Talousennuste vuosille 2022–2024: Eurooppa syöstiin kriisistä toiseen - uuteen sukellukseen on oltava valmiina
13.4.2022 00:01:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote

Työn ja talouden tutkimus LABORE ennustaa kuluvalle vuodelle 1,8 prosentin, ensi vuodelle 1,5 prosentin ja vuodelle 2024 1,4 prosentin talouskasvua. Syksyn ennustetta tälle vuodelle on korjattu 1,7 prosenttia alaspäin.
Syksyn ennustetta vuodelle 2022 on korjattu huomattavasti alaspäin Ukrainan sodan takia. Arviomme mukaan Suomen Venäjän-kauppa voidaan korvata suurelta osin uusilla tuonti- ja vientimarkkinoilla. Tästä huolimatta sodan suorat ja epäsuorat vaikutukset supistavat tämän vuoden talouskasvua 1,5–2,0 prosenttia.
On edelleen epäselvää, miten kauan sota Ukrainassa jatkuu, millaiseen lopputulokseen siinä päädytään ja miten laajat vaikutukset tällä on talouteen. Ennusteemme pohjalla on skenaario, jossa sota ei laajene muihin maihin. Toisaalta asetetut pakotteet ovat suurelta osin voimassa koko ennustehorisontin ja Venäjän kaupan tyrehtyminen jää pitkäaikaiseksi, koska sotatoimien päätyttyä tilanne jatkuu lukkiutuneena konfliktina.
Ennusteemme mukaan yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna, vaikka nopea inflaatio heikentää sitä. Pandemian aikana kotitalouksille kertyi huomattava määrä säästöjä, koska kulutusmahdollisuudet vähenivät. Arvioimme, että pandemian vaikutus kulutukseen on loppuvuonna enää vähäistä ja siksi kertyneitä säästöjä aletaan käyttää. Myös työllisyystilanne paranee edelleen, mikä kasvattaa palkkasummaa.
Inflaatio hidastuu seuraavina vuosina muun muassa euroalueella kiristyvän rahapolitiikan takia. Tänä vuonna se kuitenkin kasvaa keskimäärin 4,5 prosenttia. Arvioimme, että ansiotaso nousee tänä vuonna kohtalaisesti mutta ei kuitenkaan yhtä nopeasti kuin inflaatio. Näin ollen reaaliansiot supistuvat tänä vuonna jonkin verran, mikä heikentää ostovoimaa. Tämä on kuitenkin ennusteemme mukaan tilapäistä, koska seuraavina vuosina reaaliansiot jälleen kasvavat inflaation rauhoituttua. Reaaliansioiden supistumisen tilapäisyys ja heikohko tuottavuuskehitys puoltavat kohtalaisen maltillisia palkkaratkaisuja.
Sota Ukrainassa vaikuttaa kielteisesti euroalueen kasvuun. Arviomme mukaan euroalue jatkaa kuitenkin vahvassa kasvussa tänä vuonna ja kohtalaisessa kasvussa seuraavina vuosina. Mahdolliset uudet EU:ssa keskustelussa olevat pakotteet, jotka koskisivat esimerkiksi öljyä ja kaasua laskisivat euroalueen ennusteita varsinkin siinä tapauksessa, jos nämä pakotteet ovat voimassa pitkään.
Euroalueella inflaatio ei näy vielä palkkojen nousuna. Ennusteessamme oletamme kuitenkin, että EKP joutuu kiristämään euroalueen rahapolitiikkaa ja näin myös euroalueen korot nousevat. Euroalueen inflaatio asettuu ensi vuonna lähelle EKP:n tavoitetta, mutta on kuitenkin edelleen vähän sen yläpuolella.
Valtion talous pysyy alijäämäisenä vuosina 2022–2024. Uudet menoerät puolustukseen, pakolaistilanteen hoitamiseen ja erilaisiin tukitoimiin nostavat valtiontalouden menoja merkittävästi. Ennusteemme mukaan valtionlainojen korot nousevat selvästi vuosien 2022–2024 aikana. Näin ollen julkisen sektorin korkomenoista tulee tulevaisuudessa aikaisempaa merkittävämpi menoerä.Valtiontalouden tasapainottaminen vaatii menoleikkauksia, veronkorotuksia tai molempia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sakari Lähdemäkiennustepäällikkö, erikoistutkijaMakrotalouden tutkimuslohko
Puh:040 940 2830sakari.lahdemaki@labore.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Luottamuksen ja talouskasvun kehä — uhka sekä mahdollisuus3.6.2026 11:38:47 EEST | Blogi
Suomen talouskasvussa on kyse ennen kaikkea hyvinvoinnista, luottamuksesta ja tulevaisuususkosta. Mika Malirannan blogikirjoitus tarkastelee, miten talouskasvu ja luottamus ruokkivat toisiaan – ja miksi Suomen on katkaistava epäluottamuksen kierre panostamalla tuottavuuteen, osaamiseen, tutkimukseen ja pitkäjänteisiin uudistuksiin.
Kuvitteellinen kuilu kasvatustieteen ja taloustieteen välillä1.6.2026 14:52:47 EEST | Blogi
Tutkimusnäyttö ei poista politiikasta arvovalintoja, mutta se auttaa ymmärtämään niiden seurauksia. Vastakkainasettelu kasvatustieteen ja taloustieteen välillä kaventaa keskustelua, sillä vastuullinen päätöksenteko tarvitsee sekä kontekstin ymmärrystä että empiiristä vaikutustietoa.
Toimiiko tutkimus- ja kehitystyön tuki? Johtopäätöksiä kirjallisuuskatsauksesta27.5.2026 11:36:31 EEST | Blogi
Julkinen tuki tutkimus- ja kehitystyölle voi lisätä yritysten omaa innovointia ja tukea pitkän aikavälin kasvua. Tuki ei silti ole automaattisesti tehokasta: sen vaikutuksia pitää arvioida sekä ennen päätöksiä että niiden jälkeen.
Alustatyöntekijöiden tulot ja asema työmarkkinoilla vaihtelevat enemmän kuin muulla väestöllä20.5.2026 17:15:31 EEST | Tiedote
Suomessa alustatyötä tekevien vuositulot ovat keskimäärin pienemmät kuin niillä, jotka eivät tee alustatyötä, käy ilmi uudesta tutkimuksesta. Alustatyöntekijöiden tulot ja tulonlähteet myös vaihtelevat muuta väestöä enemmän. He siirtyvät muita yleisemmin palkkatyön, yrittäjyyden, opiskelun ja työttömyyden välillä.
Yritysten kokoon sidottu sääntely voi jarruttaa kasvua – suomalaiseen aineistoon perustuva tutkimus esillä USA:ssa NBER-konferenssissa15.4.2026 13:01:29 EEST | Tiedote
Laboren erikoistutkijan Sami Jysmän ja kansainvälisen tutkijaryhmän tutkimus osoittaa, että yritysten kokorajaan sidottu verosääntely voi hidastaa yritysten kasvua merkittävästi. Suomessa aiemmin käytössä ollut työnantajamaksujen verokynnys vähensi kynnysrajan ylittävien yritysten määrää noin 18 prosentilla. Kun verokynnys poistettiin vuonna 2010, kynnyksen vaikutuspiirissä olleiden yritysten työllisyys, pääomakanta ja liikevaihto kasvoivat keskimäärin noin 10 prosenttia. Tulokset viittaavat siihen, että tällaiset sääntelykynnykset voivat vaikuttaa koko yrityskenttään paljon laajemmin kuin aiemmin on ymmärretty. Tutkimus esitellään huhtikuun 16. päivä arvostetussa taloustieteen National Bureau of Economic Researchin (NBER) Public Economics -konferenssissa Cambridgessa Yhdysvalloissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

