Jyväskylän yliopisto

Väitös 18.1.2020: Kouluhyvinvointi – mitä tehdä, kun ongelmia ilmenee? (Parhiala)

Jaa

Lasten ja nuorten kouluhyvinvointia ja oppimisvaikeuksia selvittäneen PsM Pauliina Parhialan psykologian väitöstutkimuksen tulokset osoittivat, että joka kymmenennelle nuorelle kasautuu useita pahoinvoinnin oireita peruskoulun päättövaiheessa.

Lapsilla, joilla ilmeni kouluiässä lukivaikeutta, havaittiin alle kouluikäisinä heikommat sosiaaliset taidot tyypillisesti lukeviin lapsiin verrattuna. Siirryttyään kouluun lukemisen vaikeuksia potevien lasten sosiaaliset taidot kehittyivät kuten muillakin lapsilla.

– Suomalaisessa koulujärjestelmässä, ainakin ensimmäisinä kouluvuosina, onnistutaan tukemaan oppilaita niin, etteivät oppimisvaikeudet aiheuta muita ongelmia, Parhiala toteaa.

Hänen väitöstutkimuksessaan tarkasteltiin kouluhyvinvointia motivaation, uupumuksen ja mielialan näkökulmasta. Kohteena olivat koulutiensä alussa olevat lapset (ikävuodet 4–9) sekä jo yläluokille ehtineet nuoret. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin yhdessä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kanssa koulussa toteutettavan lyhyen intervention mahdollisuuksia lieventää nuorten masennusoireita ja sen soveltuvuutta osaksi oppilashuollon palveluja.

Tulokset osoittivat myös, että jopa yksi neljäsosa nuorista kokee ongelmia jollakin tutkituista hyvinvoinnin osa-alueista. Hyvinvoinnin ongelmia havaittiin myös hyvin koulussa suoriutuvilla ja motivoituneilla oppilailla, joista monet olivat tyttöjä. Sen sijaan oppimisen vaikeudet eivät aina liittyneet kouluhyvinvointiin.

­– Osalla nuorista oli heikko koulumotivaatio ja oppimisen ongelmia erityisesti lukemisessa, muttei emotionaalisessa hyvinvoinnissa. Motivaatio ja emotionaalinen hyvinvointi tulee huomioida osana kouluhyvinvointia – pelkästään oppimistulosten tuijottaminen voi johtaa harhaan, Parhiala kertoo.

Mielenterveysoireiden käsittelemistä kouluissa kehitettävä

– Joka viides nuori potee masennusoireita. Tukea saa koulun oppilashuollosta, mutta yhtenäistä toimintatapaa masennusoireiden hoitoon ei ole, Parhiala kertoo.

Osana väitöstutkimusta verrattiin kahta, kuuden kerran työmenetelmää nuorten masennusoireiden hoitoon. Toisessa mallissa keskitytään ihmissuhteisiin ja masennusoireisiin ja toisessa hyödynnetään oppilashuollon tavanomaista tukea, mutta kohdistamalla se masennusoireisiin.

– Taustalla oli ajatus, että masennusoireita potevia nuoria kohdataan kouluissa väistämättä, ja oppilashuollon työntekijöillä on halu tukea heitä, mutta ei välttämättä keinoa, Parhiala selittää.

Tulokset osoittivat, että tiivis, määrämittainen, masennusoireisiin kohdennettu, nuoren vointia usein arvioiva sekä varhainen tapaamisjakso lieventää nuorten masennusoireita ja soveltuu osaksi oppilashuollon palveluja.

– Mahdollisuus tukeutua valmiiseen työmenetelmään sekä työnohjauksen tukeen lisäsivät oppilashuollon työntekijöiden luottamusta hoitaa masennusoireita potevia nuoria, Parhiala huomasi.

Väitöskirja osa laajaa yhteistyötä

Väitöskirjan kaksi ensimmäistä osatutkimusta ovat osa Lasten kielen kehitys (LKK) ja Familiaalinen dysleksiariski -pitkittäistutkimusta ja kolmas on osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Espoon kaupungin yhteistä hanketta: Nuorten parempi mielenterveys.

PsM Pauliina Parhialan psykologian väitöskirjan "The role of learning difficulties and brief treatment for student well-being" tarkastustilaisuus pidetään vanhassa juhlasalissa, Seminaarinmaki, S 212, 18.1.2020 alkaen klo 12.00. Vastaväittäjänä on professori Marja Vauras (Turun yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Minna Torppa (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Lisätietoja

Parhiala kirjoitti ylioppilaaksi Ylivieskan lukiosta 2007. Hän valmistui psykologian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2013. Väitöskirjan ohella Parhiala on työskennellyt koulupsykologina pääkaupunkiseudulla. Nykyisin Parhiala työskentelee HUS nuorisopsykiatrialla psykologina ja nuorten psykososiaalisten hoitojen osaamiskeskuksessa. Väitöskirjan tekemistä ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopisto sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.

Pauliina Parhiala, puh. 0440425350, paemparh@gmail.com

Tiedottaja Anitta Kananen, puh. 040 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi

Julkaisun tiedot

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 184, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8028-3 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8028-3.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 28.2.2020: Fysioterapeutilta kaivataan vuorovaikutusta ja kykyä tunnistaa yksilölliset tarpeet (Jäppinen)24.2.2020 10:00:00 EETTiedote

Millainen fysioterapeuttinen ohjaus edistää potilaan omatoimista kuntoutumista leikkauksen jälkeen? Miksi kaikki tekonivelpotilaat eivät toivu optimaalisesti? Anna-Maija Jäppinen tarkasteli väitöskirjassaan lonkan tekonivelpotilaiden ja fysioterapeuttien käsityksiä potilasohjauksesta. Tulokset osoittivat, että olennaista fysioterapeuttisessa ohjauksessa on tieto, taito, kehon ymmärtäminen ja vuorovaikutus.

Liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Puolustusvoimien käynnistämä yhteiskongress tuottaa tutkittua tietoa armeijan käyttöön24.2.2020 07:30:00 EETTiedote

Puolustusvoimien ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden tiedekunnan kanssa yhteistyössä käynnistetty Sotilaan fyysisen suorituskyvyn -kongressi (International Congress of Soldiers’ Physical Performance, ICSPP) järjestettiin tänä vuonna viidettä kertaa. Quebec Cityyn, Kanadaan kokoontui helmikuussa 541 tutkijaa, sotilasta sekä muita asiantuntijoita 28 eri maasta.

Kansainvälinen tutkijaryhmä: Luontohaittojen hyvittäminen on velvoitettava lailla21.2.2020 09:45:11 EETTutkimus

Luontohaitat eli elinympäristöjen heikennykset ovat yksi suurimmista maailmanlaajuisista ihmiskunnan kohtaamista haasteista. Ihmisen itsensä aiheuttamat luontohaitat johtavat monenlaisiin ongelmiin: ne heikentävät luonnon monimuotoisuutta, kaventavat ruoantuotannon mahdollisuuksia, voimistavat ilmastomuutosta ja lisäävät konfliktien sekä luonnonkatastrofien riskejä. Jyväskylän yliopisto oli mukana kansainvälisessä, monitieteisessä tutkijaryhmässä, joka esittää keinoja luontohaittojen hillitsemiseksi. Ryhmän mukaan luontohaittojen hyvittäminen olisi velvoitettava lailla ja käyttöön olisi otettava maankäytön kansallinen kirjanpito esittelemään luonnovarojen käytön haitat ja hyödyt. Strategia julkaistiin Nature Sustainability –tiedejulkaisussa 10. helmikuuta 2020.

Jokereiden kotiyleisölle yhteispohjoismainen jääkiekkosarja houkuttelevampi vaihtoehto kuin jatkaminen KHL:ssä tai paluu Suomen Liigaan19.2.2020 07:30:00 EETTiedote

Jääkiekkojoukkue Jokereiden siirto Suomen Liigasta KHL:ään sekä joukkueen taival KHL:ssä omistuskytköksineen ja taloudellisine tappioineen on saanut vuosittain runsaasti julkisuutta. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijat ovat selvittäneet muun muassa sen, mitä mieltä Jokereiden kotiyleisö on joukkueen KHL-tulevaisuudesta ja pääsylippujen hinnoista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme