Tutkijoiden tekemät koeammunnat varmistivat Kaarle XII kuolleen vihollisen luotiin
Kaarlen kuolinsyytä on tutkittu vuosisatojen aikana kolmen ruumiinavauksen avulla (1746, 1859 ja 1917). Viimeisessä ruumiinavauksessa Kaarlen Riddarholmenin kirkkoon haudatut muumioituneet jäänteet myös röntgenkuvattiin.
Kaarle XII kuoli kallon lävistäneeseen ammukseen, mutta muutoin tapahtumien tarkka kulku on hämärän peitossa, ja ammus on pysynyt mysteerinä. Oulun yliopiston tutkijoiden tutkimuksessa kuoleman aiheuttajaa eli ammusta ja sen tyyppiä ja samalla ampujaa selvitettiin käyttäen oikeuslääketieteellistä tutkimustekniikkaa, kuten ihmispään ominaisuuksia imitoivia ballistisia kallomalleja. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös viimeisestä kuolinsyyraportista saatua tietoa.
Kallomalleihin ammuttiin läpimitaltaan 19,5 millimetrin musketinkuulia eri nopeuksilla ja haavakanavaa tutkittiin tietokonetomografialla. Koeammunnat tehtiin kaliiperin 10 haulikolla ja 28 millimetrin mustaruutikanuunalla.Tutkimus osoitti, ettei kuninkaan tappanut ammus todennäköisimmin ollut lyijystä tehty musketinkuula, sillä kallomallin vauriot olivat eri kokoiset kuin Kaarlella ja lyijykuula olisi jättänyt kalloon röntgenkuvissa havaittavia lyijyjäämiä.
Tutkimuskohteena oli myös Kaarlen kuolinhetkellään käyttämä huopahattu, jossa on edelleen selkeästi nähtävissä tappavan ammuksen jättämä noin 19,5 millimetrin kokoinen pyöreä reikä. Tutkimus osoitti, että vastaavan kokoisen reiän tekemiseen huopakankaaseen tarvitaan selvästi 19,5 millimetriä suurempi ammus. Havainto sulkee pois myös legendan, jonka mukaan Kaarle XII salamurhattiin ampumalla häntä hänen omasta sotilaspuvustaan varastetulla napilla, kulknappenilla. Todennäköisesti ammuksen koko onkin ollut selvästi yli 20 millimetriä eli sitä ei ole voitu ampua musketista.
Tutkimuksen perusteella näyttää todennäköisimmältä, että Kaarle XII:n surmannut ammus on ollut rautainen kartessiammuksen kuula, jonka halkaisija on ollut selvästi yli 20 millimetriä. Kallon vaurioiden perusteella kuulan osumanopeus on ollut todennäköisesti noin 200 m/s, mikä vastaisi hyvin linnoituksesta noin 200 metrin päästä ammutun ammuksen nopeutta. Kaarle XII:n kohtaloksi koitui siis omien tekemän salamurhan sijaan todennäköisimmin vihollisen kuula.
Tutkimus on julkaistu National Academy of Sciencesin ja Oxford University Pressin yhteistyönä julkaisemassa PNAS Nexus -tiedelehdessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Dosentti, yliopistotutkija Juho-Antti Junno, p. 0400 685788, juho-antti.junno@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, p. 040 7650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
“Emme halua Tornionlaaksosta seuraavaa Rovaniemeä” - paikalliset näkökulmat otettiin mukaan matkailuhankkeeseen19.12.2025 15:06:18 EET | Artikkeli
Lapin matkailun ykköskohteeksi kasvaneen Rovaniemen kapasiteetti alkaa olla viritetty tällä hetkellä huippuunsa. Nyt onkin alettu katsella seuraavia Lapin matkailun nousevia kohteita. Sellainen on löytynyt Ruotsin rajalta Tornionlaaksosta, jolla on pitkä, mutta pääosin unohdettu matkailuhistoria. Oulun yliopiston johtamassa hankkeessa paikallisille asukkaille annetaan ääni, jotta yliturismin haasteet voitaisiin välttää.
Oulun yliopistossa kehitetään geeniterapiaa, joka voi estää keskosten yleisimmän silmäsairauden18.12.2025 06:45:00 EET | Tiedote
Oulun yliopistossa kehitetään uutta geeniterapiaa, joka voisi ennaltaehkäistä keskosvauvojen yleisimmän silmäsairauden, retinopatian, kehittymisen. Sairaus voi johtaa vakavaan näkövammaan tai sokeutumiseen.
Aistiyliherkkyys voi olla varhainen merkki lapsen kehityksen muista haasteista17.12.2025 06:54:00 EET | Tiedote
Aistiyliherkkyydet liitetään yleensä autismikirjoon ja yhä useammin myös ADHD:hen. Oulun yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että aistiyliherkkyydet liittyvät huomattavasti laajempaan joukkoon neurokehityksellisiä haasteita.
Onko lapsellasi seurustelukumppani, joka onkin tekoäly? – Vanhemmat ja opettajat yllättyivät varhaisteinien ahkerasta tekoälyn käytöstä16.12.2025 06:42:00 EET | Tiedote
10–12-vuotiaat lapset hyödyntävät tekoälyä monipuolisesti oppimisen tukena ja tiedonhaussa ja muodostavat sen kanssa jopa vahvoja ystävyyssuhteita. Oulun yliopiston tutkijoiden mukaan vanhemmille ja opettajille oli yllätys, että lapset keskustelevat ahkerasti tekoälyn kanssa.
Sammal ja kumppanit tarjoavat lupaavan ratkaisun metallien puhdistamiseen kaivos- ja metsätalousvesistä15.12.2025 06:31:00 EET | Tiedote
Sammaleen salaisuus vedenpuhdistajana avautuu tuoreessa tutkimuksessa. Tulokset tarkentavat miten ja minkä kumppanien kanssa sammaleet voivat poistaa vesistä metalleja. Lupaavat tehosammaleet löydettiin vanhojen kaivosten metallipitoisista vesistä, joissa vain harvat kasvit selviävät. Sammalten tehoa testataan jatkossa myös raudan ruskistamissa metsäojissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
