Audiomedia Oy

Stora Enson Jari Suominen: Metsäkeskusteluun tarvitaan laaja-alaisuutta ja faktoja mielikuvien sijaan - Puurakentaminen tuo metsän kaupunkiin

Jaa

Stora Enson Forest-divisioonan johtaja Jari Suominen kaipaa nykyistä laaja-alaisempaa metsäkeskustelua. – Olen tyytyväinen, että keskustellaan, mutta teollisuuden tulee olla tässä aktiivisempi. Meidän tulee tuottaa metsäklusterista kokonaisvaltaista tietoa niin päättäjille kuin suurelle yleisöllekin.

Jari Suominen, Stora Enso
Jari Suominen, Stora Enso

-Toivoisin metsäkeskustelulta laaja-alaisuutta, kun nyt sitä käydään etupäässä ympäristönäkökulman kannalta. Kun Suomen pinta-alasta on 75 prosenttia metsää ja metsäteollisuus tuottaa lähes neljänneksen Suomen vientitulosta, me toivoisimme teollisuudessa, että myös nämä metsätalouden taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset olisivat enemmän esillä.

Teemme haastattelua viikolla, jolloin uutisissa on kerrottu metsien monimuotoisuuden heikkenemisestä, lahopuiden määrän vähenemisestä pienimmäksi maailman metsistä sekä energiapuun käytön verotuksesta.

-Me tarvitsemme lisää faktoja mielikuvien sijaan. Metsätiedon puutteesta kertoo esimerkki, kun EU keskustelussa väitetään, että Suomessa tapetaan puita. Väite on suuressa ristiriidassa todellisuuden kanssa, kun kuitenkin Suomessa ja Ruotsissa aidosti hoidetaan metsiä vastuullisesti ja kannetaan huolta niiden hyvinvoinnista.

Teollisuuden ja ympäristöjärjestöjen keskusteluyhteyttä Suominen luonnehtii asialliseksi suhteeksi, jossa halutaan kuunnella osapuolia avoimessa hengessä. – Ymmärrän, että julkisuudessa ympäristöjärjestöt kommentoivat asioita omasta näkökulmastaan. En koe, että teollisuus olisi altavastaajana tässä keskustelussa, mutta aina toivotaan, että meidänkin näkemyksemme otetaan järjestöissä huomioon ja että ne saisivat julkisessa keskustelussa nykyistä enemmän tilaa.

Suominen johtaa Forest-divisioonaa, mihin kuuluu Itämeren alueen puunhankinta sekä yhtiön metsäomaisuuden hoito Ruotsissa ja Tornatorista, joka on suurin yksityinen metsänomistaja Suomessa ja Virossa. Stora Ensolla on 41 prosentin omistus Tornatorista.

Stora Enso on sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteisiin

Suomisen mukaan kestävä metsätalous kattaa ympäristötekijöiden lisäksi taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden. – Sosiaalisen kestävyyden kannalta Suomen maaseudun ja maakuntien kehittäminen perustuu suurelta osin metsäklusteriin. Metsänhoito, myynti, korjuu, kuljetukset ja jalostus tuovat työpaikkoja ja hyvinvointia maakuntiin. Kestävästi hoidetut metsät ovat tämän kehityksen turva tulevaisuudessakin.

-Metsätalouden talousmerkitys koko Suomen hyvinvoinnille on sen tarjoamien työpaikkojen ja verotulojen myötä valtava. Me olemme 700 vuotta vanha yhtiö, joka on rakentanut vuosisatojen saatossa sekä Suomen että Ruotsin hyvinvointiyhteiskuntia.

Yhtiö on Suomisen mukaan täysin sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteisin. – Tässäkin tarvitaan nykyistä keskustelua kokonaisvaltaisempaa näkemystä. Metsän monimuotoisuuden ja ilmastopolitiikan tavoitteet eivät ole ristiriidassa nykyisen kestävän metsätalouden kanssa.

-Poltamme esimerkiksi Ruotsissa 1000 - 2000 hehtaaria metsää vuosittain monimuotoisuuden edistämiseksi, vaikka se ei ilmastotavoitteiden kannalta olekaan järkevää. Vain kasvava puu sitoo hiilidioksidia. Päin vastoin kuin luullaan, vanhojen metsien hiilen sidonnan kyky on vähäinen, kun kasvu loppuu.

Hiilen sidonnan kannalta Suominen pitää puurakentamista erinomaisena keinona jatkaa puun elinkaaren aikaista hiilivarastoa. – Ilmastomuutoksen kannalta hiiltä varastoivaa puurakentamista kannattaisi lisätä merkittävästi. Saavutamme parhaan tuloksen, kun hiili pysyy puurakenteessa. Päätehakkuissa kaadetun puun tilalle istutamme jopa neljä taimea, jotka taas kasvaessaan lisäävät metsän hiilinielua.

-Monimuotoisuus ja kestävä kehitys otetaan huomioon jo leimikoiden suunnitteluvaiheessa. Lahopuita ja kuolleita puita jätetään runsaasti metsiin, mikä mahdollistaa monien monimuotoisuuden kannalta tärkeiden lajien säilyvyyden.

-On hyvä muistaa, että vain hyvin hoidetut metsät takaavat metsäyritysten menestyksen. Meillä on kansainvälisesti arvostettu vahva metsäosaaminen, mille on kysyntää monissa maissa maailmalla. Kestävän metsätalouden kärkimaana tuemme monissa maissa metsänhoidon kehittämistä, mistä olemme ylpeitä, muistuttaa Suominen.

Vaikka Suominen ei otakaan kantaa metsänkorjuun menetelmien paremmuudesta, hän muistuttaa siitä, että avohakkuissakin pystytään huomioimaan metsien monimuotoisuuden tarpeet. – Kun metsään mennään vain kerran parin kolmen vuosikymmenen välein tekemään korjuu- ja istutustyöt, voidaan pitää huolta myös monimuotoisuudesta. Raaka-ainehuollon kannalta olisi haastavaa ja metsää kuluttavaa hakea tukit ja sellun tarvitsema kuitupuu eri aikaan. On tärkeää, että metsissä kasvaa eri kokoisia ja eri puulajeja.

Hiilijalanjäljen merkitys rakentamisessa kasvaa

Puurakentaminen ja uudet puupohjaiset biotalouden tuotteet ja ratkaisut ovat Suomisen mielestä koko metsätalouden ymmärrystä lisääviä mahdollisuuksia. CLT (Cross Laminated Timber), ristiinliimattu massiivipuuelementti ja sen käyttöön perustuvat ratkaisut mahdollistavat korkeankin rakentamisen. Puurakentamisella voidaan korvata fossiilipohjaisia rakentamisen tuotteita ja rakenteita ja ne toimivat elinkaarensa loppuun asti hiilivarastoina.

-Teollinen puurakentaminen on nopeaa, terveellistä ja sillä voidaan toteuttaa esteettistä kaunista arkkitehtuuria. Puurakennukset tuovat metsän kaupunkiin. Ekologisten arvojen kasvaessa kuluttajat haluavat tietää yhä tarkemmin, mitä materiaaleja rakentamisessa on käytetty. Uskon että tämän kehityksen myötä myös ymmärrys kestävää metsätaloutta kohtaan kasvaa.

Suomisen arvion mukaan hiilijalanjälki tulee olemaan tulevaisuudessa hinnan ohella merkittävä tekijä rakentamisessa. – Me olemme sitoutuneet vahvasti CLT-pohjaiseen massiivipuurakentamiseen. Meillä on CLT- tuotantoa monessa maassa, olemme kehittäneet siihen perustuvia rakentamisen järjestelmiä, joiden hiilijalanjäljestä teemme laskelmia kaiken aikaa.

