Useamman lajin harrastaminen lapsuudessa yhdistää montaa suomalaista huippujalkapalloilijaa
7.2.2022 08:15:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehtyyn jalkapallon pelaajapolkututkimukseen osallistui yhteensä 91 pelaajaa Suomen pääsarjasta, nuorten maajoukkueista, nykyisestä A-maajoukkueesta sekä miesten A-maajoukkueen niin sanotun kultaisen sukupolven pelaajista.
Keskimäärin huippupelaajat arvioivat jalkapallon tavoitteellisen harjoittelun ja lajiin erikoistumisen alkaneen noin 11 vuoden iässä. Pelaajista 80 % oli harrastanut lapsuudessaan jalkapallon ohella myös jotakin muuta lajia. Jalkapallon lajiharjoittelu lisääntyi läpi lapsuus- ja nuoruusvuosien ja sitä oli määrällisesti enemmän kuin muiden lajien harjoittelua. Kultaisen sukupolven pelaajat käyttivät pelaajapolkujensa alkutaipaleella muita pelaajaryhmiä vähemmän aikaa joukkueharjoittelun parissa, mutta selkeästi muita enemmän aikaa muiden lajien harjoitteluun.
– Pelaajien urapoluissa on nähtävissä sukupolvien välisiä eroja, ja näitä muutoksia tulisi jatkossakin seurata sekä huomioida myös tulevaisuudessa, kun suunnitellaan pelaajakehitystyötä, kertoo väitöskirjatutkija Sakari Holopainen.
– Kuluneiden vuosikymmenten aikana nuorisokulttuuri sekä jalkapallon harjoituskulttuuri ovat muuttuneet isoin askelin. Muiden lajien harjoittelu on huomattu olevan eduksi jalkapalloilijoille, mutta esimerkiksi seurojen ja valmentajien entistä määrätietoisempi joukkueharjoittelun organisointi on osaltaan varmasti osasyynä pelaajien vähentyneeseen muiden lajien harjoitteluun vapaa-ajallaan. Nuorille on nykyaikana myöskin tarjolla paljon enemmän ja hyvin erilaisia aktiviteetteja täyttämään koulukäynniltä ja ohjattujen joukkueharjoituksien jäljiltä jäävää vapaa-aikaa, Holopainen pohtii.
Kaikkien pelaajien motivaatio oli uran aikana ollut vahvasti sisäistä, eli pelaajia motivoi uriensa aikana pääasiassa rakkaus itse lajia ja pelaamista kohtaan ulkoisten palkintojen sijaan.
Alkuperäistutkimus:
Holopainen, S., Lyyra, N., & Kokkonen, M. (2021). Training and motivation in childhood and adolescence in Finnish elite footballers at different phases of their athletic careers. Journal of Physical Education and Sport, 21 (6), 3476‒3482. DOI:10.7752/jpes.2021.06471
Lisätietoja:
Sakari Holopainen
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija
sakari.a.holopainen@jyu.fi
050-4903764
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Tutkimus: Toimittajat tasapainoilevat kansalaisjournalismin, digitaalisten alustojen ja poliittisen paineen välissä5.2.2026 10:40:54 EET | Tiedote
MA Edwin Nfor tarkastelee väitöskirjassaan, miten ammattijournalistit toimivat ympäristössä, jossa kansalaisjournalismi, digitaaliset alustat ja poliittinen kontrolli kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tutkimus keskittyy Kamerunin anglofoniseen separatistikriisiin ja analysoi, miten journalistit raportoivat kriisistä nopean digitaalisen murroksen, uusien mediavälineiden ja -toimijoiden sekä jatkuvan paineen keskellä.
Miten liikunta vaikuttaa kehossamme? Uusi professori Riikka Kivelä tutkii vaikutuksia solu- ja molekyylitasolla5.2.2026 10:19:55 EET | Tiedote
Uusi liikunta- ja terveystieteen professori Riikka Kivelä tutkii liikunnan terveysvaikutuksia solu- ja molekyylitasolla. Parempi ymmärrys näistä mekanismeista auttaa kehittämään esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyä ja hoitoa. Kivelä on aloittanut professorina Jyväskylän yliopistossa 1.1.2026.
Simulaatiot ja kokeet kohtaavat: koneoppiminen ennustaa kulta-nanoklusterien rakenteita ja dynamiikkaa5.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ennustivat kulta-nanoklusterien käyttäytymistä korkeissa lämpötiloissa koneoppimiseen perustuvien simulaatioiden avulla. Tieto on tärkeää nanomateriaalien suunnittelussa, jotta niiden ominaisuuksia voidaan muokata esimerkiksi katalyysiin ja muihin teknologisiin sovelluksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme