Tutkimus selvittää saamelaiskokoelman palauttamisen taustoja ja merkitystä
3.2.2023 10:13:57 EET | Oulun yliopisto | Tiedote
Tutkimuksessa kysytään, millaiset prosessit ovat johtaneet museokokoelmien syntymiseen ja repatriaatioon. Miksi ja millaisia esineitä kokoelmiin kerättiin ja miten nämä kokoelmat eroavat Euroopan ja Pohjoismaiden välillä? Miten repatriaatiotilanne eroaa Pohjoismaiden välillä ja lopuksi, miltä tilanne Euroopassa näyttää? Millaisia mielipiteitä länsimaisissa museoissa ja kulttuuriperintötyöntekijöiden parissa on repatriaatiosta?
Taustalla vaikuttavia syitä on tärkeää ymmärtää, sillä vaikka saamelaiset ovat olleet repatriaatioon liittyvissä kysymyksissä aktiivisia vuosikymmeniä, on asia edennyt hitaasti. Taustoja avaava tutkimus auttaa ymmärtämään prosessin hitautta, repatriaation merkitystä ja syitä, jotka laukaisivat nopean muutoksen Suomessa.
Tutkimuksen avainkysymyksiä on, miksi repatriaatio on saamelaisille tärkeää. Tutkija näkee repatriaation saamelaisten ja enemmistömuseoiden välisenä dekolonialisaatioprosessina, jossa molempien osapuolten on kohdattava "yhteinen" epämiellyttävä historia. Tämän prosessin käytänteisiin vaikuttaa suuresti enemmistömuseoiden luonne ja käytännöt. Onko repatriaatio riittävä käsite, kun kulttuuriperinnön palautuksen merkitystä tarkastellaan saamelaisesta näkökulmasta? Tutkijan mielestä ei. Prosessin toinen vaihe on alkuperäiskansaistaminen, repatriaatioprosessin jatko saamelaisten yhteiskuntien sisällä. Se tuo perimätiedon ja -taidon takaisin esineisiin ja uudelleen sosiaalistaa ne osaksi elävää yhteiskuntaa. Tälle prosessille tutkija ehdottaa termiä "rematriaatio", se korostaa tarkemmin palauttamisen merkitystä ja sen mahdollisia vaikutuksia saamelaiseen yhteiskuntaan.
Keskeisiä toimijoita tutkimuksen mukaan ovat ne museokokoelmissa sijaitsevat duodjit ja arkistomateriaalit, jotka kuvaavat museoesineiden käyttöä, historiaa ja niiden merkitystä tulevaisuudessa.
Tutkimus koostuu neljästä artikkelista, joista jokainen on itsenäinen tutkimus, mutta osa tutkimuskokonaisuutta, ja ne lähestyvät repatriaatioon liittyviä kysymyksiä eri näkökulmista ja täydentävät toisiaan. Ajallisesti tutkimus keskittyy pääosin niihin vuosiin, kun tutkija on seurannut repatriaatioon liittyviä keskusteluja ja toiminut myös niiden aktivoijana. Artikkelien päämateriaali koostuu haastatteluista ja arkistomateriaaleista. Kaksi on toteutettu vuoropuhelussa suomalaisten kulttuuriperinnön ammattilaisten, museotyöntekijöiden ja arkeologien kanssa, kolme on tulosta vuoropuhelusta saamelaisten kanssa ja sisältävät vahvasti saamelaisen äänen.
Artikkeleissa käsitellään saamelaiskokoelmia ja niiden keräämistä, historiaa, käyttöä ja merkityksiä Suomen kansallismuseossa sekä niiden merkityksiä ja rooleja saamelaisten keskuudessa eri näkökulmista. Ensimmäinen artikkeli keskittyy suomalaisten arkeologien asenteisiin liittyen saamelaiskulttuuriperinnön repatriaatioon, sen hallintoon ja saamelaisten esihistoriaan liittyviin kysymyksiin vuoden 2015 alussa. Toinen, yhteisartikkeli Veli-Pekka Lehtolan kanssa, keskittyy saamelaisten kokoelmien keräämiseen, jotka suomalainen kansatieteilijä Toivo Immanuel Itkonen keräsi Suomen kansallismuseolle. Artikkelissa keskitytään Itkosen työhön yleisesti, mutta myös hänen keräämiensä kokoelmien alkuperään ja kokoelman potentiaaliseen merkitykseen saamelaisille. Kolmas keskittyy Suomen kansallismuseon kokoelman erityisiin merkityksiin saamelaisille duojáreille eli käsityöläisille sekä kansallismuseossa työskenteleville ammattilaisille. Neljäs artikkeli keskittyy yhteen tiettyyn duodjiin, Ládjogahpiriin, ja korostaa museokokoelmissa sijaitsevan duodjin potentiaalia nykypäivän saamelaiselle yhteiskunnalle.
Filosofian maisteri Eeva-Kristiina Nylander väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 10.2.2023. Saamelaisen kulttuurin alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Repatriaatiosta rematriaatioon. Saamelaisen kulttuuriperinnön palautuspolitiikan haasteet ja mahdollisuudet (From repatriation to rematriation: dismantling the attitudes and potentials behind the repatriation of Sámi heritage). Vastaväittäjänä toimii professori Gro Ween Oslon yliopistosta ja kustoksena professori Veli-Pekka Lehtola. Väitöstilaisuus alkaa auditorio Dollassa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa klo 12 ja sitä voi seurata etäyhteydellä https://sajos.fi/live
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
FM Eeva-Kristiina Nylander
p. 040 7045153
eevakristiinanylander@gmail.com
Viestintäasiantuntija
Anna-Maria Hietapelto
p. 040 7650015
anna-maria.hietapelto@oulu.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 19 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
6G-professorilla menestystä kuin tähtiä Otavassa18.11.2026 10:04:49 EET | Tiedote
Oulun yliopiston 6G-tutkimuksen professori Mehdi Bennis on listattu maailman viitatuimpien tutkijoiden joukkoon jo seitsemäntenä vuotena peräkkäin.
Väitös: Paremmalla tiedon hallinnalla kohti digitaalista kaivosta18.11.2026 06:48:00 EET | Tiedote
Kaivoksissa syntyy jatkuvasti valtavia määriä dataa, mutta tiedon hajanaisuus vaikeuttaa sen hyödyntämistä. Diplomi-insinööri Jyrki Salmi esittää Oulun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan uuden lähestymistavan kaivostoiminnan tiedonhallinnan yhtenäistämiseen. Tulevaisuuden kaivoksessa pitää louhia myös tietoa.
Väitös: Selluloosasta 6G-teknologiaa18.11.2026 06:46:00 EET | Tiedote
Riikka Haatajan väitöstutkimus osoittaa puupohjaisten materiaalien potentiaalin tietoliikennetekniikassa.
Nikotiini ja tupakansavu vaurioittavat kudoksia korjaavia soluja18.11.2026 05:50:00 EET | Tiedote
Nikotiinipussien käyttö voi altistaa suun limakalvon suurille paikallisille nikotiinipitoisuuksille. Oulun yliopiston tutkimus osoittaa, että nikotiini ja tupakansavu vaikuttavat haitallisesti soluihin, jotka ovat tärkeitä kudosten uusiutumiselle ja haavojen paranemiselle. Tulokset auttavat ymmärtämään, miten nikotiinituotteet voivat heikentää suun terveyttä ja kudosten korjautumista.
Juomaveden epäpuhtauksien vaikutuksia raskauteen ja lapsen varhaiseen terveyteen selvitetään kansainvälisessä tutkimuksessa18.11.2026 04:55:00 EET | Tiedote
Oulun yliopisto on mukana uudessa kansainvälisessä WAVES-tutkimushankkeessa, jossa selvitetään, miten juomavedessä esiintyvien kemiallisten ja biologisten epäpuhtauksien yhdistelmät voivat vaikuttaa äidin ja kehittyvän lapsen terveyteen raskauden aikana ja varhaislapsuudessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