-Olemme tehneet päätökset uuden puurakenteisen pääkonttorin rakentamisesta upealle paikalle Helsinkiin. Kun olemme vihreän teollisuuden lipunkantaja, haluamme rakennuksen olevan modernin puurakentamisen lippulaivan ja käyntikortin Suomelle. Siitä tulee puurakentamisen ja ilmastoystävällisen teollisuuden näyteikkuna ja tuomme samalla metsän kaupunkiin.

Materiaalitehokkuuden merkitys on Suomisen mukaan vahvassa kasvussa. – Puukuidulla tulee olemaan tulevaisuudessa monta käyttökohdetta ja käyttäjää. Me voimme tuottaa puupohjaisia materiaaleja esimerkiksi pakkaus- ja tekstiiliteollisuuteen korvaamaan fossiilipohjaisia tuotteita.

Toivottavasti nämä uusiutumattomia korvaavat substituuttituotteet ja esteettisesti kaunis puurakentaminen avaavat kestävän metsätalouden sisältöä laajemminkin.

-Vaikka hakkuumäärät ovat kasvaneet, metsät kasvavat ja siten sitovat Suomessa ja Ruotsissa hiiltä enemmän kuin koskaan. Tämä perustuu siihen, että hyvän metsänhoidon ansiosta meillä on hiilen sidonnan kannalta tärkeintä uusiutuvaa, kasvavaa metsää. Metsää on käytettävä sekä puupohjaisiin uusiutuviin tuotteisiin, hiiltä sitovaan puurakentamiseen, että pidettävä huolta metsien ympäristöarvoista ja monimuotoisuudesta. Nämä tavoitteet eivät ole ristiriidassa keskenään.

Markku Laukkanen

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia haastatteluja sekä puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Toimittaja Markku Laukkasen toimittamat artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Jari Suominen, Stora Enso
Jari Suominen, Stora Enso
Lataa
StoraEnson tuleva puurakenteinen pääkonttori. Kuva: Työeläkeyhtiö Varma.
StoraEnson tuleva puurakenteinen pääkonttori. Kuva: Työeläkeyhtiö Varma.
Lataa
StoraEnson tuleva puurakenteinen pääkonttori. Kuva: Työeläkeyhtiö Varma.
StoraEnson tuleva puurakenteinen pääkonttori. Kuva: Työeläkeyhtiö Varma.
Lataa
StoraEnson tuleva puurakenteinen pääkonttori. Kuva: Työeläkeyhtiö Varma.
StoraEnson tuleva puurakenteinen pääkonttori. Kuva: Työeläkeyhtiö Varma.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Teemu Keskisarja: Metsäkeskustelua vaivaa historiattomuus ja väärä ymmärrys metsistä21.9.2020 10:47:38 EESTTiedote

Suomen metsäteollisuuden historiaa tutkinut historioitsija Teemu Keskisarja on pettynyt metsäkeskustelun historiattomuuteen. - Metsiä koskevassa keskustelussa metsät nähdään yhteiskunnan vihollisina, vaikka ne ovat tuottaneet niin paljon hyvää Suomelle. Koko Suomen integraatio kansainväliseen kauppaan ja globalisaation tapahtui sahatavaran viennin myötä. Metsät ovat ainoa kotimainen luonnonvara, jonka jalostus vei suomalaiset maailmalle.

Sitran Mari Pantsar: Hiilen hinnoittelu vauhdittaisi uusiutuvien puutuotteiden markkinaa - EU:n elvytysvaroja metsäpohjaisten tuotteiden ja ratkaisujen edistämiseen15.8.2020 10:00:00 EESTTiedote

Sitran Hiilineutraali kiertotalous -strategiaa johtava Mari Pantsar pitää välttämättömänä yhteiskunnan siirtymistä kaikilla sektoreilla kiertotalouteen. Pantsar toivoo riittävän korkean hiilen hinnan käyttöönottoa ja hiilijalanjälkeä julkisten hankintojen kriteeriksi vauhdittamaan vähähiilisten tuotteiden kehitystä ja niiden markkinaa EU:ssa.

Puuinfon jättävä Mikko Viljakainen: Puurakentamisen edistyminen on osaamiskysymys12.6.2020 10:00:00 EESTTiedote

Puuinfoa vuosikymmenen luotsannut toimitusjohtaja Mikko Viljakainen näkee puurakentamisella olevan kokoaan suuremman merkityksen metsäbiotalouden toteuttamisessa. - Mitä enemmän puuta käytetään rakentamisessa, sitä enemmän sahataan. Tämä lisää tukkikauppaa, joka näkyy metsänomistajan kasvavana tulona. Kun 70 prosenttia kantorahatulosta tulee tukkikaupasta ja yli 70 prosenttia tukista saatavista tuotteista päätyy tavalla tai toisella rakentamiseen, voi sanoa, että puolet metsäomistajien puun myyntitulosta syntyy puurakentamisesta, laskee Viljakainen.

Greenpeacen metsäkampanjajohtaja: Suomen vähennettävä hakkuita, luovuttava puun energiakäytöstä ja lisättävä puurakentamista5.5.2020 13:06:45 EESTTiedote

Ympäristöjärjestöjen ja metsäteollisuuden vuoropuhelussa on yhteistä maaperää, sanoo Greenpeacen kansainvälisen metsäkampanjoinnin neuvonantaja Grant Rosoman. Suomessa World Bioeconomy Forumissa vierailleen uusseelantilaisen Rosomanin mukaan järjestön ensisijaisena metsäpolitiikan tavoitteena on löytää tapoja varastoida hiiltä metsään ja pitkäkestoisiin puutuotteisiin sekä lisätä korkean jalostusasteen tuotantoa. Suurimpana erottavana tekijänä metsäpolitiikan valtavirtaan hän näkee hakkuiden kasvattamisen ja puun käytön energiakäytön. Metsäkeskustelusta on Rosomanin mukaan tullut poliittinen, koska metsään liittyy paljon erilaisia arvoja ja historiaa. Kun eri ihmisillä metsäsuhde vaihtelee, se näkyy vastakkaisina asenteina myös metsäkeskustelussa.

EU:n Green Deal – ohjelman pelätään tuovan lisää rajoituksia kestävälle metsän käytölle – suomalaismepit haluavat metsästrategian itsenäiseksi osaksi Vihreän kehityksen ohjelmaa14.4.2020 15:12:06 EESTTiedote

EU:n komission julkaisemassa Green Deal – Vihreän kehityksen ohjelmassa metsäsektoria on käsitelty erityisesti monimuotoisuuden, suojelutavoitteiden ja hiilinielujen kasvattamisen kannalta. Tähän artikkeliin haastattelut suomalaismepit haluavat kestävän metsätalouden metsästrategian itsenäiseksi osaksi Green Deal – ohjelmaa. Suomalaismepit uskovat, että kestävän talousmetsien käyttö ja metsien monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteet voidaan yhdistää.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä: Metsät mukaan EU:n Green Deal – vihreän kasvun ohjelmaan. Metsäpohjainen vihreä teollisuus suuri mahdollisuus Euroopalle14.3.2020 10:00:00 EETTiedote

EU:n komissio on julkaissut Green Deal - Vihreän kasvun ohjelman, minkä tavoitteena on muuttaa kaikki taloudellinen toiminta ilmaston kannalta kestäväksi. EU-maat ovat sitoutuneet tavoitteeseen, minkä mukaan unioni on hiilineutraali vuonna 2050. Viisivuotinen ohjelma tulee hyväksyttää EU:n jäsenmailla ja parlamentilla. Suomen kannalta keskeiset tavoitteet koskevat maan- ja metsänkäyttöä sekä energiaverotusta, joiden muotoiluun ohjelmassa pyritään parhaillaan vaikuttamaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme