Audiomedia Oy

Professori Paavo Pelkonen: Suomalaisesta metsäosaamisesta koulutuksen vientituote

Jaa

Suomalaisen metsäosaamisen koulutus tulisi professori Paavo Pelkosen mielestä tuotteistaa kansainvälisille koulutusmarkkinoille. Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Iso-Britanniassa toimivilla yliopistoilla on runsaasti ulkomaalaisille opiskelijoille suunnattua konseptoitua maksullista koulutusta. -Meidän yliopistojen perinteeseen ei ole kuulunut bisneksen teko koulutuksella, vaikka sille olisi kysyntää, sanoo Pelkonen.

Professori Paavo Pelkonen ja professori Guangzhe Liu.
Professori Paavo Pelkonen ja professori Guangzhe Liu.

Pelkosen mukaan varsinkin suomalaiselle metsäosaamiselle on runsaasti kysyntää. Joensuussa koulutettiin tänä vuonna 24 kiinalaista metsätieteiden kandidaattitason opiskelijaa kolmen kuukauden opintojaksolla. Koulutus järjestettiin Karelia ammattikorkeakoulun koordinoimana ja yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Riveria ammattioppilaitoksen kanssa. Joensuussa on aiemmin koulutettu noin 400 intialaista metsähallinnon virkamiestä lyhyillä kursseilla.

Koulutusvienti tukee myös puutuotteiden vientiä

Kilpailu kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla on Pelkosen mukaan kovaa. – Onnistuimme kuitenkin lyhyellä varoitusajalla järjestämään sisällöllisesti ja hinnaltaan kilpailukykyisen koulutuspaketin. Metsäalan koulutuksessa meidän suurin kilpailijamme on Kanada, josta kiinalaiset ovat tähän saakka koulutusta etupäässä ostaneet. Tämän koulutusjakson jälkeen on kaikki syy uskoa, että koulutusyhteistyö kiinalaisten yliopistojen kanssa tulee jatkumaan.

-Konseptoimme kiinalaisen yliopiston tutkinto-opiskelijoille maisteritason koulutuspaketin. Opetimme suomalaisen metsätalouden sekä mekaanisen puunjalostuksen keskeiset asiat niin teoriassa kuin käymällä erilaisissa kohteissa metsässä ja teollisuuslaitoksissa. Koulutusta helpotti se, että opiskelijat olivat motivoituneita ja aktiivisia suoraan yliopistonsa maisteriopintoihin valittuja.

-Suomen kestävä metsätalous, metsähallinto, metsien uudistaminen ja pitkälle edennyt puun jatkojalostaminen uusiin metsäpohjaisiin biotaloustuotteisiin teki opiskelijoihin vaikutuksen.

Metsätieteiden lisäksi opetuspaketissa oli mukana puun loppukäyttöön liittyvän mahdollisuudet kuten puurakentaminen. – Rakensimme viikon opetuspaketin puurakentamisen tekniikasta ja arkkitehtuurista, mikä oli uutta opiskelijoille. Olihan meillä mielessä tässä puurakentamisen osaamisen vientimahdollisuuskin.

-Koulutus lisää kiinalaisten opiskelijoiden Suomi-tietoutta myös vientituotteiden ja mahdollisuuksien kannalta. – Kun nämä nuoret pääsevät Kiinassa asemiin, he tuntevat Suomen metsätalouden ja sen vientituotteet. Myös Suomen ja Kiinan suora rautatieyhteys on loistava mahdollisuus puu- ja sahateollisuuden tuotteiden viennille. Rautatieyhteys päättyy Xiyaningin alueelle, mikä on neitseellinen alue puurakentamisen osalta. Eniten puurakennuksia tehdään Kaakkois-Kiinassa. 

Kiina avaamassa metsien käyttöä jalostukseen

Metsien merkitys ilmastomuutoksen torjunnassa hiilinieluna on Pelkosen mukaan kiinalaisille opiskelijoille uusi asia. – Kun heiltä puuttuu laajamittainen metsien jalostus, on vaikea ymmärtää miten esimerkiksi puurakentaminen voisi toimia hiilivarastona. Vaikka meillä vaaditaan metsien kiertoajan pidentämistä ja hiilen varastointia metsissä, varmempi varasto on puurakenteissa.

-Kiinassa metsätalouden keskeisin tavoite on ollut eroosion ja aavikoitumisen torjuminen. Vaikka Kiina ja Intia metsittävät alueitaan enemmän kuin kaikki muut maat maailmassa yhteensä, sen tavoitteena ei ole talouskäyttö vaan ympäristökatastrofien torjuminen.

Kiinassa on ohjelma, mihin liittyy metsien hyötykäytön mahdollistaminen myös muuhun kuin eroosion ja aavikoitumisen torjuntaan. - Siinä näyttää olevan sellainen ongelma, jos metsien talouskäyttö avataan, niin se voi ryöstäytyä käsistä. Kun puuraaka-aineen kysyntä on niin valtava, niin pelätään metsien tuhoutumista, kun ei ole metsän uudistamisen kulttuuria samalla tavalla kuin meillä on.

-Kiinassa haetaan kestäviä ratkaisuja metsien avaamiseen myös talouskäytölle. Meidän näkökulmastamme katsoen maan metsien monikäyttöisyyden mahdollisuudet ovat hyvin erilaisia kuin meidän metsiemme. Esimerkiksi tyrnimetsät tuottavat valtavasti marjoja, mutta niitä ei juurikaan poimita, kun puiden piikkisyys estää liikkumisen. Ja laki taas kieltää harventamisen.

Kiinalaisten investointihaluja suomalaiseen metsäteollisuuteen selittää raaka-aineen saannin turvaaminen. – Esimerkiksi pakkausteollisuuden tarpeet ovat loputtomia. Kiina on suorastaan pakkaamisen mestari, joka tarvitsee loputtomasti esimerkiksi sellupohjaista kartonkia. Tämän tuotteen saaminen on muun muassa Kemijärven sellutehtaan investoinnin taustalla.

Suomesta haetaan kestävän metsätalouden osaamista

Kiinalaisen yliopistot rohkaisevat ulkomailla tapahtuvaa opiskelua. Shaanxin maakunnassa sijaitsevan Northwest Agriculture Universityn opiskelijoille räätälöity Joensuun koulutusjakso oli ensimmäinen kolmen kuukauden mittainen ulkomailla toteutettu koulutus. Joensuun koulutukseen osallistuneet opiskelijat maksavat itse majoituksen ja ateriat, kiinalainen yliopisto maksaa matkat ja opetuksen Suomessa.

-Tavoitteena on laadukas opetus ja edistyneiden metsämaiden kuten Suomen kestävän metsätalouden ja biotalouden periaatteiden tunteminen. Tämä on Suomen vahvaa osaamisaluetta. Luentojen lisäksi opiskelijat vierailivat yrityksissä ja metsissä suorittamassa hyvin käytännönläheisiä tehtäviä, kertoo yliopiston kestävän metsätalouden ja yrittäjyyden professori Guangzhe Liu.

Suomeen professori Liun mukaan tultiin kestävän metsätalouden osaamisen vuoksi. – Kiinan hallituksen tavoitteena on vähähiilinen talous. Jos puupohjaiset tuotteet voidaan tuoda Kiinan markkinoille, se tukee tätä tavoitetta ja on kiinnostavaa kuluttajille. Vaikka olemme viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana istuttaneet paljon metsää, emme voi sitä hyödyntää talouskäyttöön. Metsillä voimme torjua eroosiota ja maan aavikoitumista.

-Puun käyttö on kasvussa rakentamisen ulkoverhoilussa ja sisätiloissa. Kun ennen käytimme puuviiluilla päällystettyjä levyjä, nyt halutaan puhdasta massiivipuuta. Se koetaan terveelliseksi ja markkinoilla puutuotteita kutsutaankin vihreiksi tuotteiksi.

Metsätaloudella luodaan työpaikkoja ja vähennetään köyhyyttä

Liun mukaan valtio kannustaa nuoria opiskelijoita yrittäjyyteen valmistumisen jälkeen. – Jo nyt on tilanne se, että hyvin harva meidän opiskelijoistamme menee valtiolle töihin. Noin 60-70 prosenttia valmistuneista toimivat teollisuuden ja yritysten tehtävissä ja osa ryhtyy itsenäisiksi yrittäjiksi. Minunkin tiedekunnassani on kurssi siitä, miten perustetaan oma yritys.

-Suomessa saatu opetus ja kokemus on antanut opiskelijoille uusia visioita ja näkökulmia opiskeluun. Kun Kiinassa keskitytään metsäkoulutuksessa puiden istuttamiseen ja metsän suojeluun, siitä on lyhyt matka metsäpohjaiseen biotalouteen. Nyt on koulutuksessa keskityttävä kestävään metsätalouteen ja jalostukseen.

Yliopistossa tunnistetaan metsien suuri merkitys ilmastomuutoksen kannalta. - Hiiliasiat ovat tulossa myös tavallisten ihmisten tietouteen, vähähiilinen elämäntapa on kasvussa ja siihen kannustamme.

-Xi Jinpingin tultua Kiinan kansantasavallan presidentiksi, hän asetti tavoitteeksi vähentää äärimmäistä köyhyyttä. Viiden vuoden aikana hän on rohkaissut metsänhoidon ja maatalouden ammattilaisia auttamaan kyläläisiä tässä. Tavoitteena on tulotason kasvattaminen luomalla kestävää työllisyyttä.

Liu muistuttaa metsätaloudella olevan tässä suuri rooli. – Kun ennen puuta käytettiin vain omiin tarpeisiin, nykyisin voidaan luoda työllisyyttä metsäpohjaisten tuotteiden tuotannossa. Näitä voidaan tuoda nykyisin markkinoille myös verkkokaupan kautta. Varsinkin Pekingin ja Shanghain kaltaisissa miljoonakaupungeissa on ostovoimaa ja halua ostaa ekologisia, puupohjaisia tuotteita esimerkiksi rakentamisen tarpeisin.

Markku Laukkanen

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Paavo Pelkonen
professori
paavo.pelkonen@uef.fi

Kuvat

Professori Paavo Pelkonen ja professori Guangzhe Liu.
Professori Paavo Pelkonen ja professori Guangzhe Liu.
Lataa
Professori Guangzhe Liu.
Professori Guangzhe Liu.
Lataa
Professori Paavo Pelkonen.
Professori Paavo Pelkonen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Toimittaja Markku Laukkasen toimittamat artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Puuinfon jättävä Mikko Viljakainen: Puurakentamisen edistyminen on osaamiskysymys12.6.2020 10:00:00 EESTTiedote

Puuinfoa vuosikymmenen luotsannut toimitusjohtaja Mikko Viljakainen näkee puurakentamisella olevan kokoaan suuremman merkityksen metsäbiotalouden toteuttamisessa. - Mitä enemmän puuta käytetään rakentamisessa, sitä enemmän sahataan. Tämä lisää tukkikauppaa, joka näkyy metsänomistajan kasvavana tulona. Kun 70 prosenttia kantorahatulosta tulee tukkikaupasta ja yli 70 prosenttia tukista saatavista tuotteista päätyy tavalla tai toisella rakentamiseen, voi sanoa, että puolet metsäomistajien puun myyntitulosta syntyy puurakentamisesta, laskee Viljakainen.

Greenpeacen metsäkampanjajohtaja: Suomen vähennettävä hakkuita, luovuttava puun energiakäytöstä ja lisättävä puurakentamista5.5.2020 13:06:45 EESTTiedote

Ympäristöjärjestöjen ja metsäteollisuuden vuoropuhelussa on yhteistä maaperää, sanoo Greenpeacen kansainvälisen metsäkampanjoinnin neuvonantaja Grant Rosoman. Suomessa World Bioeconomy Forumissa vierailleen uusseelantilaisen Rosomanin mukaan järjestön ensisijaisena metsäpolitiikan tavoitteena on löytää tapoja varastoida hiiltä metsään ja pitkäkestoisiin puutuotteisiin sekä lisätä korkean jalostusasteen tuotantoa. Suurimpana erottavana tekijänä metsäpolitiikan valtavirtaan hän näkee hakkuiden kasvattamisen ja puun käytön energiakäytön. Metsäkeskustelusta on Rosomanin mukaan tullut poliittinen, koska metsään liittyy paljon erilaisia arvoja ja historiaa. Kun eri ihmisillä metsäsuhde vaihtelee, se näkyy vastakkaisina asenteina myös metsäkeskustelussa.

EU:n Green Deal – ohjelman pelätään tuovan lisää rajoituksia kestävälle metsän käytölle – suomalaismepit haluavat metsästrategian itsenäiseksi osaksi Vihreän kehityksen ohjelmaa14.4.2020 15:12:06 EESTTiedote

EU:n komission julkaisemassa Green Deal – Vihreän kehityksen ohjelmassa metsäsektoria on käsitelty erityisesti monimuotoisuuden, suojelutavoitteiden ja hiilinielujen kasvattamisen kannalta. Tähän artikkeliin haastattelut suomalaismepit haluavat kestävän metsätalouden metsästrategian itsenäiseksi osaksi Green Deal – ohjelmaa. Suomalaismepit uskovat, että kestävän talousmetsien käyttö ja metsien monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteet voidaan yhdistää.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä: Metsät mukaan EU:n Green Deal – vihreän kasvun ohjelmaan. Metsäpohjainen vihreä teollisuus suuri mahdollisuus Euroopalle14.3.2020 10:00:00 EETTiedote

EU:n komissio on julkaissut Green Deal - Vihreän kasvun ohjelman, minkä tavoitteena on muuttaa kaikki taloudellinen toiminta ilmaston kannalta kestäväksi. EU-maat ovat sitoutuneet tavoitteeseen, minkä mukaan unioni on hiilineutraali vuonna 2050. Viisivuotinen ohjelma tulee hyväksyttää EU:n jäsenmailla ja parlamentilla. Suomen kannalta keskeiset tavoitteet koskevat maan- ja metsänkäyttöä sekä energiaverotusta, joiden muotoiluun ohjelmassa pyritään parhaillaan vaikuttamaan.

Professori Jarkko Hantula: Kanadan viime vuosien mittavat metsätuhot väärän metsänhoidon seurausta – jatkuva kasvatus riski metsätuhojen kasvulle12.2.2020 13:36:58 EETTiedote

Luonnonvarakeskuksen Luken metsäpatologian professorin Jarkko Hantulan mielestä metsätuhokysymys on ilmastokeskustelussa jäänyt otsikkotasolle. – Ei riitä, että sanotaan metsätuhojen lisääntyvän ilmaston lämpenemisen seurauksena. Tarvitaan kokonaisvaltaisempi näkemys tuhojen aiheuttajista, niiden leviämisestä ja erityisesti keinoista niiden torjuntaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme