tunnutaan uskottavan. Silti monissa paliskunnissa laidunten kantokykyyn nähden suuri poromäärä alentaa elinkeinon kannattavuutta. Toisaalta laidunten kantokykyä pystyttäisiin nostamaan paremmalla poro- ja metsätalouden yhteensovittamisella.
Pekkarisen kehittämä malli pystyy kuvamaan myös jäkälämäärän viimeaikaista kehitystä. Jäkälälaidunten kantokykyä heikentää tällä hetkellä vanhojen jäkälä- ja luppometsien väheneminen, toimivan laidunkiertojärjestelmän puute, muun maankäytön laajeneminen ja laidunten pirstoutuminen.
– Jäkälän lisääminen tasolle, jossa taloudellisesti kannattava poronhoito perustuu luonnonlaitumiin, kestää mallin mukaan vuosikymmeniä ja edellyttää poromäärien leikkauksia ja sopeuttamisen aikaista lisäruokintaa.
Pekkarisen mukaan välittömillä teurastuksilla toteutettu mahdollisimman nopea sopeutumisratkaisu jäkäliköiden elvyttämiseksi ei näytä taloudellisesti perustellulta. Hitaampi sopeuttaminen hyödyntää paremmin poropopulaation ikäluokkarakennetta. Samalla poronomistajien tulotaso säilyisi korkeampana myös sopeuttamisjakson aikana.
___________________________________
MMM Antti-Juhani Pekkarinen väittelee 16.3.2018 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Ecology and economics of reindeer herding systems". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätieteiden talo, sali 105 (ls B6), Latokartanonkaari 7.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti-Juhani Pekkarinen
antti-juhani.pekkarinen@helsinki.fi
puh. 050 448 2816
viestinnän asiantuntija Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on uusiutuvien luonnonvarojen vastuullisen käytön asiantuntija Suomessa ja kansainvälisesti. Tieteenalamme ovat elintarvike-, maatalous-, metsä-, talous- ja ympäristötieteet.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Sadutuksesta saa apua traumaattisten tilanteiden käsittelyyn19.3.2024 09:16:36 EET | Tiedote
Elämme epävarmaa aikaa. Sotiin ja ilmastonmuutoksiin on hankala saada ratkaisuja, jos keskusteluyhteys ei toimi. Tarvitaan tilaisuuksia ja menetelmiä omien ajatusten ilmaisuun, toisen kuunteluun sekä dialogin synnyttämiseen. Siihen voi harjaantua jo lapsesta, mutta myös aikuinen voi oppia sadutuksesta.
Kutsu medialle: 100 lajia -haasteen maastoretki toimittajille Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa 25.3.202418.3.2024 07:15:00 EET | Kutsu
Tervetuloa urbaanille maastoretkelle Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan! Luonnontieteellisen keskusmuseon asiantuntijat kertovat kaikelle kansalle tarkoitetusta 100 lajia –haasteesta ja esittelevät alueelta löytyviä kasveja, sieniä ja jäkäliä.
70 prosenttia oli tyytyväisiä suomalaisen median koronauutisointiin, 20 prosenttia ei luottanut uutisiin14.3.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Pandemian kaltaisessa kriisitilanteessa ihmiset toivovat uutismedialta tasapuolisuutta ja huoliin vastaamista. Tuore tutkimus tuo esiin myös mediakentän hajautumisen ja monipuolistumisen vaikutuksia kriisiviestintään.
Työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeudet lisäsivät kuntatyöntekijöiden poissaoloja13.3.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet olivat yhteydessä sekä lyhyisiin että pitkiin sairauspoissaoloihin Helsingin kaupungin työntekijöillä.
Kuluttajien taloustaitojen merkitys korostuu haastavina aikoina11.3.2024 10:57:53 EET | Tiedote
Inflaatio ja sähkön hinnan muutokset haastavat kuluttajia. Koulujen talousopetuksella on keskeinen rooli arjen taloustaitojen vahvistajana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme