Stora Enson maajohtaja Seppo Parvi: Metsäpohjainen biotalous on metsäteollisuudelle iso mahdollisuus

-Vaikka huomio on nyt paperin kysynnän laskussa, kysyntä lisääntyy kartonkipohjaisissa sekä kuluttaja- että kuljetuspakkauksissa. Olemme muuntaneet vanhoja paperitehtaita ja koneita näiden kasvavien tuoteryhmien tuotantoon. Kun tähän lisätään uudet kehitysvaiheessa olevat puupohjaiset biotalouden tuotteet, metsäteollisuuden asema merkittävimpänä vientialana tulee varmasti säilymään.

Digitalisaatio muuttui uhkasta mahdollisuudeksi

Parvi muistuttaa, että vuosikymmen sitten pelättiin digitalisaation olevan uhka perinteiselle metsäteollisuudelle. - Vuosien varrella se on muuttunut mahdollisuudeksi, kun on nähty verkkokaupan vahva kasvu. Tavarat pakataan kartonkituotteisiin ja muovipohjaiset suojamateriaalit voidaan korvata puupohjaisilla uusiutuvuilla ratkaisuilla.

-Valmistelussa olevat EU:n Green Deal ja Single Plastic direktiivi aiheuttavat uusia haasteita, jos pienikin muovin käyttö kartongin pinnoitteena tekee siitä kokonaan muovisen tuotteen. Siitä seuraa, että on saatava uutta vauhtia tuotekehitykseen ja löydettävä uusia pinnoitemahdollisuuksia ja ratkaisuja muovin täyteen korvaamiseen.

Monet uudet tuotteet ovat vielä kehitysvaiheessa, mutta niillä tulee olemaan Parvin mukaan globaali markkina. - Biopolttoaineet on yksi esimerkki tuoteryhmästä, missä on jo pitkälle kaupallistettua volyymia. Suomessa on kehitetty puupohjaista tekstiilikuitua korvaamaan puuvillaa ja kemian teollisuus käyttää mäntyöljyä ja sen jalosteita uusiin tuotteisiin. Puun sidosaineen, ligniinin käyttömahdollisuuksia tutkitaan monilla aloilla kuten grafiitin korvaajana akkuteknologiassa ja hiilikuidun korvaajana teollisuudessa.

-Kun tavoitellaan kiertotaloutta, paperi- ja kartonkituotteilla on pitkälle viety tehokas keräys- ja kierrätysjärjestelmä. Kierrätysprosentit ovat maasta riippuen jopa 80-90 prosenttia ja pääsääntöisesti yli 50 prosenttia kun muovin kierrätys on kolmasosa siitä. Tämä pitäisi huomioida myös regulaatiossa, jossa unohtuu usein se, mitä on jo tehty.

Uudet tuotteet perustuvat vahvaan tutkimus-ja kehitystoimintaan

Uusien tuotteiden kaupallistaminen perustuu Parvin mukaan yritysten, korkeakoulujen ja yliopistojen kehitys- ja tutkimustyöhön. -Tarvitaan laaja-alaista tutkimus- ja kehitystyötä, mihin myös teollisuuden on panostettava. Vaikka teemme teollisuutena yhdessä yhteistyötä yliopistojen kanssa, kullakin yrityksellä on omia strategioita ja tarpeita tuotekehityksen suhteen, kun halutaan varmistaa oma kilpailuasema markkinoilla.

-Kun metsäteollisuudelta odotetaan isompia panoksia tuotekehitykseen ja tutkimukseen, on huomioitava, että suurimmat yritykset käyttävät T&Ki-toimintaan kukin yli sadan miljoonaa euron verran vuodessa. Kun eurot kohdistetaan oikein, saadaan paljon aikaan.

Kun metsäteollisuus kehittää omia tuotteitaan, Parvin mukaan myös teknologiapuolella konevalmistajien täytyy kehittää uusia koneita ja laitteita. – Kone- ja laitekehitystä tarvitaan, jotta uudet biopohjaiset tuotteet saadaan valmistusprosessiin kilpailukykyisin kustannuksin.

Ilmastopolitiikka tukee puurakentamisen kasvua

Metsäteollisuuden yritykset ovat keskittyneet eri tuotteisiin kuten biopolttoaineisiin, uusiin puupohjaisen biotalouden fossiilisia korvaaviin tuotteisiin ja puurakentamiseen.

-Kun halutaan korvata fossiilisia tuotteita, se voidaan tehdä laajamittaisesti myös rakentamisessa. Päästöjä aiheuttavat betoni-ja terärakentaminen voidaan korvata massiivipuuratkaisuilla. CLT- (Cross Laminated Timber) ja viilupuu(LVL)-teknologia mahdollistaa korkeiden, laadukkaiden kerrostalojen rakentamisen.

Parvi näkee puurakentamisen maailmanlaajuisesti kasvavana alana ja Stora Enso aikookin lisätä tuotantokapsiteettia kysynnän kasvun myötä. - Ruotsiin tehty CLT-tehdas käynnistyi 2019 vaiheessa ja Tsekissä on samantyyppinen investointiprojekti käynnissä.

-Rakennuttajien ja rakennusliikkeiden kiinnostus puurakentamista kohtaan on lisääntynyt selvästi. Myös isoja projekteja, kuten hotelleja ja toimistorakennuksia rakennuttavat sijoittajat ovat kiinnostuneet puurakentamisesta pitkälti sen nopeuden ja laadun ansiosta. Myös se, että rakentamisen säädöksissä puurakentaminen on saatu enemmän samalla viivalle betonirakentamisen kanssa, vaikuttaa puun käytön kasvuun.

Parvin mukaan myös ilmastokeskustelu tukee puurakentamisen kasvua. – Puu varastoi hiiltä rakennuksessa koko elinkaarensa ajan. Kaikki tekemämme selvitykset osoittavat, että asukkaat kokevat puurakennuksen kaupunkikuvassa ja omassa elinympäristössään myönteisesti. Sisätiloissa puu on hengittävä materiaali ja tarjoaa elävän pinnan ja hyvän sisäilman.

Politiikkatoimilla voidaan edistää uusia investointeja

Kysymykseen, millä uusia puupohjaisia tuotteita tuottavat laitokset saadaan Suomeen, Parvi vastaa raaka-aine ja kilpailukyky. - Suomen etu on tietysti se, että meillä on hyvälaatuisen raaka-aineen saatavuus kunnossa, kiitos hyvän kestävän metsätalouden.

-Kun Suomi on käytännössä saari, pitää logistiikan ja sitä tukevan infran toimia ja olla kunnossa. Politiikalla voidaan vaikuttaa satamien ja merikuljetusten kehitykseen, energia- ja dieselveroon, koulutukseen ja ennustettavaan toimintaympäristöön hallituksesta riippumatta. Kun nämä asiat ovat työvoimakustannusten ohella kunnossa, Suomeen tulee varmasti tulee varmasti uusia investointeja.

Yritystukia tärkeämpää on Parvin mielestä se, että metsäteollisuus voi toimia Suomessa samalla viivalla kuin kilpailijat muissa maissa. - Jos esimerkiksi Saksassa on erilainen päästökaupan korvausjärjestelmä tai verotus, jäämme kilpailukyvyssä heti takamatkalle.

-Onneksi energiaverotukseen saatiin kevennystä, mutta vastaavasti dieselverotus ottaa takaisin. Yritys joutuu ottamaan huomioon sen, missä on kannattavinta toimia. Tähän vaikuttaa monien tekijöiden muodostama kokonaisuus. Jos tuotanto on kilpailukykyisempää muualla kuin Suomessa, niin silloin valitettavasti Suomessa tuotantoa suljetaan.

Suomen on oltava hereillä EU:n metsästrategiasta päätettäessä

EU:n metsiä koskevassa päätöksenteossa Parvi näkee suurena haasteena sen, että Keski- ja Etelä-Euroopassa ei ymmärretä, mitä on pohjoismaissa harjoitettava kestävä metsätalous. – EU:n lainsäädännössä metsäteollisuus nähdään enemmänkin ongelmana kuin ratkaisuna ilmastomuutokseen. Sen sijaan, että pohjoiset metsät olisivat vain Euroopan keuhkot, metsäteollisuus tarjoaa vaihtoehdon fossiilisten raaka-aineiden korvaajana ja ratkaisun ilmaston lämpenemiseen. Tämän pitäisi olla metsästategian ja muiden metsien käyttöön vaikuttavien direktiivien lähtökohtana.

-Nyt on hallituksen oltava hereillä, jotta pystytään vaikuttamaan päätöksentekoon. Esimerkiksi LULUCF direktiviin uudelleen avaaminen ja investointeja ohjaavan taksonomia-asetuksen käsittely herättää huolta.

Puun riittävyydestä käytävään keskusteluun Parvi toteaa, että Suomessa ei käytetä kaikkia hakkuumahdollisuuksia. - Metsävarat kasvavat koko ajan sen lisäksi, että saamme kansakuntana metsistä merkittävän taloudellisen hyödyn. Kun viimeisen 50 vuoden aikana metsävarat ovat Suomessa kaksinkertaistuneet, jotain on tehty oikein. Tämä on kestävän metsätalouden tulosta ja se on ilmastoteko jo sellaisenaan.

-Kun Keski- ja Etelä-Euroopassa metsätalouden merkitys on vähäinen, on myös tietoa siitä vähän. Monet uskovat, että kun metsä kaadetaan, siihen ei kasva uutta tilalle. On tärkeää, että me tarjoamme koko ajan tietoa Suomen kestävän metsätalouden periaatteista.

Metsäkeskustelussa halutaan usein minimoida hakkuut, sen sijaan että ne pitäisi optimoida. – Tavoitteena on korvata mahdollisimman paljon fossiilisipohjaisia tuotteita ja silti kasvattaa metsävaroja ja nieluja. Uusien tuotteiden valmistus ei tarkoita hakkuiden lisäämistä, vaan olemassa olevan biomassan hyödyntämistä ja puun käyttöä korkeamman jalostusarvon tuotteiksi.

Markku Laukkanen

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.