Taysin erityisvastuualueelle tutkimusrahoitusta 127 tutkimushankkeelle

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen tutkimustoimikunta myöntää valtion tutkimusrahoitusta alueen kunnille, kuntayhtymille, yliopistolliselle sairaalalle, keskussairaaloille ja terveyskeskuksille saamiensa hakemusten arviointien perusteella. Myöntöpäätökset ovat ehdollisia, kunnes sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut lopullisen valtion tutkimusrahoituksen määrän.

Rahoitusta myönnettiin muun muassa monitekijäisten tautien, anafylaksiariskisten lasten elämänlaadun, rannemurtuman hoidon, leikkauspotilaiden toipumisen optimoinnin, COVID-19-pandemian sekä mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyden tutkimuksiin.

Kliinisen kemian professori, ylilääkäri Terho Lehtimäen Perimän toiminta ja monitekijäiset taudit -tutkimukseen myönnettiin 53 515 euroa. Tavoitteena on löytää menetelmiä monitekijäisten tautien yksilö- ja väestötason ennaltaehkäisyyn, diagnostiikkaan, taudinkulun ennakointiin sekä kohteita lääkehoitojen kehittämiselle. Tutkimus tuottaa uutta näyttöön perustuvaa tietoa aikaisempaa tehokkaampien sydän- ja verisuonitautien sekä muiden monitekijäisten tautien ennaltaehkäisevien ja diagnostisten menetelmien ja hoitojen kehittämistä varten. Tietoa voidaan soveltaa uusien hoitosuositusten laadintaan.

Lastentautiopin dosentti, erikoislääkäri Juho Kivistön Anafylaksiariskisten lasten elämänlaatu -tutkimukseen myönnettiin 28 515 euroa. Tavoitteena on tuoda suomalaisten käyttöön kansainväliset ruoka-allergisten lasten elämänlaatukyselyt, selvittää anafylaksiariskisten pähkinäallergisten lasten ja perheiden elämänlaatua, tutkia potilaille tehtävien tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden vaikuttavuutta, tuoda tietoa ruoka-altistuskokeen toimivuudesta ja turvallisuudesta ja aloittaa pähkinäallergisten lasten prospektiivinen seurantatutkimus. Validoitujen mittarien käyttö tulee tarjoamaan tutkimustyökalun Suomessa tehtäviin ruoka-allergisten lasten ja heidän perheidensä elämänlaadun mittaamiseen ja mahdollisuuksia tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden vaikuttavuuden mittaamiseen.

Kokeellisen ortopedian dosentti, lääketieteen tohtori Aleksi Reiton Rannemurtumaleikkauksen jälkeinen kipsihoito -tutkimukseen myönnettiin 23 515 euroa. Tavoitteena on tutkia, palaavatko välittömän liikeharjoittelun aloittaneet potilaat yhtä nopeasti työelämään leikkauksen jälkeen ja onko heidän toimintakykynsä palautunut aiemmin kuin leikkauksen jälkeen kipsillä hoidetuttujen. Potilaiden aktiivisuutta mitataan ja kokonaissairausloman kesto sekä koettu työkyky kummassakin ryhmässä selvitetään. Jos kipsihoito todetaan vaikuttamattomaksi hoidoksi, voidaan rannemurtumien hoidosta karsia pois yksi oleellinen osa, millä saadaan säästöjä yhteiskunnan kannalta. Aktiivisuusmittaridatalla selvitetään toimintakykymittarin käytännön merkitystä työhön paluulle sekä mittarin hyötyjä ylipäänsä kliinisessä tutkimuksessa.

Dosentti, anestesiologian ylilääkäri Maija-Liisa Kalliomäen Anestesiaan liittyvät komponentit ja potilaiden toipumisen optimointi -tutkimukseen myönnettiin 18 515 euroa. Tavoitteena on parantaa leikkauspotilaan toipumista leikkauksesta anestesiologin käytössä olevin keinoin: optimoimalla kivunhoito, unen syvyys ja lämpötalous. Tutkimuksen avulla voidaan parantaa potilaan leikkauksen aikaista hoitoa ja nopeuttaa potilaan toipumista sekä mahdollisesti kartoittaa potilaan toipumista leikkauksen jälkeen. Tutkimuksen osa-alueiden vaikuttavuudet perustuvat leikkaukseen liittyvien komplikaatioiden, kuten verenvuoto-ongelmien, haavakomplikaatioiden, tulehdusten ja pitkittyneiden kipuongelmien välttämiseen ja siten resurssihukan pienenemiseen sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla.

Gerontologian professori Marja Jylhän Vanhuuden terveys ja covid -tutkimukseen myönnettiin 23 515 euroa. Ikääntyneiden terveyden ja toimintakyvyn sekä palveluiden käytön kehityksestä tarvitaan luotettavaa tietoa yleensä, ja juuri nyt tarvitaan tietoa covid 19 -pandemian vaikutuksesta näihin. Tavoitteena on saada uutta tietoa erityisesti covid 19 -pandemian vaikutuksesta iäkkäiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä terveyspalvelujen ja pitkäaikaishoidon käytön eroista pandemiavuonna verrattuna edellisiin vuosiin ja covid-sairauteen sairastuneiden ikäihmisten palvelujen köytöstä verrattuna ikätovereihin. Tuloksia voidaan soveltaa erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja pitkäaikaishoidossa palvelujärjestelmän ennakoivaan kehittämiseen sekä vanhuspolitiikan kehittämiseen, varautumisessa tuleviin epidemiatilanteisiin.

Lääketieteen tohtori, erikoislääkäri Jarno Rutasen SOLIDARITY Finland -tutkimuksen 2-vuotisseuranta -monikeskustutkimukseen myönnettiin 18 515 euroa. COVID-19-infektion akuutin vaiheen jälkeen osa potilaista kärsii pitkittyneistä ns. long-COVID-oireista, jotka heikentävät elämänlaatua ja työkykyä. Pitkittyneistä oireista yleisimpiin kuuluvat uupumus, päänsärky, keskittymiskyvyn häiriöt ja hengenahdistus. Tarkoituksena on selvittää pitkäaikaisseurannassa remdesiviiri-viruslääkkeen pitkäaikaisvaikutuksia. Lisäksi tutkimuksessa etsitään pitkäkestoiselle COVID-19-taudille altistavia geneettisiä variantteja.

Sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkolan RETIRE - ELÄKÖITYMISEN POLUT- mielenterveysperusteiseen työkyvyttömyyteen vaikuttavat tekijät rekisteri- ja järjestelmätiedon valossa -tutkimukseen myönnettiin 33 515 euroa. Mielenterveysperusteinen työkyvyttömyyseläköityminen on merkittävä kansantaloudellinen ja kansanterveydellinen haaste pyrittäessä hallitsemaan kestävyysvajetta ja pidentämään työuria. Nimenomaan psykiatrisen työkyvyttömyyden suhteellinen ja absoluuttinen määrä on viime vuosikymmeninä lisääntynyt oletettavasti monista syistä. Tässä tutkimuksessa tavoitteena on löytää mielenterveyseläköitymisen riskitekijöitä ehkäisy- ja kuntoutustoimien paremman kohdentamisen mahdollistamiseksi. Tutkimustulokset auttavat tunnistamaan ennenaikaisen eläköitymisen riskejä ja palvelujärjestelmän puutteita. Toisaalta huonoennusteisten eläköitymiskulkujen tunnistaminen auttaa välttämään tehottomien kuntoutustoimien kustannuksia.

Tampereen yliopistollisen sairaalan tutkimusrahoitukset, yhteensä 1 997 126 euroa:

Ahinko Katja 10 000, Arponen Otso 13 515, Ashorn Per 23 515, Auranen Annika 10 000, Auvinen Anssi 28 515, Frösen Juhana 38 515, Granberg Kirsi 13 515, Haapasalo Joonas 23 515, Haavisto Elina 18 515, Heikkilä Paula 13 515, Hoppu Sanna 33 515, Hurme Mikko 13 515, Hyöty Marja 18 515, Isomäki Pia 18 515, Jokihaara Jarkko 16 015, Jukkola Arja 18 515, Jämsen Esa 13 515, Järvinen Tero 23 515, Kaartinen Ilkka 13 515, Kaivorinne Antti 5 000, Kalliomäki Maija-Liisa 18 515, Kaltiala Riittakerttu 28 515, Kampman Olli 23 515, Kanerva Jenni 5 000, Kankaanpää Markku 18 515, Kanto Kari 15 000, Karhunen-Enckell Ulla 5 000, Kaukinen Katri 43 515, Kekki Maiju 5 000,  Kellokumpu-Lehtinen Pirkko-Liisa 18 515, Kerminen Hanna 13 515, Kiiski Juha 10 000, Kimpimäki Teija 10 000, Kivekäs Ilkka 13 515, Kivistö Juho 28 515, Knip Mikael 28 515, Koskela Tuomas 28 515, Kosunen Elise 13 515, Kotaniemi-Talonen Laura 13 515, Kuitunen Anne 23 515, Kurppa Kalle 33 515, Kuusisto Hanna 18 515, Kähönen Mika 28 515, Kääriäinen Minna 13 515, Laivuori Hannele 38 515, Lauhkonen Eero 23 515, Laukkarinen Johanna 38 515, Lautamatti Emmi 5 000, Lehtola Tiina 5 000, Leinonen Sanna 10 000, Leppänen Olli 18 515, Lohi Olli 38 515, Lounas Marika 5 000, Louvanto Karolina 23 515, Lyly-Yrjänäinen Tiina 10 000,  Majava Marja 10 000,  Miettinen Susanna 23 515, Moilanen Eeva 38 515, Murtola Teemu 33 515, Mustaniemi Merja 5 000, Mustonen Jukka 18 515, Mäenpää Heikki 23 515, Mäkelä Satu 23 515, Neupane Subas 13 515,  Neva Marko 18 515, Nevalainen Pasi 13 515, Nieminen Linda 5 000, Nikkola Jussi 13 515, Nilsson Noora 5 000, Nykter Matti 33 515, Oksala Niku 28 515, Pasternack Rafael 10 000, Peltola Jukka 43 515, Peltomäki Timo 18 515, Pirkola Sami 33 515,  Pörsti Ilkka 43 515, Raitoharju Emma 16 015, Reijonen Milja 5 000, Reito Aleksi 23 515, Repo Jussi 28 515, Rimpelä Arja 13 515, Rinta-Kiikka Irina 13 515, Riuttanen Antti 5 000, Ronkainen Antti 13 971, Rutanen Jarno 18 515, Räisänen Laura 5 000, Saarenpää-Heikkilä Outi 18 515, Salmi Teea 28 515, Sillanpää Niko 18 515, Sorsa Minna 13 515, Tammela Outi 18 515, Tammela Teuvo 48 515, Tähtinen Riikka 23 515, Uusitalo Hannu 23 515, Uusitalo-Järvinen Hannele 28 515, Vasankari Tommi 23 515, Videman Karoliina 5 000,  Viiri Keijo 16 015, Virtanen Suvi 33 515, Vormisto Krista 5 000, Vuolteenaho Katriina 18 515 ja Österlund Pia 33 515 euroa.

Taysin erityisvastuualueen muiden terveydenhuollon palveluja tarjoavien organisaatioiden tutkimusrahoitukset

Tampereen yliopistollisen sairaalan lisäksi tutkimustoimikunta myönsi terveyden tutkimukseen rahoitusta sitä hakeneille alueen terveydenhuollon osakeyhtiöille ja erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien keskussairaaloiden organisaatioille kohdennettavaksi organisaatioiden tutkijoille ja tutkimusryhmille seuraavasti:

Fimlab Laboratoriot Oy:lle myönnettiin 243 120 euroa: Hytönen Vesa 18 515, Hyöty Heikki 48 515, Junttila Ilkka 18 515, Karhunen Pekka 13 515, Lehtimäki Terho 53 515, Paavonen Timo 18 515, Parkkila Seppo 23 515, Pulkkinen Johanna 5 000 ja Visakorpi Tapio 43 515 euroa.

Kanta-Hämeen keskussairaalle myönnettiin 84 060 euroa: Kosola Jussi 18 515, Nikkilä Atte 18 515, Palomäki Ari 18 515 euroa ja Rantalaiho Vappu 28 515 euroa.

Seinäjoen keskussairaalalle myönnettiin 123 988 euroa: Jaatinen Pia 13 515, Kankaanranta Hannu 34 928, Kulkas Antti 38 515, Niemelä Onni 13 515 ja Paavilainen Eija 23 515 euroa.

Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle myönnettiin 33 515 euroa: Jylhä Marja 23 515 ja Nevalainen Olli 10 000 euroa.

TAYS Sydänkeskus Oy:lle myönnettiin 47 030 euroa: Aalto-Setälä Katriina 23 515 ja Hernesniemi Jussi 23 515 euroa.

Tekonivelsairaala Coxa Oy:lle myönnettiin 60 545 euroa: Eskelinen Antti 28 515, Neuvonen Perttu 13 515 ja Niemeläinen Mika 18 515 euroa.