Tampereen yliopisto

Väitös: Virtauskokemuksia ja elpymistä monipuolisesta luontotoiminnasta

Jaa

Lintujen rengastaminen on yksi pisimpään kestäneitä kansalaistieteen projekteja Suomessa ja maailmalla. Rengastajat ovat poikkeuksellisen sitoutuneita luontotiedon kerääjiä. Monet heistä jatkavat rengastustoiminnan parissa jopa koko elinikänsä, niin kauan kuin terveys vain sallii. PsL Mari Kukkamäki tutki väitöstutkimuksessaan linturengastajien hyvinvoinnin kokemuksia peilaten niitä ympäristöpsykologian, itsemääräämisteorian ja hyvinvoinnin käsitteiden valossa. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimiston kanssa.

Mari Kukkamäki (Kuva: Rainer Mäkelä).
Mari Kukkamäki (Kuva: Rainer Mäkelä).

Rengastamisen motiiveista ja kokemuksista on hyvin vähän aiempaa tutkimustietoa.

Mari Kukkamäki toteutti monimenetelmäisen tutkimuksen keräämällä aineistoa rengastajista ensin kyselylomakkeen ja sitten haastattelujen avulla. Haastattelut tehtiin rengastajien valitsemissa, heille tärkeissä toimintaympäristöissä kuten lintuasemalla, meren rannalla, talvisessa metsässä tai haastateltavan kotona.

Haastatteluista välittyi runsaasti positiivisia tunnekokemuksia sekä merkityksen ja tyytyväisyyden tuntemuksia luonnosta ja rengastusretkistä. Tilastollisessa aineistossa monipuolinen aktiivinen luontotoiminta, (luontoliikunta, marjastus, retkeily ym. yksin tai läheisten kanssa) oli yhteydessä elämäntyytyväisyyteen, positiivisiin tunteisiin ja koettuun terveyteen. Monipuolisen aktiivisen luontotoiminnan yhteys elämäntyytyväisyyteen välittyi osin luonnossa koetun elpymisen kautta.

Alkuperäisen ja koskemattoman luonnon arvostaminen ja luonnossa tunnelmointi olivat puolestaan hieman yllättävästikin yhteydessä negatiivisten tunteiden yleisyyteen.

– Negatiivisten tunteiden kokemisen ja luontotunnelmoinnin yhteys voi kertoa siitä, että luonto koetaan tärkeänä voimien kokoamisen paikkana silloin, kun mielessä on negatiivista kuormaa, Kukkamäki toteaa.

– Toisaalta myös herkkyys aistia luonnon tunnelmaa voi altistaa negatiivisille tunteille etenkin silloin, kun luonnossa kulkijalla on osaamista huomata rakkaiksi tulleiden luontopaikkojen ja lintulajien hädänalainen tila.

Luonnon elvyttävät ominaisuudet, etenkin luonnosta ja linnuista lumoutumisen kokemukset, tulivat aineistossa monin tavoin esille. Rengastustoimet kuvautuivat fyysisesti väsyttävinä, jännittävinä ja toisinaan jopa vaarallisina. Oman taidokkuuden mittaaminen haastavissa tilanteissa tuotti rengastajille toistuvia, koukuttavia virtauskokemuksia. Oma tärkeä myönteinen roolinsa oli myös ryhmän sosiaalisilla suhteilla sekä sillä, että rengastaja koki kuuluvansa yhteisöön.

Tutkimuksen tulokset heijastavat hyvinvoinnin käsitteen moniulotteisuutta ja vapaa-ajan toimintojen merkitystä myönteisten kokemusten mahdollistajina. Rengastukseen liitettiin haastatteluissa runsaasti positiivisia tuntemuksia ja kokemuksia. Haastateltavat kokivat vaikeaksi kuvitella elämää ilman rengastusta. Perheen hyvinvointi, terveys ja työ määrittivät kuitenkin elämäntaparengastajillakin pitkälti sitä, kuinka hyväksi tai huonoksi kulunut vuosi arvioitiin.

– Vapaa-ajan merkitys elämäntyytyväisyydelle näyttäytyy tämän tutkimuksen pohjalta yhtenä pienenä osana isossa hyvinvoinnin palapelissä, Kukkamäki sanoo.

PsL Mari Kukkamäen psykologian alaan kuuluva väitöskirja Luontotoiminnan hyvinvointivaikutukset lintujen rengastajilla tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 3.6.2022 klo 12 alkaen (Linna-rakennuksen sali K103, Kalevantie 5). Vastaväittäjänä toimii dosentti Jussi Silvonen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Kalevi Korpela yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mari Kukkamäki
mari.kukkamaki@tuni.fi

Kuvat

Mari Kukkamäki (Kuva: Rainer Mäkelä).
Mari Kukkamäki (Kuva: Rainer Mäkelä).
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Yritysten tulee linjata arvonluontinsa taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten kestävyystavoitteiden kanssa23.6.2022 14:52:05 EEST | Tiedote

Vallitsevat liiketoiminta- ja arvonluontimallit korostavat edelleen liiketoiminnan ja asiakkaiden näkökulmia jättäen muut sidosryhmät vähemmälle huomiolle. KTM Riikka Tapaninahon väitöskirja tarjoaa vaihtoehtoisen mallin tyypillisille käsityksille liiketoiminnasta ja arvonluonnista. Erityisesti viimeaikaiset globaalit kriisit ovat osoittaneet, kuinka riippuvaisia olemme toisistamme ja luonnonympäristöstä niin paikallisesti kuin globaalisti. Näiden riippuvuuksien ja suhteiden ymmärtäminen tulisi olla tämän päivän johtajien ydinosaamista.

Väitös: Robotit ovat tulossa työelämään, mutta työkavereina ne koetaan uhaksi21.6.2022 15:05:10 EEST | Tiedote

YTM Nina Savelan sosiaalipsykologian väitöskirja tarkastelee robotteihin kohdistuvia ennakkoasenteita. Lisääntyvä vuorovaikutus robottien kanssa työpaikoilla herättää epämukavuutta sekä haastaa työhön ja työyhteisöön sitoutumista. Väitöstutkimus esittää, että robottien esitteleminen työntekijöinä korostaa niiden sosiaalista toimijuutta, mikä uhkaa ihmisten identiteettiä ja auktoriteettiasemaa.

Väitös: Aktivoiva alkuverryttely ehkäisee liikuntavammoja lasten jalkapallossa21.6.2022 09:00:17 EEST | Tiedote

Sekä äkilliset liikuntavammat että rasitusvammat ovat yleisiä lasten jalkapalloharrastuksessa. LL Matias Hilska havaitsi väitöstutkimuksessaan, että jopa kolmasosa ilman kontaktia sattuvista alaraajavammoista voidaan ehkäistä hermo-lihasjärjestelmää aktivoivan alkuverryttelyn avulla. Suurin vammoilta suojaava vaikutus saavutetaan harjoittelemalla säännöllisesti 2–3 kertaa viikossa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme