Suomalainen palkanmuodostus selvästi väitettyä markkinaehtoisempaa
31.5.2022 08:00:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Palkkojen makrotaloudellisessa joustavuudessa on kyse siitä, miten palkkakehitys reagoi työmarkkinoiden tilanteeseen. Jousto voi tasoittaa työvoiman kysynnän heilahduksien ja erojen seurauksia. Tällä tavalla syntyy edellytyksiä talouden vakaalle makrotaloudelliselle ja alueelliselle kehitykselle. Se voi myös osaltaan vähentää työmarkkinoilta syrjäytymisen riskiä. Aihe on tärkeä pohdittaessa työmarkkinoiden uudistamisen tarpeita ja keinoja.
Laboren julkaisemassa tutkimuksessa tutkittiin yrityssektorilla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kasvua käyttämällä yksilötason palkka-aineistoja vuosina 2001–2019. Näihin aineistoihin liitettiin toimialatason tietoja vuosittaisista sopimuskorotuksista. Työntekijät jaettiin kahteen ryhmään: ”jatkajiin”, jotka työskentelivät samassa toimipaikassa ja samassa ammatissa kuin edellisenä vuotena sekä ”vaihtajiin”, jotka ovat vuoden aikana vaihtaneet joko toimipaikkaa tai ammattia tai molempia. Tutkimuksessa vertailtiin palkkojen muutosten reagointia eri tilanteissa sekä sitä, miten palkkojen reagointi on vaihdellut ”jatkajien” ja ”vaihtajien” välillä ajan kuluessa.
Tutkimuksessa havaittiin, että suomalainen palkanmuodostus on todellisuudessa selvästi väitettyä markkinaehtoisempaa. Tilanne koskee palkkojen muutosten suhdannevaihtelua sekä alueiden, ammattiryhmien ja työntekijöiden välisiä palkkamuutosten eroja. Markkinaehtoisuus tulee liukumista, jotka ovat olleet merkittäviä. Tutkimuksen analyysien perusteella liukumien todellinen merkitys jää virallisissa tilastoissa isolta osin piiloon mittausepätarkkuuden vuoksi. Tutkimus osoittaa, että ”jatkajien” palkat sopeutuivat asteittain vuosina 2008–2015 vuoden 2008 jälkeen iskeneeseen negatiiviseen tuottavuusshokkiin. ”Vaihtajien” palkat sopeutuivat ripeämmin.
”Palkkalinja, jossa sopimuskorotukset ovat sen verran maltilliset, että niiden päälle jää riittävästi varaa liukumille, tukee makrotaloudellisesti ja alueellisesti tasapainoista talouskehitystä.”, toteaa Laboren johtava tutkija Paolo Fornaro.
”Sopimuskorotuksia voidaan perustella sillä, että niillä on työntekijöiden ostovoimaa kohottava vaikutus varsinkin niissä matalamman palkkatason ammattiryhmissä, joissa yksittäisen työntekijän neuvotteluvoima suhteessa työnantajaan on heikko.”, summaa Laboren johtaja Mika Maliranta.
Tutkimushankkeessa tutkittiin Suomen yrityssektorin palkanmuodostuksen makrojoustavuutta. Erityisesti kiinnitettiin huomiota siihen, mikä on niin sanottujen liukumien merkitys suomalaisen palkanmuodostuksen joustotekijänä suhdanteissa, alue-eroissa ja työntekijöiden välillä. Liukumalla tarkoitetaan tässä yksilön toteutuneen palkanmuutoksen ja sopimuskorotuksen välistä eroa.
Tutkimusryhmä:
- Paolo Fornaro, johtava tutkija, Labore
- Mika Maliranta, johtaja ja professori, Labore ja Jyväskylän yliopisto (vastaava kirjoittaja)
Linkki tutkimukseen:
https://labore.fi/julkaisu/liukumat-suomalaisen-palkanmuodostuksen-joustotekijana/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika Malirantajohtaja
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiPaolo Fornarojohtava tutkijaMakrotalouden tutkimuslohko
Puh:+358 40 9658 449paolo.fornaro@labore.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Labore (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Helleaallot, pandemiat ja hintashokit paljastavat sosiaaliturvan aukot1.7.2026 08:20:30 EEST | Tiedote
Sään ääri-ilmiöt, pandemiat, inflaatio ja velkakriisit näyttävät erilaisilta kriiseiltä, mutta kotitalouksien arjessa ne voivat johtaa samaan lopputulokseen: työnteko vaikeutuu, ruoan ja energian hinta nousee ja toimeentulo joutuu äkillisesti koetukselle. Vastapainon tuoreessa Globaali sosiaalipolitiikka -teoksessa julkaistu luku "Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena" tarkastelee, miten matalan ja keskitulotason maat ovat vastanneet talousshokkeihin sosiaali- ja talouspolitiikan keinoin. Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölän yhdessä tutkijaryhmän kanssa kirjoittamassa luvussa korostetaan, että kriisinkestävyys rakennetaan ennen kriisiä: toimivat tukiohjelmat, maksujärjestelmät, veropohja ja julkiset instituutiot ratkaisevat, kuinka nopeasti toimeentuloa suojaava tuki saavuttaa tarpeessa olevat.
Tutkimus: Alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä Suomessa30.6.2026 11:28:18 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus tuo kansallisesti edustavan kysely- ja rekisteriaineiston avulla tutkimustietoa siitä, ketkä tekevät alustatyötä Suomessa ja miten alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön. Tulosten mukaan alustatyön tekeminen on voimakkaasti yhteydessä ulkomaalaistaustaan, mutta paikan päällä ja verkossa tehtävän alustatyön tekijäprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan. Paikan päällä tehtävä alustatyö liittyy erityisesti ulkomaalaistaustaan ja kaupunkiasumiseen, kun taas verkossa tehtävä alustatyö on yhteydessä sekä korkeampaan koulutustasoon että matalampaan tulotasoon. Tutkimus osoittaa myös, että alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön eri tavoin kuin perinteinen usean työn tekeminen.
Tarveperusteinen rahoitus ja arvioinnin haasteet23.6.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tarveperusteisen rahoituksen tavoitteista vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys, mutta järjestelmän vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa ilman tarkkaa tietoa rahojen lopullisesta kohdentumisesta. Jos emme tiedä, kuinka paljon rahoitusta yksittäiset koulut saavat ja mihin sitä käytetään, emme myöskään voi luotettavasti arvioida, kaventaako rahoitus koulutuksellisia eroja.
Tekoälyn tuottavuus- ja työllisyysvaikutukset – mitä on luvassa lähivuosina?18.6.2026 06:45:00 EEST | Blogi
Tekoälyn vaikutukset työpaikkoihin ja tuottavuuteen eivät todennäköisesti näy yhdessä yössä. Taloustieteellinen tutkimus viittaa siihen, että suurimmat vaikutukset syntyvät viiveellä, kun yritykset uudistavat toimintatapojaan, tuotteitaan ja liiketoimintamallejaan uuden teknologian ympärille. Suomen kannalta ratkaisevaa on, onnistuuko talous luomaan ympäristön, jossa osaaminen, innovaatiot ja kasvuyritykset pääsevät skaalautumaan.
Julkisen talouden sopeutus ei ole yksinkertainen valinta leikkausten ja veronkorotusten välillä16.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden sopeutuksessa on kyse paitsi menoleikkausten ja veronkorotusten välisestä valinnasta, myös siitä, mihin julkiset resurssit kohdistetaan. Mika Malirannan tuore Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistu pääkirjoitus korostaa, että aiemmat vahvat johtopäätökset menoleikkausten paremmuudesta ovat selvästi epävarmemmalla pohjalla kuin on usein ajateltu. Talouspolitiikassa jokaisella eurolla on vaihtoehtoiskustannus: esimerkiksi perintöveron poistoa ei voi arvioida irrallaan siitä, mitä vaihtoehtoisella verotulon käytöllä tai menetyksen kattamisella saavutettaisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme