Työympäristöjen muutoksesta vasta murto-osa nähty

Tuottavuus ja ihmisten työhyvinvointi syntyvät työolosuhteiden, työn sisällön, taitojen ja johtamisen summana. Näistä kaikki ovat muuttumassa radikaalisti.

Tilat mahdollistamaan innovaatiot

”Nyt on käynnissä suomalaisen työelämän suurin murros. Työ irrottautuu ajasta ja paikasta. Työtilojen laadun merkitys korostuu, koska niiden pitää houkutella ihmiset paikan päälle ja tarjota innostavat olosuhteet”, Antti Koivula korosti. Suomen kilpailukyky ei parane ilman innovaatioita, minkä vuoksi Koivula peräänkuulutti niitä synnyttävien työympäristöjen kehittämistä. Tämä tarkoittaa reipasta irtiottoa historiasta ja totuttuihin tapoihin tuudittautumisesta. ”Tilojen tulee vastata organisaatioiden, muuttuvan työn ja tilan käyttäjien tämänhetkisiin ja tuleviin tarpeisiin”, Antti Koivula alleviivasi.

Äly tulee työpaikoille

Työympäristöjen kehittämisessä vain mielikuvitus on toteutusvaihtoehtojen rajana ja erittäin persoonallisia toimistoja onkin jo toteutettu. ”Digitalisaatio tuo mukanaan paljon asioita, joita emme vielä osaa nähdä. Teknologia tekee työympäristöistämme koko ajan älykkäämpiä ja uskon, että tämä vähentää esimerkiksi työtapaturmia radikaalisti”, Antti Koivula visioi. Hän kannusti työympäristökehittäjiä leikkimään teknologialla, jotta kaikki sen tarjoamat mahdollisuudet löydettäisiin. ”Uusien, älykkäiden ratkaisujen tuominen vanhoihin tiloihin on usein vähintäänkin hyvin kallista, ellei jopa teknisesti mahdotonta”, Koivula muistutti.

Pilotoimalla parhaat tilat kustannustehokkaasti

Suomen yliopistokiinteistöt on edelläkävijä tilojen uudistamiseen liittyvässä kehitystoiminnassa. Systemaattinen tutkimustyö on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi luoda sellaisia tiloja, jotka tarjoavat käyttäjille lisäarvoa. ”Murroksessa meidän tilojen omistajien on oltava hereillä. Kun kaikki pystytään kohta hoitamaan periaatteessa virtuaalisesti, pitää opiskelu- tai työympäristön olla niin ylivoimainen, että sinne halutaan ehdottomasti tulla”, painotti dosentti Olli Niemi.

Onnistunut tila vastaa mahdollisimman hyvin käyttäjien tarpeisiin. ”Demohankkeissamme olemme pystyneet osoittamaan, että kun panostetaan voimakkaasti suunnittelu- ja ideointivaiheeseen ja käyttäjien mukaan ottamiseen, löytyy parempia ratkaisuja. Usein kokonaiskustannukset ovat jopa alkuperäisiä kaavailuja edullisempia, kun vain ne muutokset, joita käyttäjät todella arvostavat, toteutetaan”, Olli Niemi korosti. Esimerkiksi yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta tukevat alueet ovat nyt toimitiloissa erittäin haluttuja.

RAKLI on käynnistänyt joulukuusta 2016 maaliskuuhun 2017 kestävän Työympäristömuutosten johtaminen ja viestintä -klinikan, jonka työpajoihin kokoontuu työympäristökehittämisen ammattilaisia paristakymmenestä organisaatiosta. Klinikan tuloksena syntyy koonti parhaista muutoksen johtamiskäytännöistä ja työympäristöcaseista.