Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Suomen talous jää tänä vuonna palveluiden varaan - teollisuus jarruttaa ja ”näkymät ovat kaksijakoiset”

Jaa
Teollisuuden tuotanto ja rakentaminen supistuvat tänä vuonna vientimarkkinoiden heikon tilanteen ja korkojen nousun vuoksi. Sen sijaan palvelualat jatkavat lievässä kasvussa ja kompensoivat jalostusalojen jarruttamista, käy ilmi Etlan tuoreesta Toimialakatsauksesta. Palvelualat muodostavat Suomen talouden arvonlisäyksestä jo lähes 70 prosenttia. Ensi vuonna myös teollisuuden tuotanto kääntyy varovaiseen kasvuun, mutta rakentaminen pääsee kasvuun kiinni vasta vuodesta 2025 eteenpäin. Myös hotelli- ja ravintola-alalla kasvun odotetaan hidastuvan, kun kuluttajien ostovoima kehittyy heikosti.

Kevään 2023 Suhdanne-ennusteessa Etla arvioi taantuman jäävän lieväksi, mutta lieväksi jää myös sitä seuraava kasvu. Taantumassa olevan Suomen talouden arvioidaan supistuvan tänä vuonna 0,3 prosenttia. Ensi vuonna bkt:n kasvu jää 1,2 prosenttiin, eikä paljon kovempaa kasvua ole luvassa myöskään vuonna 2025.

Teollisuus ja rakentaminen supistuvat tänä vuonna keskimäärin 2,5 prosenttia, mikä on seurausta maailmantalouden tilanteesta. Sen sijaan palvelualat pitävät pintansa ja ponnistavat reilun prosentin kasvuun.

– Suomen kokonaistuotannon kehitys ja näkymät ovat tänä vuonna kaksijakoiset. Vientimarkkinoiden heikko taloustilanne heijastuu suoraan teollisuuden toimialojen kysyntään ja tuotantoon. Ensi vuonna teollisuuden tuotanto kääntyy hienovaraiseen kasvuun, kun maailmantalous piristyy. Kunnollista kasvua on siitä huolimatta luvassa vain metsäteollisuudessa, sillä muilla toimialoilla tuotannon määrä polkee paikallaan, toteaa Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti.

Suomen tavaraviennin arvosta viidennes oli viime vuonna kemianteollisuuden tuotteita. Alan tuotanto vähenee tänä vuonna, koska tärkeimmän vientimaa Ruotsin talous supistuu muita EU-maita enemmän. Vielä viime vuonna Suomen taloustilannetta kannatellut metalliteollisuuskin painuu tänä vuonna miinukselle. Lasku jää näillä näkymin tosin lyhyeksi, kun suhdannenäkymät paranevat ensi vuonna.

Metsäteollisuuden lasku syvenee, mutta helpotusta on luvassa ensi vuonna

Metsäteollisuus supistuu ennusteen mukaan arvonlisäyksellä mitattuna nyt jo toista vuotta peräkkäin ja lasku vain syvenee kuluvana vuonna. Alan kehitystä painaa paperiteollisuus, jonka tuotanto on romahtanut koko Euroopassa muun muassa korkeiden energiakustannusten takia. Paperiteollisuuden vientihinnat nousivat viime vuonna ennätyskorkealle, mutta ovat nyt jo kääntyneet laskuun. Alan vienti Yhdysvaltoihin on kasvanut ja kompensoinut Venäjän viennin loppumista.

Myös puutuoteteollisuuden tuotanto on laskussa lähes kaikissa Euroopan maissa, koska rakentaminen on hidastunut. Suomessa rakentamisen laskusuhdanne alkoi jo viime kesänä ja nyt korkojen nousu pidentää laskusuhdannetta. Rakennusala pääsee Etlan ennusteen mukaan uudelleen kasvuun kiinni vasta vuodesta 2025 eteenpäin.

Palvelualat kompensoivat teollisuuden laskua

Palvelualoista erityisesti majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä kiinteistö- ja liike-elämän palvelut pitävät pintansa sen verran hyvin, että ne kompensoivat jalostustoimialojen supistumista. Palvelualat muodostavat 70 prosenttia Suomen talouden arvonlisäyksestä ja siksi niiden kehityksellä on suuri merkitys koko Suomen talouden kannalta. Monilla aloilla haasteena on kuluttajien heikentynyt ostovoima ja yleinen talouskasvun hidastuminen.

Palvelualojen pandemiasta toipuminen ja sitä seurannut kysynnän kasvu on myös jo takanapäin.

– Vielä viime vuonna monet palvelualat palautuivat koronakriisistä ja kasvoivat siksi voimakkaasti. Kaupanala supistui – sekin oli osa pandemiasta palautumista –, mutta hotellit ja ravintolat, ulkomaanmatkailu sekä erilaiset kulttuurialat elpyivät, kun kuluttajien kysyntä palautui. Tänä vuonna majoitus- ja ravitsemistoiminnan kasvu hidastuu selvästi. Kysyntä on nyt normalisoitunut, mutta kuluttajien ostovoima on samanaikaisesti heikentynyt, toteaa Etlan tutkija Ville Kaitila.

Ostovoiman heikkeneminen sekä talouskasvun hidastuminen rasittavat myös kaupan alan näkymiä. Kaupan alan arvonlisäyksen määrä aleni viime vuonna eniten sitten finanssikriisin ja alenee keskimäärin yhä tänä vuonna. Esimerkiksi uusien autojen kauppa on vähäistä muun muassa hintojen nousun vuoksi. Vähittäiskaupan odotetaan virkoavan vasta ensi vuonna.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.etla.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Kevään 2023 Toimialakatsaus perustuu Etlan maaliskuun Suhdanne-ennusteessa julkaistuihin toimialaennusteisiin ja sisältää yksityiskohtaista tietoa seuraavilta toimialoilta: metalliteollisuus, metsäteollisuus, kemian- ja elintarviketeollisuus, rakentaminen sekä yksityinen palvelusektori. Toimialakatsaus ei sisällä erikseen kulttuuri- ja tapahtuma-alaa siitä syystä, että alalta ei ole saatavissa kootusti tilastoja.

Liitteet (2 kpl): Etla kevään 2023 Toimialakatsaus & Arvonlisäys toimialoittain

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkija Birgitta Berg-Andersson (teollisuuden toimialat)
Tutkija Ville Kaitila (palvelutoimialat)
Tutkija Sakari Lähdemäki (rakentaminen)

Kuvat

Lataa
Arvonlisäys toimialoittain
Arvonlisäys toimialoittain
Lataa
Ennustepäällikkö Päivi Puonti
Ennustepäällikkö Päivi Puonti
Lataa
Tutkija Ville Kaitila
Tutkija Ville Kaitila
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Kutsu medialle 14.5. Etla-seminaariin: Cartagena – muutosta kartoittamassa8.5.2025 09:30:00 EEST | Kutsu

Monivuotinen Etlan tutkimushanke Cartagena tuottaa tietoa yritysten liiketoimintaa ja työmarkkinoita muokkaavista muutosvoimista sekä innovaatioiden ja vihreän siirtymän hyvinvointivaikutuksista. Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa tarkastellaan niin työn tulevaisuutta, tekoälyä kuin vihreiden tukien kohdentumista. Tervetuloa 14. toukokuuta Etla-seminaariin, jossa käydään läpi osatutkimusten tuloksia.

Etla: EU-maiden yhteisiä puolustushankintoja on mahdollista tehdä ilman uutta yhteisvelkaa7.5.2025 13:00:00 EEST | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään eduskunnan suurelle valiokunnalle antaman lausunnon mukaan EU:n yhteisvelkaa esitetään jälleen poikkeuksellisena ja väliaikaisena ratkaisuna, vaikka kyse on unionissa vakiintuneesta toimintatavasta. Etla muistuttaa, että EU:n SAFE-välineen edellyttämiä yhteisiä puolustushankintoja on mahdollista tehdä myös hallitusten välisesti, ilman EU:hun luotavaa uutta yhteisvelkarakennetta. Suuri valiokunta on pyytänyt lausuntoja valtioneuvoston selvityksestä koskien EU:n ReArm Europe -suunnitelmaa.

Etla ennustaa: rakentamisen lama jää taakse ja teollisuustuotanto kasvaa – nyt mukana myös skenaariot tullien vaikutuksista teollisuuden eri toimialoille sekä palvelualoille7.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote

Rakentaminen kasvaa selvästi tänä vuonna ja myös teollisuustuotantoon odotetaan kohtalaista kasvuvauhtia, ennustaa Etla. Lisäksi palvelualoilla on havaittavissa kasvun piristymistä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tuoreen toimialakohtaisen ennusteen mukaan rakentamisen kasvua tukevat muun muassa korkojen lasku ja ostovoiman elpyminen. Etla on nyt myös tarkastellut eri skenaarioissa Yhdysvaltojen tullien mahdollisia vaikutuksia teollisuuden toimialoille ja palvelualoille.

Etla: Pohjoismainen vientivetoinen työmarkkinamalli vaatii Suomessa yhteistä tilannekuvaa ja ”valtion tuuppausta”28.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote

Jos Suomeen halutaan synnyttää pohjoismainen vientivetoinen palkkamalli, joka kattaa koko työmarkkinakentän, tarvitaan siihen samoja elementtejä kuin muissakin Pohjoismaissa, todetaan tänään julkaistussa Etla-raportissa. Vientivetoinen malli edellyttää jaettua näkemystä nykymallin ongelmista, yhteisen tilannekuvan muodostamista eli yhteisesti hyväksyttyjä tilastoja sekä ”valtion tuuppausta”. Lisäksi Suomen sovittelujärjestelmää on vahvistettava, jotta osapuolet pystytään tarvittaessa myös pakottamaan järjestelmään. Näihin olisi löydettävä ”Suomen malli”, ratkaisuja ei voi suoraan kopioida muista maista, tutkimus muistuttaa.

Muistutuskutsu medialle: Tervetuloa tänään Teams-webinaariin ”Voidaanko Suomeen luoda vientivetoinen palkkamalli, jossa julkinen sektori on mukana?”28.4.2025 08:00:00 EEST | Kutsu

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on selvittänyt Ruotsin, Tanskan ja Norjan työmarkkinamalleja erityisesti julkisen sektorin palkanasetannan näkökulmasta. Miksi näissä maissa on onnistuttu luomaan vientivetoinen työmarkkinamalli, joka kattaa koko työmarkkinan ja mitkä instituutiot ylläpitävät koordinaatiota? Mitä Suomi voi oppia muiden Pohjoismaiden malleista? Tervetuloa kuulemaan vastauksia näihin kysymyksiin tänään maanantaina 28. huhtikuuta järjestettävään Teams-webinaariin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye