Useamman lajin harrastaminen lapsuudessa yhdistää montaa suomalaista huippujalkapalloilijaa
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehtyyn jalkapallon pelaajapolkututkimukseen osallistui yhteensä 91 pelaajaa Suomen pääsarjasta, nuorten maajoukkueista, nykyisestä A-maajoukkueesta sekä miesten A-maajoukkueen niin sanotun kultaisen sukupolven pelaajista.
Keskimäärin huippupelaajat arvioivat jalkapallon tavoitteellisen harjoittelun ja lajiin erikoistumisen alkaneen noin 11 vuoden iässä. Pelaajista 80 % oli harrastanut lapsuudessaan jalkapallon ohella myös jotakin muuta lajia. Jalkapallon lajiharjoittelu lisääntyi läpi lapsuus- ja nuoruusvuosien ja sitä oli määrällisesti enemmän kuin muiden lajien harjoittelua. Kultaisen sukupolven pelaajat käyttivät pelaajapolkujensa alkutaipaleella muita pelaajaryhmiä vähemmän aikaa joukkueharjoittelun parissa, mutta selkeästi muita enemmän aikaa muiden lajien harjoitteluun.
– Pelaajien urapoluissa on nähtävissä sukupolvien välisiä eroja, ja näitä muutoksia tulisi jatkossakin seurata sekä huomioida myös tulevaisuudessa, kun suunnitellaan pelaajakehitystyötä, kertoo väitöskirjatutkija Sakari Holopainen.
– Kuluneiden vuosikymmenten aikana nuorisokulttuuri sekä jalkapallon harjoituskulttuuri ovat muuttuneet isoin askelin. Muiden lajien harjoittelu on huomattu olevan eduksi jalkapalloilijoille, mutta esimerkiksi seurojen ja valmentajien entistä määrätietoisempi joukkueharjoittelun organisointi on osaltaan varmasti osasyynä pelaajien vähentyneeseen muiden lajien harjoitteluun vapaa-ajallaan. Nuorille on nykyaikana myöskin tarjolla paljon enemmän ja hyvin erilaisia aktiviteetteja täyttämään koulukäynniltä ja ohjattujen joukkueharjoituksien jäljiltä jäävää vapaa-aikaa, Holopainen pohtii.
Kaikkien pelaajien motivaatio oli uran aikana ollut vahvasti sisäistä, eli pelaajia motivoi uriensa aikana pääasiassa rakkaus itse lajia ja pelaamista kohtaan ulkoisten palkintojen sijaan.
Alkuperäistutkimus:
Holopainen, S., Lyyra, N., & Kokkonen, M. (2021). Training and motivation in childhood and adolescence in Finnish elite footballers at different phases of their athletic careers. Journal of Physical Education and Sport, 21 (6), 3476‒3482. DOI:10.7752/jpes.2021.06471
Lisätietoja:
Sakari Holopainen
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija
sakari.a.holopainen@jyu.fi
050-4903764
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus: Talousjohto tarvitsee eettisissä tilanteissa selviytymiseen myös etiikkaan liittyvää koulutusta11.11.2025 10:38:04 EET | Tiedote
KTM Heljä Syrén tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään laskentatoimen ja yritysrahoituksen väitöskirjassaan talousjohdon ammattilaisen työssään kohtaamia eettisiä tilanteita ja niiden ratkaisemiseen liittyvää eettistä päätöksentekoa. Tutkimuksen mukaan selviytyäkseen eettisissä haasteissa laskentatoimen ammattilainen tarvitsee tuekseen koulutusta, jossa käsitellään ”kovan ammattiosaamisen” rinnalla myös etiikkaa. Lisäksi eettisessä päätöksenteossa auttavat organisaation sosiaalipsykologisten prosessien tunnistaminen ja eettisen arvioinnin strategioiden hallitseminen.
EU-rahoitus selvittää siittiöiden ryhmäkäyttäytymistä11.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Tutkijatohtori Varpu Pärssinen on saanut yli 200 000 euron EU-rahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään, miksi joidenkin eläinlajien siittiöt muodostavat laajoja ryhmiä ikään kuin solujen välistä yhteistyötä tehden. Tutkimus lisää ymmärrystä lisääntymisbiologian evolutiivisista mekanismeista.
Mielen hyvinvointi ja huolenpito toisista yhteydessä työssä jatkamisen toiveisiin10.11.2025 13:31:10 EET | Tiedote
Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus osoitti, että generatiivisuus – halu huolehtia seuraavasta sukupolvesta – sekä mielen hyvinvointi ovat merkityksellisiä tekijöitä työssä jatkamisen näkökulmasta.
Väitöstutkimus: Nykykirjallisuuden queer-kerronta voi vastustaa kertojan sukupuolittamista7.11.2025 07:58:00 EET | Tiedote
FM Joonas Säntin väitöskirja käsittelee nykykirjallisuuden poikkeusilmiöitä, mutta yhdistää ne laajempaan analyysiin kertojien sukupuolittamisesta ja yhteiskuntakriittisen kertomustieteen haasteista. Sukupuolettomat kertojat haastavat ja vastustavat lukijoiden tulkinnallisia kehyksiä.
Väitöstutkimus: Yritysten kiertotaloussiirtymää jarruttavat ristiriidat taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä - ristiriidoissa piilee myös muutosvoimaa6.11.2025 09:33:59 EET | Tiedote
KTM Noora Piila tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yritysten ympäristöjohtamisen väitöskirjassaan kiertotalousmaturiteetin eri vaiheissa olevien suomalaisyritysten pyrkimyksiä ja haasteita kiertotaloussiirtymään liittyen. Tulosten valossa yritysten toimenpiteet jäävät pienipiirteisiksi johtuen taloudellisen ja ympäristöön liittyvän arvonluonnin välillä koetuista ristiriidoista, eli paradokseista. Näissä paradokseissa piilee kuitenkin myös positiivista muutosvoimaa, jonka valjastaminen yrityksissä edellyttää yhteiskunnan tukea ja vahvaa sidosryhmäyhteistyötä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme