Työn ja talouden tutkimus LABORE

Talousennuste vuosille 2022–2024: Eurooppa syöstiin kriisistä toiseen - uuteen sukellukseen on oltava valmiina

13.4.2022 00:01:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote

Jaa
Työn ja talouden tutkimus LABORE ennustaa kuluvalle vuodelle 1,8 prosentin, ensi vuodelle 1,5 prosentin ja vuodelle 2024 1,4 prosentin talouskasvua. Alkuvuonna koronapandemia hidasti vielä taloutta, mutta kaikkiaan sen odotetaan vaikuttavan talouteen enää vähän. Venäjän hyökättyä Ukrainaan länsimaat ovat asettaneet laajat talouspakotteet Venäjälle. Nämä pakotteet ja yleinen haluttomuus tehdä yhteistyötä Venäjän kanssa vaikuttavat talouteemme kielteisesti suoraan Venäjän-kaupan tyrehtymisen kautta sekä epäsuorasti koko Euroopan talousnäkymien heikkenemisen vuoksi. Valtiontalous pysyy selvästi alijäämäisenä muun muassa Ukrainan sodan myötä muodostuneiden uusien menopaineiden takia, vaikka talouskasvu jatkuu kohtuullisena.

Työn ja talouden tutkimus LABORE ennustaa kuluvalle vuodelle 1,8 prosentin, ensi vuodelle 1,5 prosentin ja vuodelle 2024 1,4 prosentin talouskasvua. Syksyn ennustetta tälle vuodelle on korjattu 1,7 prosenttia alaspäin. 

Syksyn ennustetta vuodelle 2022 on korjattu huomattavasti alaspäin Ukrainan sodan takia. Arviomme mukaan Suomen Venäjän-kauppa voidaan korvata suurelta osin uusilla tuonti- ja vientimarkkinoilla. Tästä huolimatta sodan suorat ja epäsuorat vaikutukset supistavat tämän vuoden talouskasvua 1,5–2,0 prosenttia. 

On edelleen epäselvää, miten kauan sota Ukrainassa jatkuu, millaiseen lopputulokseen siinä päädytään ja miten laajat vaikutukset tällä on talouteen. Ennusteemme pohjalla on skenaario, jossa sota ei laajene muihin maihin. Toisaalta asetetut pakotteet ovat suurelta osin voimassa koko ennustehorisontin ja Venäjän kaupan tyrehtyminen jää pitkäaikaiseksi, koska sotatoimien päätyttyä tilanne jatkuu lukkiutuneena konfliktina. 

Ennusteemme mukaan yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna, vaikka nopea inflaatio heikentää sitä. Pandemian aikana kotitalouksille kertyi huomattava määrä säästöjä, koska kulutusmahdollisuudet vähenivät. Arvioimme, että pandemian vaikutus kulutukseen on loppuvuonna enää vähäistä ja siksi kertyneitä säästöjä aletaan käyttää. Myös työllisyystilanne paranee edelleen, mikä kasvattaa palkkasummaa. 

Inflaatio hidastuu seuraavina vuosina muun muassa euroalueella kiristyvän rahapolitiikan takia. Tänä vuonna se kuitenkin kasvaa keskimäärin 4,5 prosenttia. Arvioimme, että ansiotaso nousee tänä vuonna kohtalaisesti mutta ei kuitenkaan yhtä nopeasti kuin inflaatio. Näin ollen reaaliansiot supistuvat tänä vuonna jonkin verran, mikä heikentää ostovoimaa. Tämä on kuitenkin ennusteemme mukaan tilapäistä, koska seuraavina vuosina reaaliansiot jälleen kasvavat inflaation rauhoituttua. Reaaliansioiden supistumisen tilapäisyys ja heikohko tuottavuuskehitys puoltavat kohtalaisen maltillisia palkkaratkaisuja. 

Sota Ukrainassa vaikuttaa kielteisesti euroalueen kasvuun. Arviomme mukaan euroalue jatkaa kuitenkin vahvassa kasvussa tänä vuonna ja kohtalaisessa kasvussa seuraavina vuosina. Mahdolliset uudet EU:ssa keskustelussa olevat pakotteet, jotka koskisivat esimerkiksi öljyä ja kaasua laskisivat euroalueen ennusteita varsinkin siinä tapauksessa, jos nämä pakotteet ovat voimassa pitkään.  

Euroalueella inflaatio ei näy vielä palkkojen nousuna. Ennusteessamme oletamme kuitenkin, että EKP joutuu kiristämään euroalueen rahapolitiikkaa ja näin myös euroalueen korot nousevat. Euroalueen inflaatio asettuu ensi vuonna lähelle EKP:n tavoitetta, mutta on kuitenkin edelleen vähän sen yläpuolella.   

Valtion talous pysyy alijäämäisenä vuosina 2022–2024. Uudet menoerät puolustukseen, pakolaistilanteen hoitamiseen ja erilaisiin tukitoimiin nostavat valtiontalouden menoja merkittävästi. Ennusteemme mukaan valtionlainojen korot nousevat selvästi vuosien 2022–2024 aikana. Näin ollen julkisen sektorin korkomenoista tulee tulevaisuudessa aikaisempaa merkittävämpi menoerä.Valtiontalouden tasapainottaminen vaatii menoleikkauksia, veronkorotuksia tai molempia. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Työn ja talouden tutkimus LABORE
Työn ja talouden tutkimus LABORE
Arkadiankatu 7
00100 Helsinki

040 940 1940https://labore.fi

Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE

Palkkaero ei kavennu yksin työpaikoilla – ratkaisut löytyvät työurien rakenteista ja hoivavastuun jaosta14.10.2026 06:30:00 EEST | Tiedote

Suomessa sukupuolten välisen palkkaeron kaventaminen edellyttää nykyistä vaikuttavampia ja paremmin kohdennettuja toimia. Tuoreen policy briefin mukaan samapalkkaisuustyössä on siirryttävä laajoista toimenpidelistoista tutkimusnäyttöön perustuviin, arvioitaviin toimiin, jotka puuttuvat työurien rakenteisiin, ammattien segregaatioon ja hoivavastuun jakautumiseen.

Luova tuho on kannatellut Suomen kilpailukykyä – tutkijan mukaan neuvotteluosapuolten yhteinen tilannekuva kasvattaisi jaettavaa kakkua8.10.2026 06:30:00 EEST | Tiedote

Laboren tutkijoiden Paolo Fornaron ja Mika Malirannan tutkimus osoittaa, että yritys- ja työpaikkarakenteiden uudistuminen eli luova tuho on vahvistanut Suomen yrityssektorin kustannuskilpailukykyä keskimäärin 0,7 prosenttiyksikköä vuodessa vuosina 1995–2024. Vaikutus on voimistunut finanssikriisin jälkeen: vuoden 2008 jälkeen yrityssektorin työn tuottavuuden kasvu – kustannuskilpailukyvyn keskeinen tukijalka – on ollut kokonaan luovan tuhon varassa. Tärkein mekanismi on työvoiman siirtyminen heikon tuottavuuden ja kannattavuuden yrityksistä korkean tuottavuuden yrityksiin. Rinnakkaisartikkelissaan Maliranta katsoo, että palkkamaltti korjaa vaurioita, mutta kestävä kilpailukyky rakentuu tuottavuudesta ja toimivista työmarkkinainstituutioista, ja ehdottaa neuvotteluosapuolten tietokuilun kaventamista Ruotsin mallin mukaan.

Hallituksen käyttämä ennuste viittaa EU:n menorajojen ylitykseen jo ensi vuonna7.10.2026 07:35:01 EEST | Tiedote

Hallituksen talousarvioesitykseen sisältyvän valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomi ylittää sille EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä asetetut nettomenorajat jo ensi vuonna. Labore toteaa eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa myös, että yhteisöveron alennuksen epäsuorista vaikutuksista on jo melko laaja tutkimuskirjallisuus, eikä sen mukaan alennus maksa itseään edes pitkällä tähtäimellä valtiolle takaisin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye