Vapaa julkaistavaksi heti

Setan ja Trasekin näkemykset uusien sukupuolidysforian hoitosuositusten suurimmista puutteista tiivistetysti: 

• Sukupuolidysforiapotilaan tulee päästä matalalla kynnyksellä erikoissairaanhoidon piirissä oleviin lääketieteellisiin hoitoihin. 
• Lähetettä sukupuoli-identiteetin tutkimusyksiköihin ei tule viivästyttää muiden terveydellisten ongelmien takia. 
• Sukupuolidysforiapotilaan hoitaminen perusterveydenhuollossa ilman erityisosaamista sukupuolidysforiasta ja sukupuolivähemmistöistä altistaa potilaat epäasialliselle ja epäammattimaiselle kohtelulle. 
• Sukupuolidysforian hoitamiseen tarvitaan lisää resursseja, Suomeen tarvitaan kolmas sukupuoli-identiteetin tutkimus- ja hoitoyksikkö. 
• Alaikäisten sukupuolidysforia tulee aina ottaa vakavasti ja heille on taattava pääsy asiantuntevaan sukupuolidysforian hoitoon.  
• Translaki tulee pikaisesti uudistaa niin, että sukupuolen juridinen vahvistaminen ja sukupuolipiirteitä vahvistava lääketieteellinen hoito erotetaan toisistaan. 
  
  

“Ihmettelemme, että Palko keskittää vastuuta sukupuolidysforian hoidosta perusterveydenhuoltoon, vaikka translain hoitoasetuksessa hoito keskitetään Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan ja Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Palkon suositus on asetuksen kanssa räikeässä ristiriidassa, eikä auta krooniseen resurssipulaan”, Trasekin varapuheenjohtaja Antti Karanki painottaa. ”Pelkäämme, että linjaus voi viivästyttää entisestään sukupuolidysforiapotilaiden asianmukaista hoitoa. Samalla se viivästyttää yksilöiden sukupuolen juridisen vahvistamisen prosessia, koska tämä edellyttää sukupuoli-identiteetin tutkimuksia.”

Nykyisin sote-alan ammattilaiset eivät saa Suomessa systemaattista koulutusta sukupuoli-identiteettivariaatioiden ja -dysforian kohtaamiseen. “Mikäli Palkon suositusta aletaan noudattaa, miten turvataan osaaminen sukupuolen moninaisuudesta perusterveydenhuollossa? Nähdäksemme tämä vaatii laajaa pikaisella aikataululla toteutettua täydennyskoulutusta”, painottaa Setan puheenjohtaja Sakris Kupila. “Kouluttamattomat ammattilaiset voivat jopa heikentää potilaan hyvinvointia ja vähentää luottamusta terveydenhuoltoon”, alleviivaa Kupila.

Suositukset keskittyvät diagnooseihin potilaan yksilöllisten tarpeiden kustannuksella 

WPATHin ja WHOn kansainvälisten hoitosuositusten lähtökohtina ovat sukupuoliristiriidasta aiheutuvan dysforian (sukupuolidysforia) hoito hoidettavan sukupuoli-identiteetistä riippumatta. “Palkon suosituksissa samaan ongelmaan eli sukupuolidysforiaan tarjotaan kuitenkin erilaisia hoitoja potilaan sukupuoli-identiteetin perusteella. Tämä asettaa etenkin muunsukupuoliset potilaat epätasa-arvoiseen asemaan”, toteaa Sakris Kupila.

Muiden terveysongelmien hoitamisen vaatimus ennen sukupuolidysforiahoitoihin pääsyä mahdollistaa hoitojen rajaamisen esimerkiksi mielenterveyden haasteiden tai ylipainon perusteella, jopa vuosiksi. “Suositus voi lisätä inhimillistä kärsimystä, kun sukupuolidysforian hoitoa odottavien ihmisten ongelmat kroonistuvat”, sanoo Kupila. “Kun potilaan perusongelmaa, eli sukupuolidysforiaa, ei hoideta riittävästi, saattaa hän turvautua lisää ongelmia aiheuttaviin selviytymiskeinoihin kuten päihteisiin. Se tulee kalliiksi niin yksilölle kuin yhteiskunnalle.”

Suosituksissa korostetaan muunsukupuolisten ja alaikäisten sukupuolidysforiapotilaiden muita terveydellisiä ongelmia. Niistä syntyy helposti vaikutelma, että sukupuolen moninaisuudesta seuraa aina mielenterveyden ja muita terveyden haasteita. Täysin ilman huomiota jää sukupuolivähemmistöjen kokeman syrjinnän ja väkivallan muodot, joiden tiedetään heikentävän terveyttä. Käsittelytapa ylläpitää sukupuolivähemmistöihin kuuluvien patologisointia.

Alaikäisiä koskevat suositukset ohittavat sukupuolidysforian hengenvaarallisuuden 

Seta ja Trasek pitävät Palkon suosituksissa tervetulleena sitä, että alaikäisten sukupuolidysforian hoitopolkua on käsitelty. Palveluvalikoima sisältää myös murrosikää jarruttavan blokkerihoidon, mikä on tärkeä tieto monille sukupuolidysforiaa kokeville alaikäisille ja heidän perheilleen.

Alaikäisten kohdalla suosituksessa kuitenkin korostuu ajatus sukupuolen pohdinnasta “vaiheena”, joka menee useimmilla ohi. Palkon suositus onkin alaikäisten osalta äärimmäisen varovainen ja kannustaa hoitohenkilökuntaa pikemmin pidättyvyyteen. Sukupuolivähemmistöön kuuluvat lapset ovat kuitenkin erityisen haavoittuvassa asemassa ja heidän syrjintäriskinsä ja itsetuhoisuutensa on korkeampi. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu onkin korostanut translasten oikeutta päästä transerityisen terveydenhuollon piiriin sekä peräänkuuluttanut velvollisuutta kuunnella alaikäisiä heitä itseään koskevissa asioissa.