Stora Enson Jari Suominen: Metsäkeskusteluun tarvitaan laaja-alaisuutta ja faktoja mielikuvien sijaan - Puurakentaminen tuo metsän kaupunkiin

-Toivoisin metsäkeskustelulta laaja-alaisuutta, kun nyt sitä käydään etupäässä ympäristönäkökulman kannalta. Kun Suomen pinta-alasta on 75 prosenttia metsää ja metsäteollisuus tuottaa lähes neljänneksen Suomen vientitulosta, me toivoisimme teollisuudessa, että myös nämä metsätalouden taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset olisivat enemmän esillä.

Teemme haastattelua viikolla, jolloin uutisissa on kerrottu metsien monimuotoisuuden heikkenemisestä, lahopuiden määrän vähenemisestä pienimmäksi maailman metsistä sekä energiapuun käytön verotuksesta.

-Me tarvitsemme lisää faktoja mielikuvien sijaan. Metsätiedon puutteesta kertoo esimerkki, kun EU keskustelussa väitetään, että Suomessa tapetaan puita. Väite on suuressa ristiriidassa todellisuuden kanssa, kun kuitenkin Suomessa ja Ruotsissa aidosti hoidetaan metsiä vastuullisesti ja kannetaan huolta niiden hyvinvoinnista.

Teollisuuden ja ympäristöjärjestöjen keskusteluyhteyttä Suominen luonnehtii asialliseksi suhteeksi, jossa halutaan kuunnella osapuolia avoimessa hengessä. – Ymmärrän, että julkisuudessa ympäristöjärjestöt kommentoivat asioita omasta näkökulmastaan. En koe, että teollisuus olisi altavastaajana tässä keskustelussa, mutta aina toivotaan, että meidänkin näkemyksemme otetaan järjestöissä huomioon ja että ne saisivat julkisessa keskustelussa nykyistä enemmän tilaa.

Suominen johtaa Forest-divisioonaa, mihin kuuluu Itämeren alueen puunhankinta sekä yhtiön metsäomaisuuden hoito Ruotsissa ja Tornatorista, joka on suurin yksityinen metsänomistaja Suomessa ja Virossa. Stora Ensolla on 41 prosentin omistus Tornatorista.

Stora Enso on sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteisiin

Suomisen mukaan kestävä metsätalous kattaa ympäristötekijöiden lisäksi taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden. – Sosiaalisen kestävyyden kannalta Suomen maaseudun ja maakuntien kehittäminen perustuu suurelta osin metsäklusteriin. Metsänhoito, myynti, korjuu, kuljetukset ja jalostus tuovat työpaikkoja ja hyvinvointia maakuntiin. Kestävästi hoidetut metsät ovat tämän kehityksen turva tulevaisuudessakin.

-Metsätalouden talousmerkitys koko Suomen hyvinvoinnille on sen tarjoamien työpaikkojen ja verotulojen myötä valtava. Me olemme 700 vuotta vanha yhtiö, joka on rakentanut vuosisatojen saatossa sekä Suomen että Ruotsin hyvinvointiyhteiskuntia.

Yhtiö on Suomisen mukaan täysin sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteisin. – Tässäkin tarvitaan nykyistä keskustelua kokonaisvaltaisempaa näkemystä. Metsän monimuotoisuuden ja ilmastopolitiikan tavoitteet eivät ole ristiriidassa nykyisen kestävän metsätalouden kanssa.

-Poltamme esimerkiksi Ruotsissa 1000 - 2000 hehtaaria metsää vuosittain monimuotoisuuden edistämiseksi, vaikka se ei ilmastotavoitteiden kannalta olekaan järkevää. Vain kasvava puu sitoo hiilidioksidia. Päin vastoin kuin luullaan, vanhojen metsien hiilen sidonnan kyky on vähäinen, kun kasvu loppuu.

Hiilen sidonnan kannalta Suominen pitää puurakentamista erinomaisena keinona jatkaa puun elinkaaren aikaista hiilivarastoa. – Ilmastomuutoksen kannalta hiiltä varastoivaa puurakentamista kannattaisi lisätä merkittävästi. Saavutamme parhaan tuloksen, kun hiili pysyy puurakenteessa. Päätehakkuissa kaadetun puun tilalle istutamme jopa neljä taimea, jotka taas kasvaessaan lisäävät metsän hiilinielua.

-Monimuotoisuus ja kestävä kehitys otetaan huomioon jo leimikoiden suunnitteluvaiheessa. Lahopuita ja kuolleita puita jätetään runsaasti metsiin, mikä mahdollistaa monien monimuotoisuuden kannalta tärkeiden lajien säilyvyyden.

-On hyvä muistaa, että vain hyvin hoidetut metsät takaavat metsäyritysten menestyksen. Meillä on kansainvälisesti arvostettu vahva metsäosaaminen, mille on kysyntää monissa maissa maailmalla. Kestävän metsätalouden kärkimaana tuemme monissa maissa metsänhoidon kehittämistä, mistä olemme ylpeitä, muistuttaa Suominen.

Vaikka Suominen ei otakaan kantaa metsänkorjuun menetelmien paremmuudesta, hän muistuttaa siitä, että avohakkuissakin pystytään huomioimaan metsien monimuotoisuuden tarpeet. – Kun metsään mennään vain kerran parin kolmen vuosikymmenen välein tekemään korjuu- ja istutustyöt, voidaan pitää huolta myös monimuotoisuudesta. Raaka-ainehuollon kannalta olisi haastavaa ja metsää kuluttavaa hakea tukit ja sellun tarvitsema kuitupuu eri aikaan. On tärkeää, että metsissä kasvaa eri kokoisia ja eri puulajeja.

Hiilijalanjäljen merkitys rakentamisessa kasvaa

Puurakentaminen ja uudet puupohjaiset biotalouden tuotteet ja ratkaisut ovat Suomisen mielestä koko metsätalouden ymmärrystä lisääviä mahdollisuuksia. CLT (Cross Laminated Timber), ristiinliimattu massiivipuuelementti ja sen käyttöön perustuvat ratkaisut mahdollistavat korkeankin rakentamisen. Puurakentamisella voidaan korvata fossiilipohjaisia rakentamisen tuotteita ja rakenteita ja ne toimivat elinkaarensa loppuun asti hiilivarastoina.

-Teollinen puurakentaminen on nopeaa, terveellistä ja sillä voidaan toteuttaa esteettistä kaunista arkkitehtuuria. Puurakennukset tuovat metsän kaupunkiin. Ekologisten arvojen kasvaessa kuluttajat haluavat tietää yhä tarkemmin, mitä materiaaleja rakentamisessa on käytetty. Uskon että tämän kehityksen myötä myös ymmärrys kestävää metsätaloutta kohtaan kasvaa.

Suomisen arvion mukaan hiilijalanjälki tulee olemaan tulevaisuudessa hinnan ohella merkittävä tekijä rakentamisessa. – Me olemme sitoutuneet vahvasti CLT-pohjaiseen massiivipuurakentamiseen. Meillä on CLT- tuotantoa monessa maassa, olemme kehittäneet siihen perustuvia rakentamisen järjestelmiä, joiden hiilijalanjäljestä teemme laskelmia kaiken aikaa.

-Olemme tehneet päätökset uuden puurakenteisen pääkonttorin rakentamisesta upealle paikalle Helsinkiin. Kun olemme vihreän teollisuuden lipunkantaja, haluamme rakennuksen olevan modernin puurakentamisen lippulaivan ja käyntikortin Suomelle. Siitä tulee puurakentamisen ja ilmastoystävällisen teollisuuden näyteikkuna ja tuomme samalla metsän kaupunkiin.

Materiaalitehokkuuden merkitys on Suomisen mukaan vahvassa kasvussa. – Puukuidulla tulee olemaan tulevaisuudessa monta käyttökohdetta ja käyttäjää. Me voimme tuottaa puupohjaisia materiaaleja esimerkiksi pakkaus- ja tekstiiliteollisuuteen korvaamaan fossiilipohjaisia tuotteita.

Toivottavasti nämä uusiutumattomia korvaavat substituuttituotteet ja esteettisesti kaunis puurakentaminen avaavat kestävän metsätalouden sisältöä laajemminkin.

-Vaikka hakkuumäärät ovat kasvaneet, metsät kasvavat ja siten sitovat Suomessa ja Ruotsissa hiiltä enemmän kuin koskaan. Tämä perustuu siihen, että hyvän metsänhoidon ansiosta meillä on hiilen sidonnan kannalta tärkeintä uusiutuvaa, kasvavaa metsää. Metsää on käytettävä sekä puupohjaisiin uusiutuviin tuotteisiin, hiiltä sitovaan puurakentamiseen, että pidettävä huolta metsien ympäristöarvoista ja monimuotoisuudesta. Nämä tavoitteet eivät ole ristiriidassa keskenään.

Markku Laukkanen

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Toimittaja Markku Laukkasen toimittamat artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.