Uraauurtava selvitys osoittaa ilmasto-ongelmaan keskeisen ratkaisun

Euroopan komissio ehdotti 28. toukokuuta kieltoa kymmenelle kertakäyttöiselle muovituotteelle. Komission ehdotus on osa EU:n kiertotalouspakettia – komissio valmistelee parhaillaan uutta, vuosisadan puoliväliin asti ulottuvaa ilmastostrategiaa.

Sitran ja ECF:n nyt julkistama uusi selvitys kertoo, että kiertotalouden kehittäminen on välttämätöntä jo ilmastotavoitteiden valossa: Jo käytössä olevien muovien ja kolmen muun materiaalin – alumiinin, teräksen ja betonin – kiertotalouden mukaisella uudelleenkäytöllä voitaisiin vähentää globaaleja ilmastopäästöjä vuosittain miltei neljä gigatonnia. Määrä vastaa noin 40 prosenttia nykyisin teollisuuden tuottamista vuosipäästöistä. Vähennys olisi yksi merkittävä keino maapallon lämpenemisen pysäyttämiseksi noin kahteen asteeseen.

Uusi selvitys tarkastelee ensi kertaa materiaalien kulutuksen muutoksen mahdollistamia päästövähennyksiä. Tähän asti materiaaliteollisuuden päästövähennyksiä on etsitty lähinnä energiatehokkuudesta ja uusiutuvan energian lisäämisestä. Selvityksen Sitralle ja ECF:lle on tehnyt konsulttitoimisto Material Economics.

”Selvityksen tulos vahvistaa kiertotalouden tarpeen: saada materiaalit ja niihin sitoutunut arvo kiertämään yhä uudelleen. Siirtymä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa aiheuttaa massiivisen muutoksen yhteiskunnissamme – kyse ei ole pelkästään siitä, miten ja millä polttoaineilla energiaa tuotetaan. Materiaalien valmistuksella ja kulutuksella on keskeinen myös keskeinen rooli ”, sanoo Hiilineutraali kiertotalous -teeman johtaja Mari Pantsar Sitrasta.

”Suomella on hyvät edellytykset hyötyä tästä kehityksestä, sillä olemme ensimmäisten maiden joukossa siirtymässä aikakauteen, jossa yhteiskunnan hyvinvointi ei lisäänny tuottamalla neitseellisistä luonnonvaroista aina vain lisää ja lisää tavaroita. Suomessa kehitettävillä ratkaisuilla tulee olemaan maailmanlaajuista kysyntää”, hän jatkaa.

Kiertotaloudessa esimerkiksi kulutus perustuu omistamisen sijasta pitkälti palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen.

”Uudet kiertotalouden mukaiset liiketoimintamallit, jotka perustuvat materiaalien uusiokäyttöön ja parempaan materiaalitehokkuuteen, voivat ainoastaan tuoda etuja ja antaa eurooppalaiselle teollisuudelle kilpailuetua”, sanoo Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen. ”Samalla ne johtavat merkittäviin päästövähennyksiin, auttaen meitä täyttämään kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja parantamaan elämänlaatua Euroopassa”, komissiossa työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaava Katainen summaa.

Myös Martin Porter ECF:stä alleviivaa, että ”Pariisin sopimuksen tavoitteiden täyttäminen vaatii, että EU:n talouden täytyy perustua kiertotalouden mukaisiin liiketoimintamalleihin”.

”Teollisuuden kilpailukyvyn ja päästövähennysten turvaamiseksi kiertotalouden liiketoimintamallien kehittyminen vaatii nykyistä vahvempia kannustimia, kuten hiilen hinnoittelua ja verotuksellisia keinoja”, Mari Pantsar jatkaa.

Suomi julkaisi syksyllä 2016 maailman ensimmäisen kansallisen kiertotalouden tiekartan, joka määritteli ensimmäiset askeleet koko yhteiskunnan toiminnan muuttamiseksi kiertotalouden mukaiseksi. Tiekartan pohjalta Sitra on aloittanut lukuisten yhteistyökumppaneiden kanssa kymmeniä konkreettisia kiertotaloushankkeita. Myös Suomen hallitus julkisti marraskuussa 2017 kiertotalouden toimenpideohjelman. Sitran kesällä ensimmäistä kertaa järjestämä World Circular Economy Forum pongahti heti alan huipputapahtumaksi, joka saa jatkoa ensi syksynä Japanissa. Tammikuussa 2018 Sitra valittiinkin Maailman talousfoorumin yhteydessä maailman johtavaksi kiertotalouden edistäjäksi julkisen sektorin kategoriassa.