Audiomedia Oy

Professori Paavo Pelkonen: Suomalaisesta metsäosaamisesta koulutuksen vientituote

Jaa
Suomalaisen metsäosaamisen koulutus tulisi professori Paavo Pelkosen mielestä tuotteistaa kansainvälisille koulutusmarkkinoille. Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Iso-Britanniassa toimivilla yliopistoilla on runsaasti ulkomaalaisille opiskelijoille suunnattua konseptoitua maksullista koulutusta. -Meidän yliopistojen perinteeseen ei ole kuulunut bisneksen teko koulutuksella, vaikka sille olisi kysyntää, sanoo Pelkonen.
Professori Paavo Pelkonen ja professori Guangzhe Liu.
Professori Paavo Pelkonen ja professori Guangzhe Liu.

Pelkosen mukaan varsinkin suomalaiselle metsäosaamiselle on runsaasti kysyntää. Joensuussa koulutettiin tänä vuonna 24 kiinalaista metsätieteiden kandidaattitason opiskelijaa kolmen kuukauden opintojaksolla. Koulutus järjestettiin Karelia ammattikorkeakoulun koordinoimana ja yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Riveria ammattioppilaitoksen kanssa. Joensuussa on aiemmin koulutettu noin 400 intialaista metsähallinnon virkamiestä lyhyillä kursseilla.

Koulutusvienti tukee myös puutuotteiden vientiä

Kilpailu kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla on Pelkosen mukaan kovaa. – Onnistuimme kuitenkin lyhyellä varoitusajalla järjestämään sisällöllisesti ja hinnaltaan kilpailukykyisen koulutuspaketin. Metsäalan koulutuksessa meidän suurin kilpailijamme on Kanada, josta kiinalaiset ovat tähän saakka koulutusta etupäässä ostaneet. Tämän koulutusjakson jälkeen on kaikki syy uskoa, että koulutusyhteistyö kiinalaisten yliopistojen kanssa tulee jatkumaan.

-Konseptoimme kiinalaisen yliopiston tutkinto-opiskelijoille maisteritason koulutuspaketin. Opetimme suomalaisen metsätalouden sekä mekaanisen puunjalostuksen keskeiset asiat niin teoriassa kuin käymällä erilaisissa kohteissa metsässä ja teollisuuslaitoksissa. Koulutusta helpotti se, että opiskelijat olivat motivoituneita ja aktiivisia suoraan yliopistonsa maisteriopintoihin valittuja.

-Suomen kestävä metsätalous, metsähallinto, metsien uudistaminen ja pitkälle edennyt puun jatkojalostaminen uusiin metsäpohjaisiin biotaloustuotteisiin teki opiskelijoihin vaikutuksen.

Metsätieteiden lisäksi opetuspaketissa oli mukana puun loppukäyttöön liittyvän mahdollisuudet kuten puurakentaminen. – Rakensimme viikon opetuspaketin puurakentamisen tekniikasta ja arkkitehtuurista, mikä oli uutta opiskelijoille. Olihan meillä mielessä tässä puurakentamisen osaamisen vientimahdollisuuskin.

-Koulutus lisää kiinalaisten opiskelijoiden Suomi-tietoutta myös vientituotteiden ja mahdollisuuksien kannalta. – Kun nämä nuoret pääsevät Kiinassa asemiin, he tuntevat Suomen metsätalouden ja sen vientituotteet. Myös Suomen ja Kiinan suora rautatieyhteys on loistava mahdollisuus puu- ja sahateollisuuden tuotteiden viennille. Rautatieyhteys päättyy Xiyaningin alueelle, mikä on neitseellinen alue puurakentamisen osalta. Eniten puurakennuksia tehdään Kaakkois-Kiinassa. 

Kiina avaamassa metsien käyttöä jalostukseen

Metsien merkitys ilmastomuutoksen torjunnassa hiilinieluna on Pelkosen mukaan kiinalaisille opiskelijoille uusi asia. – Kun heiltä puuttuu laajamittainen metsien jalostus, on vaikea ymmärtää miten esimerkiksi puurakentaminen voisi toimia hiilivarastona. Vaikka meillä vaaditaan metsien kiertoajan pidentämistä ja hiilen varastointia metsissä, varmempi varasto on puurakenteissa.

-Kiinassa metsätalouden keskeisin tavoite on ollut eroosion ja aavikoitumisen torjuminen. Vaikka Kiina ja Intia metsittävät alueitaan enemmän kuin kaikki muut maat maailmassa yhteensä, sen tavoitteena ei ole talouskäyttö vaan ympäristökatastrofien torjuminen.

Kiinassa on ohjelma, mihin liittyy metsien hyötykäytön mahdollistaminen myös muuhun kuin eroosion ja aavikoitumisen torjuntaan. - Siinä näyttää olevan sellainen ongelma, jos metsien talouskäyttö avataan, niin se voi ryöstäytyä käsistä. Kun puuraaka-aineen kysyntä on niin valtava, niin pelätään metsien tuhoutumista, kun ei ole metsän uudistamisen kulttuuria samalla tavalla kuin meillä on.

-Kiinassa haetaan kestäviä ratkaisuja metsien avaamiseen myös talouskäytölle. Meidän näkökulmastamme katsoen maan metsien monikäyttöisyyden mahdollisuudet ovat hyvin erilaisia kuin meidän metsiemme. Esimerkiksi tyrnimetsät tuottavat valtavasti marjoja, mutta niitä ei juurikaan poimita, kun puiden piikkisyys estää liikkumisen. Ja laki taas kieltää harventamisen.

Kiinalaisten investointihaluja suomalaiseen metsäteollisuuteen selittää raaka-aineen saannin turvaaminen. – Esimerkiksi pakkausteollisuuden tarpeet ovat loputtomia. Kiina on suorastaan pakkaamisen mestari, joka tarvitsee loputtomasti esimerkiksi sellupohjaista kartonkia. Tämän tuotteen saaminen on muun muassa Kemijärven sellutehtaan investoinnin taustalla.

Suomesta haetaan kestävän metsätalouden osaamista

Kiinalaisen yliopistot rohkaisevat ulkomailla tapahtuvaa opiskelua. Shaanxin maakunnassa sijaitsevan Northwest Agriculture Universityn opiskelijoille räätälöity Joensuun koulutusjakso oli ensimmäinen kolmen kuukauden mittainen ulkomailla toteutettu koulutus. Joensuun koulutukseen osallistuneet opiskelijat maksavat itse majoituksen ja ateriat, kiinalainen yliopisto maksaa matkat ja opetuksen Suomessa.

-Tavoitteena on laadukas opetus ja edistyneiden metsämaiden kuten Suomen kestävän metsätalouden ja biotalouden periaatteiden tunteminen. Tämä on Suomen vahvaa osaamisaluetta. Luentojen lisäksi opiskelijat vierailivat yrityksissä ja metsissä suorittamassa hyvin käytännönläheisiä tehtäviä, kertoo yliopiston kestävän metsätalouden ja yrittäjyyden professori Guangzhe Liu.

Suomeen professori Liun mukaan tultiin kestävän metsätalouden osaamisen vuoksi. – Kiinan hallituksen tavoitteena on vähähiilinen talous. Jos puupohjaiset tuotteet voidaan tuoda Kiinan markkinoille, se tukee tätä tavoitetta ja on kiinnostavaa kuluttajille. Vaikka olemme viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana istuttaneet paljon metsää, emme voi sitä hyödyntää talouskäyttöön. Metsillä voimme torjua eroosiota ja maan aavikoitumista.

-Puun käyttö on kasvussa rakentamisen ulkoverhoilussa ja sisätiloissa. Kun ennen käytimme puuviiluilla päällystettyjä levyjä, nyt halutaan puhdasta massiivipuuta. Se koetaan terveelliseksi ja markkinoilla puutuotteita kutsutaankin vihreiksi tuotteiksi.

Metsätaloudella luodaan työpaikkoja ja vähennetään köyhyyttä

Liun mukaan valtio kannustaa nuoria opiskelijoita yrittäjyyteen valmistumisen jälkeen. – Jo nyt on tilanne se, että hyvin harva meidän opiskelijoistamme menee valtiolle töihin. Noin 60-70 prosenttia valmistuneista toimivat teollisuuden ja yritysten tehtävissä ja osa ryhtyy itsenäisiksi yrittäjiksi. Minunkin tiedekunnassani on kurssi siitä, miten perustetaan oma yritys.

-Suomessa saatu opetus ja kokemus on antanut opiskelijoille uusia visioita ja näkökulmia opiskeluun. Kun Kiinassa keskitytään metsäkoulutuksessa puiden istuttamiseen ja metsän suojeluun, siitä on lyhyt matka metsäpohjaiseen biotalouteen. Nyt on koulutuksessa keskityttävä kestävään metsätalouteen ja jalostukseen.

Yliopistossa tunnistetaan metsien suuri merkitys ilmastomuutoksen kannalta. - Hiiliasiat ovat tulossa myös tavallisten ihmisten tietouteen, vähähiilinen elämäntapa on kasvussa ja siihen kannustamme.

-Xi Jinpingin tultua Kiinan kansantasavallan presidentiksi, hän asetti tavoitteeksi vähentää äärimmäistä köyhyyttä. Viiden vuoden aikana hän on rohkaissut metsänhoidon ja maatalouden ammattilaisia auttamaan kyläläisiä tässä. Tavoitteena on tulotason kasvattaminen luomalla kestävää työllisyyttä.

Liu muistuttaa metsätaloudella olevan tässä suuri rooli. – Kun ennen puuta käytettiin vain omiin tarpeisiin, nykyisin voidaan luoda työllisyyttä metsäpohjaisten tuotteiden tuotannossa. Näitä voidaan tuoda nykyisin markkinoille myös verkkokaupan kautta. Varsinkin Pekingin ja Shanghain kaltaisissa miljoonakaupungeissa on ostovoimaa ja halua ostaa ekologisia, puupohjaisia tuotteita esimerkiksi rakentamisen tarpeisin.

Markku Laukkanen

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:


Paavo Pelkonen
professori
paavo.pelkonen@uef.fi

Kuvat

Professori Paavo Pelkonen ja professori Guangzhe Liu.
Professori Paavo Pelkonen ja professori Guangzhe Liu.
Lataa
Professori Guangzhe Liu.
Professori Guangzhe Liu.
Lataa
Professori Paavo Pelkonen.
Professori Paavo Pelkonen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Toimittaja Markku Laukkasen toimittamat artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

MTK:n Mikko Tiirola: EU:n ilmastopolitiikka uudistettava – realismia kunnianhimon sijaan25.6.2025 10:04:05 EEST | Artikkeli

Kansallinen ilmastolaki perustuu vanhentuneisiin olettamuksiin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen, jossa metsien rooli arvioidaan uudelleen. – Pääongelman eli fossiilisten käytön vähentämisessä on edelleen monilla jäsenmailla paljon tehtävää. – EU:n ilmasto- ja maankäyttösektorin LULUCF-asetus perustuu vanhentuneisiin oletuksiin metsien hiilinieluista ja niihin pohjautuva kansallinen ilmastolaki on viemässä Suomea harhaan. Meillä rakennettiin ilmastolaki oletukselle vahvoista hiilinieluista, jotka eivät enää toteudu uusien mittaus- ja mallinnustapojen perusteella, Tiirola sanoo. LULUCF-asetus ei kohtele Tiirolan mukaan jäsenmaita tasavertaisesti, koska jäsenmaiden mittaustavat eivät ole vertailukelpoisia. – Vaikka Suomi tekee tarkkaa inventointia metsämaan hiilitaseesta, valtaosa EU-maista ei edes mittaa sitä. Suomea uhataan mittavilla sakoilla, jos emme pysy päästö- ja tavoitteissa, vaikka kellään maalla ei ol

Hirsitaloteollisuuden Seppo Romppainen: Asuntopolitiikka ei vastaa asukkaiden toiveisiin pientaloasumisesta18.6.2025 12:57:32 EEST | Artikkeli

Puurakentaminen tarjoaa uuden asuntopoliittisen vision Hirsitaloteollisuus ry.n toimitusjohtaja Seppo Romppaisen mukaan valtio ei ohjaa asuntorakentamista suomalaisten toiveiden mukaan. –Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi asua omakoti- tai paritalossa, mutta niiden tuotanto on romahtanut. Omakotitalojen osuus valmistuneista asunnoista on vain viidennes. Valtion tukeman ARA -tuotannon painopiste on kasvukeskusten kerrostalorakentamisessa, kun sen myöntämä yli kaksi miljardia euroa menee kaikki kerrostalotuotantoon. Yhteiskunnan tulisi ohjata asuntotuotantoa Romppaisen mielestä suomalaisten haluamaan pientalovaltaisempaan suuntaan. –Sen sijaan että asuntotuotanto keskittyy ja asuntojen koko pienenee, valtion tulisi edistää erityisesti lapsiperheiden haluamaa pientalotuotantoa lainoilla ja korkotuella. –Kuntien tulisi kaavoittaa betonivaltaisen kerrostalotuotannon sijaan pientaloalueita puurakentamiselle. Lähiöissä sijaitsevien puutalojen asumisen hiilijalanjälki on tutkitusti pienempi

Stora Enson Tuomas Hallenberg: Maaperäpäästöt ja puustonielut erotettava ilmastokeskustelussa12.6.2025 08:51:22 EEST | Artikkeli

Kannattaako ilmastotavoitteita sitoa metsiin Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenbergin mukaan erityisesti LULUCF-asetuksen myötä EU:n ilmasto- ja metsätavoitteet ovat tuoneet lisää painetta metsänielujen rooliin. –On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin. Kun eri jäsenmaissa maaperän päästöjä mitataan eri tavoin, mittaustulokset eivät Hallenbergin mukaan ole täysin yhdenvertaisia. – Metsien maaperä on herkkä luonnon vaihteluille, kuten metsätuhoille ja metsäpaloille. Esimerkiksi Saksan metsien kyky täyttää nielutavoitteita on romahtanut kirjanpainajatuhojen myötä. Metsäpalot ja talven pituus vaikuttavat myös maaperän päästöihin. –Kun metsät ja maaperä ovat ulkoisille tekijöille näin herkkiä, kannattaako vahvoja ilmastotavoitteita sitoa nykyisellä painotuks

Jaalan tapahtuma-areena on näyttö talkootyön ja maaseudun elinvoimasta4.6.2025 13:14:37 EEST | Artikkeli

Yli 500 paikan puurakenteinen tapahtuma-areena Jaalassa on valmis käyttöön. Areena tulee kesän aikana tarjoamaan yli 50 tapahtumaa kesäteatterista ja konserteista yhteislaulutilaisuuteen. –Tapahtumiin on myyty lippuja jo yli 50 prosenttia. Esimerkiksi Diandran ensimmäinen konsertti myytiin nopeasti täyteen ja toinen konsertti täytyy kovaa vauhtia. Ohjelmiston monipuolinen kokonaisuus on iso kulttuuriteko, sanoo Areena hankkeen puuhamies Jaalan Lions Clubin presidentti Petri Ryynänen. Kesäteatterin näyttämölle tulee muun muassa Pia Kleimolan ohjaama musiikkinäytelmä Taisto Tammesta, jonka elämän juuret tulevat lähelle, Voikkaalle sekä Kulkukoirat musiikkinäytelmä Reijo Taipaleesta, Kari Tapiosta ja Topi Sorsakoskesta. –Kouvolan ja Lahden läheisyys sekä Jaalan alueen yli 3000 kesäasuntoa muodostavat suuren potentiaalisen käyttäjäyleisön. Viikonloppuisin täällä on käynyt ihmisiä kaukaakin katsomassa, miltä Areena näyttää ja valmistuuko se ajoissa.Hankkeen vetäjä Petri RyynänenAreena lisää

Lahteen uuden ajan elämysten kauppahalli27.5.2025 12:17:40 EEST | Artikkeli

Kauppahalli uudistaa perinteitä ja liiketoimintaa Lahden perinteinen kauppahalli on uudistettu. Hallin tulevasta liiketoiminnasta vastaava Heinolan Heilan yrittäjä Titta Matsar luonnehtii hallia uuden ajan kauppahalliksi. –Olemme uudistaneet yli satavuotiaan kauppahallin ilmeen, mutta myös sen liiketoiminnan. Kuluttaja löytää hallista lähes sadan lähituottajan tuotteita, ravintolan ja ennen muuta elämyksiä. –Uudistettu halli kunnioittaa fiksulla tavalla perinteitä, mutta on uudella twistillä rakennettu. Halusimme uudistaa perinteistä kauppahallin erillisiin osastoihin perustuvaa ajattelua, ja rakentaa lähituottajien tuotemyynnin sekä ravintolapalvelut yhden kassapisteen ympärille. Uskon, että niillekin asiakkaille, jotka pelkäsivät uudistusta, meillä on paljon annettavaa. Matsarin mukaan ideoita ja vaikutteita on vuosien varrella haettu Euroopan maista. – Monissa maissa kauppahallit ovat puhutelleet monipuolisella konseptilla, mihin mahtuu ruuan erikoiskauppoja, ravintoloita ja kahvilo

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye