Useamman lajin harrastaminen lapsuudessa yhdistää montaa suomalaista huippujalkapalloilijaa
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehtyyn jalkapallon pelaajapolkututkimukseen osallistui yhteensä 91 pelaajaa Suomen pääsarjasta, nuorten maajoukkueista, nykyisestä A-maajoukkueesta sekä miesten A-maajoukkueen niin sanotun kultaisen sukupolven pelaajista.
Keskimäärin huippupelaajat arvioivat jalkapallon tavoitteellisen harjoittelun ja lajiin erikoistumisen alkaneen noin 11 vuoden iässä. Pelaajista 80 % oli harrastanut lapsuudessaan jalkapallon ohella myös jotakin muuta lajia. Jalkapallon lajiharjoittelu lisääntyi läpi lapsuus- ja nuoruusvuosien ja sitä oli määrällisesti enemmän kuin muiden lajien harjoittelua. Kultaisen sukupolven pelaajat käyttivät pelaajapolkujensa alkutaipaleella muita pelaajaryhmiä vähemmän aikaa joukkueharjoittelun parissa, mutta selkeästi muita enemmän aikaa muiden lajien harjoitteluun.
– Pelaajien urapoluissa on nähtävissä sukupolvien välisiä eroja, ja näitä muutoksia tulisi jatkossakin seurata sekä huomioida myös tulevaisuudessa, kun suunnitellaan pelaajakehitystyötä, kertoo väitöskirjatutkija Sakari Holopainen.
– Kuluneiden vuosikymmenten aikana nuorisokulttuuri sekä jalkapallon harjoituskulttuuri ovat muuttuneet isoin askelin. Muiden lajien harjoittelu on huomattu olevan eduksi jalkapalloilijoille, mutta esimerkiksi seurojen ja valmentajien entistä määrätietoisempi joukkueharjoittelun organisointi on osaltaan varmasti osasyynä pelaajien vähentyneeseen muiden lajien harjoitteluun vapaa-ajallaan. Nuorille on nykyaikana myöskin tarjolla paljon enemmän ja hyvin erilaisia aktiviteetteja täyttämään koulukäynniltä ja ohjattujen joukkueharjoituksien jäljiltä jäävää vapaa-aikaa, Holopainen pohtii.
Kaikkien pelaajien motivaatio oli uran aikana ollut vahvasti sisäistä, eli pelaajia motivoi uriensa aikana pääasiassa rakkaus itse lajia ja pelaamista kohtaan ulkoisten palkintojen sijaan.
Alkuperäistutkimus:
Holopainen, S., Lyyra, N., & Kokkonen, M. (2021). Training and motivation in childhood and adolescence in Finnish elite footballers at different phases of their athletic careers. Journal of Physical Education and Sport, 21 (6), 3476‒3482. DOI:10.7752/jpes.2021.06471
Lisätietoja:
Sakari Holopainen
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija
sakari.a.holopainen@jyu.fi
050-4903764
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Julkisen sektorin IT-hankkeet kaatuvat usein rakenteellisiin ongelmiin - ratkaisuna modulaariset järjestelmät ja läpinäkyvyyden lisääminen17.12.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Reetta-Kaisa Kukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan, etteivät julkisen sektorin IT-hankkeiden ongelmat johdu teknisen osaamisen puutteesta, vaan hallinnon rakenteellisista ongelmista. Siiloutuminen, tiedonkulun katkokset ja jäykät hankintakäytännöt johtavat hankintoihin, joissa järjestelmistä tulee helposti jäykkiä, vaikeasti muokattavia ja kalliita ylläpitää. Ratkaisuksi Kukkonen esittää modulaarisempiä järjestelmiä ja hankintatiedon suurempaa läpinäkyvyyttä.
Jyväskylän yliopisto sai lähes 300 000 euroa kahteen kognitiivista turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä tukevaan hankkeeseen17.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta sai lähes 300 000 euroa rahoitusta kahteen yhteiskunnallista kriisinkestävyyttä ja kognitiivista turvallisuutta tukevaan hankkeeseen. Hankkeissa kehitetään nuorille tarkoitettu digitaalinen peli sekä rakennetaan suomen kokonaisturvallisuutta tukeva kognitiivisen turvallisuuden barometri. Hankkeita rahoittavat NordForsk ja Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE).
Uusi koneoppimismalli ennustaa proteiinien sitoutumisen kultananoklustereihin – mahdollistaa uuden sukupolven biolääketieteellisten nanomateriaalien kehittämisen17.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen tutkijat ovat kehittäneet edistyksellisen laskennallisen mallin, joka voi nopeuttaa nanomateriaalien käyttöä biolääketieteellisissä sovelluksissa. Tutkimuksessa esiteltiin ensimmäinen yleistettävissä oleva koneoppimisen malli, joka pystyy ennustamaan proteiinien vuorovaikutuksen kultananoklusterien kanssa. Näitä materiaaleja käytetään laajasti biolääketieteen kuvantamisessa, biosensoreissa ja kohdennetussa lääkeannostelussa.
Pitkäaikainen liikunta suojaa metaboliselta oireyhtymältä, mutta aloittaminen kannattaa myös myöhemmin17.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston pitkittäistutkimuksen mukaan läpi aikuisuuden liikunnallisesti aktiiviset henkilöt kärsivät selvästi harvemmin metabolisesta oireyhtymästä kuin ne, jotka liikkuvat vähän. Liikunta, erityisesti lihaskuntoharjoittelu, myöhäisaikuisuuden alussa voi kuitenkin lieventää aikaisemmasta liikkumattomuudesta aiheutuneita riskejä. Tutkijat korostavat, ettei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa liikkumista.
Kävelyvaikeudet eivät estä liikkumista - myös hidas kävely voi rasittaa iäkästä henkilöä16.12.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että hidas kävely voi tuntua raskaalta iäkkäille henkilöille, vaikka se ei näy aktiivisuusmittareissa. Kävelyvaikeudet vaikuttavat ennen kaikkea kävelynopeuteen, mutta eivät välttämättä lyhennä kävelyn kestoa. Tutkija kannustaa jatkamaan kävelyä omaan tahtiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme