Väitös: Virtauskokemuksia ja elpymistä monipuolisesta luontotoiminnasta
2.6.2022 09:17:59 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote

Rengastamisen motiiveista ja kokemuksista on hyvin vähän aiempaa tutkimustietoa.
Mari Kukkamäki toteutti monimenetelmäisen tutkimuksen keräämällä aineistoa rengastajista ensin kyselylomakkeen ja sitten haastattelujen avulla. Haastattelut tehtiin rengastajien valitsemissa, heille tärkeissä toimintaympäristöissä kuten lintuasemalla, meren rannalla, talvisessa metsässä tai haastateltavan kotona.
Haastatteluista välittyi runsaasti positiivisia tunnekokemuksia sekä merkityksen ja tyytyväisyyden tuntemuksia luonnosta ja rengastusretkistä. Tilastollisessa aineistossa monipuolinen aktiivinen luontotoiminta, (luontoliikunta, marjastus, retkeily ym. yksin tai läheisten kanssa) oli yhteydessä elämäntyytyväisyyteen, positiivisiin tunteisiin ja koettuun terveyteen. Monipuolisen aktiivisen luontotoiminnan yhteys elämäntyytyväisyyteen välittyi osin luonnossa koetun elpymisen kautta.
Alkuperäisen ja koskemattoman luonnon arvostaminen ja luonnossa tunnelmointi olivat puolestaan hieman yllättävästikin yhteydessä negatiivisten tunteiden yleisyyteen.
– Negatiivisten tunteiden kokemisen ja luontotunnelmoinnin yhteys voi kertoa siitä, että luonto koetaan tärkeänä voimien kokoamisen paikkana silloin, kun mielessä on negatiivista kuormaa, Kukkamäki toteaa.
– Toisaalta myös herkkyys aistia luonnon tunnelmaa voi altistaa negatiivisille tunteille etenkin silloin, kun luonnossa kulkijalla on osaamista huomata rakkaiksi tulleiden luontopaikkojen ja lintulajien hädänalainen tila.
Luonnon elvyttävät ominaisuudet, etenkin luonnosta ja linnuista lumoutumisen kokemukset, tulivat aineistossa monin tavoin esille. Rengastustoimet kuvautuivat fyysisesti väsyttävinä, jännittävinä ja toisinaan jopa vaarallisina. Oman taidokkuuden mittaaminen haastavissa tilanteissa tuotti rengastajille toistuvia, koukuttavia virtauskokemuksia. Oma tärkeä myönteinen roolinsa oli myös ryhmän sosiaalisilla suhteilla sekä sillä, että rengastaja koki kuuluvansa yhteisöön.
Tutkimuksen tulokset heijastavat hyvinvoinnin käsitteen moniulotteisuutta ja vapaa-ajan toimintojen merkitystä myönteisten kokemusten mahdollistajina. Rengastukseen liitettiin haastatteluissa runsaasti positiivisia tuntemuksia ja kokemuksia. Haastateltavat kokivat vaikeaksi kuvitella elämää ilman rengastusta. Perheen hyvinvointi, terveys ja työ määrittivät kuitenkin elämäntaparengastajillakin pitkälti sitä, kuinka hyväksi tai huonoksi kulunut vuosi arvioitiin.
– Vapaa-ajan merkitys elämäntyytyväisyydelle näyttäytyy tämän tutkimuksen pohjalta yhtenä pienenä osana isossa hyvinvoinnin palapelissä, Kukkamäki sanoo.
PsL Mari Kukkamäen psykologian alaan kuuluva väitöskirja Luontotoiminnan hyvinvointivaikutukset lintujen rengastajilla tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 3.6.2022 klo 12 alkaen (Linna-rakennuksen sali K103, Kalevantie 5). Vastaväittäjänä toimii dosentti Jussi Silvonen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Kalevi Korpela yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mari Kukkamäki
mari.kukkamaki@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tutkimus osoittaa suuria eroja hyvinvointialueiden kulttuurihyvinvointityössä17.4.2026 12:27:51 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus yhdistää kulttuuriosallistumista yhä tiiviimmin kansanterveystyöhön. Tutkimus korostaa tarvetta systemaattiselle kansalliselle ohjaukselle ja tiiviille yhteistyölle, jotta kulttuurin hyvinvointivaikutukset voidaan hyödyntää täysimääräisesti väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.
EMBARGO 15.4. klo 17: Tampereen yliopiston Vuoden Alumniksi on valittu teknologia- ja perheyrittäjä, kasvatustieteilijä Marjo Miettinen15.4.2026 17:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston Vuoden Alumniksi on valittu sähköteknologiayritys Ensto Oy:n hallituksen puheenjohtaja, kasvatustieteilijä ja luokanopettaja Marjo Miettinen. Valintaan vaikutti Miettisen pitkäaikainen työ teknologiayritysten, elinkeinoelämän ja koulutuksen eteen. Nykyisessä tehtävässään Ensto Oy:ssä hän edistää vihreää siirtymää sekä luotettavaa ja turvallista sähkönjakelua. Nimitys julkistettiin yliopiston vuosijuhlassa keskiviikkona 15.4.
EU:n vaikutusvalta on kasvanut korkeakoulupolitiikassa15.4.2026 08:38:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan EU:n korkeakoulupolitiikkaan liittyvät verkostot ovat laajentuneet ja monipuolistuneet, ja EU on hiljalleen kasvattanut vaikutusvaltaansa koulutuspolitiikassa. Tutkimus myös osoittaa, miten arvojen ja tiedon välistä neuvottelua tehdään poliittisissa verkostoissa.
Sukupuolenkorjaushoidot eivät ole yhteydessä nuorten mielenterveyden paranemiseen14.4.2026 08:40:00 EEST | Tiedote
Laaja suomalainen rekisteritutkimus osoitti, että osalla nuorista vakavat mielenterveyden häiriöt lisääntyvät sukupuolenkorjaushoitojen jälkeen.
Tero Järvinen on Tampereen yliopiston Vuoden keksijä10.4.2026 10:35:00 EEST | Tiedote
Epidermolysis bullosa on vakava harvinainen ihosairaus, joka vaikeissa tautimuodoissa johtaa kuolemaan jo vauvana ja lievemmissäkin muodoissa aggressiivisiin ihosyöpiin. Tampereen yliopiston Vuoden keksijä, professori Tero Järvinen, on kehittänyt lääkemolekyylin, joka antaa uutta toivoa EB-potilaille Suomessa ja maailmalla. Järvisen innon ja motivaation juuret ovat syvällä perustutkimuksessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
