Audiomedia Oy

Sitran Mari Pantsar: Hiilen hinnoittelu vauhdittaisi uusiutuvien puutuotteiden markkinaa - EU:n elvytysvaroja metsäpohjaisten tuotteiden ja ratkaisujen edistämiseen

15.8.2020 10:00:00 EEST | Audiomedia Oy | Tiedote

Jaa
Sitran Hiilineutraali kiertotalous -strategiaa johtava Mari Pantsar pitää välttämättömänä yhteiskunnan siirtymistä kaikilla sektoreilla kiertotalouteen. Pantsar toivoo riittävän korkean hiilen hinnan käyttöönottoa ja hiilijalanjälkeä julkisten hankintojen kriteeriksi vauhdittamaan vähähiilisten tuotteiden kehitystä ja niiden markkinaa EU:ssa.

Vähähiiliset tuotteet lisäävät kestävän metsätalouden ymmärrystä

Pantsarin mukaan EU:n tulisi edistää biopohjaisten uusiutuvien tuotteiden tuloa ensisijaisesti hiilidioksidipäästöjen hinnoittelun kautta ja tekemällä hiilijalanjäljestä keskeinen kriteeri kaikkiin julkisiin hankintoihin. Hiilitulleja tulisi myös selvittää.

– Esimerkiksi rakentamisessa sillä voisi olla suuri ohjaava vaikutus, kun sementin ja teräksen päästöt ovat pitkän päälle kestämättömiä. Rakentamisen päästöjä on voitava alentaa ja ohjattava rakentamista vähähiilisten ja hiiltä sitovien materiaalien kuten puun käyttöön.

Pantsar on toisena puheenjohtajana elvytystyöryhmässä, missä haetaan ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteita ja työllisyyttä yhtä aikaa tukevia elvytyskeinoja Suomen ja EU:n elvytysrahoituksen kohteiksi. - Pyrimme löytämään kohteita, joilla Suomi voi hyödyntää EU:n elvytysvaroja mahdollisimman hyvin. Kun esimerkiksi tarve sekä uudis- että korjausrakentamiseen on suuri, rakentamisessa voitaisiin saada kestävän kehityksen mukaisia puurakennus- ja energiatehokkuushankkeita nopeasti liikkeelle.

Hyviä tavoitteiden mukaisia elvytysprojekteja Suomesta löytyy Pantsarin mukaan helposti. – Elvytys-projektien lisäksi tarvitaan komission Green Deal- vihreän talouden kasvuohjelmaan konkreettisia toimia metsien loppukäytön monipuolistamiseksi ja uusien tuotteiden kehittämiseksi markkinoille. Jos hiilipäästöjen hinnoittelu edistyy, se lisää välittömästi vähähiilisten tuotteiden markkinaa.

-Vähähiiliset puupohjaiset lopputuotteet voivat lisätä myös kestävän metsätalouden ymmärrystä maailmalla. Hiilen hinnoittelu, hiilitullit, hiilivero, mahdollinen muovituotteiden käyttökielto ja hiilijalanjälki julkisten hankintojen kriteerinä vauhdittavat kaikki vähähiilisten materiaalien käyttöä sekä tuotteiden kehitystä ja niiden markkinan kasvua. Nyt vaan edetään tuskastuttavan hitaasti, harmittelee Pantsar.

Metsätalouden rooli kiertotalouden ratkaisujen tuottajana elintärkeä

Pantsarin johtaman kiertotalousstrategian tavoitteena on viitoittaa Suomen tietä kohti ekologisesti kestävämpää ja kilpailukykyisempää yhteiskuntaa. Metsätalouden merkitystä kiertotalouden uusien tuotteiden ja ratkaisujen tuottajana Pantsar pitää sekä taloudellisesti ja ekologisesti Suomelle elintärkeänä.

-Harmi, että metsäkeskustelu jämähtänyt perinteisille urille ja pyörii liian paljon nielujen riittävyyden ja hakkuiden määrien ympärillä, vaikka ovatkin tärkeitä. Pitäisi lisäksi puhua siitä, mitä puuraaka-aineesta tehdään. Eurooppalaisesti ei Suomen metsien kestävää käyttöä tunneta riittävästi.

Metsäkeskustelun tulisi Pantsarin mukaan olla laaja-alaisempaa ja arvioitava metsien merkitystä ja mahdollisuuksia eri sektoreiden yhteistyön kautta. - Metsäbiotalouden, nanoteknologian, robotiikan ja digitaalisuuden rajapinnoissa on valtavia mahdollisuuksia. Pakkaus- ja tekstiiliteollisuudessa esimerkiksi on tulossa pitkäkestoisia uusiutuvia, kierrätettäviä tuotteita ja lisää ratkaisuja korvaamaan fossiilisia.

- Vaikka paperin käyttö vähenee ja monissa maissa sitä valmistetaan kierrätysmateriaalista, neitseellistä kuitua tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa moniin tuotteisiin ja se on pystyttävä tekemään ilmaston ja luonnon kannalta kestävästi. Puupohjaisilla tuotteilla voidaan korvata fossiili-petrokemikaalipohjaisia tuotteita, missä piilee suuri mahdollisuus myös suomalaiselle teollisuudelle, uskoo Pantsar.

Tulevaisuuden kiertobiotalousmahdollisuuksista keskusteltiin myös European Forest Instituten, Sitran ja kumppaneiden kesäkuisessa keskustelussa, johon osallistui myös Walesin Prinssi Charles. Uusien biopohjaisten innovaatioiden esittelyn rinnalla lanseerattiin 25 kansainvälisen tutkijan toimenpideohjelma, joiden avulla maailma voisi siirtyä kestävälle polulle kiertobiotalouden avulla.

-Esimerkiksi biopohjaisista tekstiileistä ja muoveista on paljon odotuksia ja lupauksia, mutta silti näiden tuotteiden kehityksestä ei ole tullut vielä riittävän painava poliittinen asia. Tilanne olisi toinen, jos hiilipäästöt voitaisiin hinnoitella ja sen avulla edistää uusien fossiilivapaiden tuotteiden läpimurtoa markkinoille, ehdottaa Pantsar.

Kiertotaloutta lisää koulutukseen

Pantsarin mukaan esimerkiksi muovisten kertakäyttötavaroiden ja muovisten pakkausten massiiviseen käyttöön tarvitaan uusiutuvia vaihtoehtoja. - Onneksi globaalit toimijat ovat havahtuneet tähän omatoimisesti. Hyvä esimerkki on Apple, joka on valinnut Stora Enson uusiutuvan ja kierrätettävän pakkausmateriaalin omien pakkaustensa toimittajaksi.

-Kun me tarvitsemme tulevaisuuden osaajia kiertotalouden pariin, tulevaisuuden mahdollisuudet tulisi saada mukaan paljon vahvemmin koulutukseen. Metsäteollisuuden mahdollisuuksista osallistua kestävyyskriisin ratkaisuun pitäisi puhua enemmän, sen sijaan, että se nähdään ilmastopolitiikan jarrumiehenä., Se voi tarjota hienoja mahdollisuuksia ilmastomuutoksen torjunnassa. Nuoret haluavat opiskella ja työskennellä tulevaisuuden aloilla, mitkä tuotavat merkityksiä.

Markku Laukkanen

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Toimittaja Markku Laukkasen toimittamat artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Kestävän rakentamisen professori Matti Kuittinen: Suomi tulee rakentamisen päästöjen vähentämisessä jälkijunassa11.2.2026 12:01:06 EET | Artikkeli

Rakentamislain uudistus velvoittaa vähähiiliseen rakentamiseen Vaikka rakentaminen muodostaa noin kolmanneksen Suomen kokonaispäästöistä, vasta tämän vuoden alusta Suomessa otettiin käyttöön sitovia velvoitteita rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuoden alussa voimaan tulleet hiilijalanjäljen raja-arvot asettavat ilmastotavoitteet sitovaksi osaksi lähes kaikkea uudisrakentamista. –Ilmastotavoitteiden olisi pitänyt näkyä rakentamista koskevassa lainsäädännössä jo aiemmin. Ilman sitovia velvoitteita tällä valtavasti päästöjä tuottavalla sektorilla hiilineutraalisuustavoite jäisi saavuttamatta. Tekninen valmius tähän on ollut olemassa, mutta poliittinen ja toimialan yhteinen tahtotila puuttuivat, sanoo lain valmistelutyöhän osallistunut Aalto-yliopiston kestävän rakentamisen professori Matti Kuittinen. Kunnianhimoinen puurakentamisen kasvu voisi olla Kuittisen mukaan yksi Suomen merkittävimmistä yksittäisistä ilmastotoimista, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa liikenteen ta

Luken pääjohtaja Johanna Buchert: Ilmastotoimissa keskityttävä fossiilisten päästöjen alentamiseen10.2.2026 09:19:53 EET | Artikkeli

Biopohjaiset tuotteet korvaavat fossiilisia Ilmastokeskustelussa on Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchertin mielestä kadotettu ydinasia. – Keskustelussa on unohdettu ilmastonmuutoksen perimmäinen syy, eli fossiiliset päästöt ja niiden vähentäminen. Biopohjaiset tuotteet tarjoavat keinon korvata fossiilisia tuotteita. Maankäyttösektorin ja erityisesti metsien on Buchertin mukaan vastattava samanaikaisesti useisiin kestävyysvaatimuksiin. – Raaka-aineiden tuotantoa on vahvistettava hyvällä metsänhoidolla ja jalostuksella, luonnon monimuotoisuutta on lisättävä lahopuuta ja sekametsiä lisäämällä sekä turvattava metsien monikäyttö virkistykseen ja muihin ekosysteemipalveluihin. –Suomen kaltaisen metsäteollisuusmaan on kyettävä yhdistämään ilmasto- ja kestävyystavoitteet kilpailukykyyn niin, etteivät päästöt siirry muualle, muistuttaa Buchert. Hakkuurajoitukset eivät tuo globaalia ilmastohyötyä EU:n hiilineutraalisuustavoite vuoteen 2050 mennessä on tiukentanut myös metsien ilmastok

Tutkija Tuomas Niinistö: Lähes puolet Suomen kaukolämmöstä tuotetaan puulla28.1.2026 08:52:32 EET | Artikkeli

Puun poltto energiatuotannossa korvaa fossiilisia polttoaineita ja vähentää päästöjä Nykyään noin 45 prosenttia suomalaisista asuu kaukolämmitetyissä kiinteistöissä ja lähes puolet kaukolämmöstä tuotetaan puupohjaisilla polttoaineilla. – Puuenergia on ollut erinomainen vaihtoehto fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen, sanoo Luonnonvarakeskus Luken tutkija Tuomas Niinistö. –Suomen energiajärjestelmä on muuttunut voimakkaasti 2000-luvun aikana. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentynyt, turpeen energiakäyttöä on ajettu alas ja uusiutuvan energian osuus on kasvanut nopeasti. Vaikka viime vuosina energiapaletti on monipuolistunut tuuli- ja aurinkovoiman, hukkalämpöjen ja energiatehokkuusinvestointien myötä, puuenergian merkitys maamme energiajärjestelmässä on edelleen erittäin suuri. Poliittiset tavoitteet ovat ohjanneet metsäenergian käytön lisäämiseen. – Puuenergia tarjoaa useita etuja. Se on kotimainen helposti saatavilla oleva polttoaine, joka soveltuu hyvin hajautettuun ener

Tutkimuksen tulokset yllättivät tutkijat: Hiljaisen suojelun piirissä yli miljoona metsähehtaaria21.1.2026 12:00:00 EET | Artikkeli

PTT:n tekemän tutkimuksen mukaan lähes joka toinen yksityismetsänomistaja toteuttaa omistamissaan metsissä hiljaista suojelua. – Tulokset ovat pysäyttäviä. Kun 43 prosenttia vastaajista kertoi toteuttavansa hiljaista suojelua, skaalattuna koko yksityismetsien pinta-alaan tämä tarkoittaa noin 1,1 miljoonaa hehtaaria, sanoo Pellervon Taloustutkimuksen, PTT:n vanhempi metsäekonomisti MMT Jani Laturi. –Pinta-alallisesti tämä on erittäin merkittävä määrä. Se on suurempi kuin monet viralliset suojelukokonaisuudet yksityismailla. Vaikka emme tiedä tarkasti, millaisia ekologisia arvoja kaikilla näillä kohteilla on, jo pelkkä mittakaava tekee ilmiöstä tärkeän ja yhteiskunnallisesti merkittävän. Laturin mukaan tutkimuksen tärkein viesti päättäjille on, että hiljainen suojelu on todellinen ja laaja ilmiö. – Kun puhutaan metsien käytöstä, ilmastotavoitteista ja monimuotoisuudesta, tämä on osa kokonaisuutta. On varottava, ettei tästä yritetä tehdä byrokraattista järjestelmää, koska se voi karkottaa

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye