Väitös: Virtauskokemuksia ja elpymistä monipuolisesta luontotoiminnasta
2.6.2022 09:17:59 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote

Rengastamisen motiiveista ja kokemuksista on hyvin vähän aiempaa tutkimustietoa.
Mari Kukkamäki toteutti monimenetelmäisen tutkimuksen keräämällä aineistoa rengastajista ensin kyselylomakkeen ja sitten haastattelujen avulla. Haastattelut tehtiin rengastajien valitsemissa, heille tärkeissä toimintaympäristöissä kuten lintuasemalla, meren rannalla, talvisessa metsässä tai haastateltavan kotona.
Haastatteluista välittyi runsaasti positiivisia tunnekokemuksia sekä merkityksen ja tyytyväisyyden tuntemuksia luonnosta ja rengastusretkistä. Tilastollisessa aineistossa monipuolinen aktiivinen luontotoiminta, (luontoliikunta, marjastus, retkeily ym. yksin tai läheisten kanssa) oli yhteydessä elämäntyytyväisyyteen, positiivisiin tunteisiin ja koettuun terveyteen. Monipuolisen aktiivisen luontotoiminnan yhteys elämäntyytyväisyyteen välittyi osin luonnossa koetun elpymisen kautta.
Alkuperäisen ja koskemattoman luonnon arvostaminen ja luonnossa tunnelmointi olivat puolestaan hieman yllättävästikin yhteydessä negatiivisten tunteiden yleisyyteen.
– Negatiivisten tunteiden kokemisen ja luontotunnelmoinnin yhteys voi kertoa siitä, että luonto koetaan tärkeänä voimien kokoamisen paikkana silloin, kun mielessä on negatiivista kuormaa, Kukkamäki toteaa.
– Toisaalta myös herkkyys aistia luonnon tunnelmaa voi altistaa negatiivisille tunteille etenkin silloin, kun luonnossa kulkijalla on osaamista huomata rakkaiksi tulleiden luontopaikkojen ja lintulajien hädänalainen tila.
Luonnon elvyttävät ominaisuudet, etenkin luonnosta ja linnuista lumoutumisen kokemukset, tulivat aineistossa monin tavoin esille. Rengastustoimet kuvautuivat fyysisesti väsyttävinä, jännittävinä ja toisinaan jopa vaarallisina. Oman taidokkuuden mittaaminen haastavissa tilanteissa tuotti rengastajille toistuvia, koukuttavia virtauskokemuksia. Oma tärkeä myönteinen roolinsa oli myös ryhmän sosiaalisilla suhteilla sekä sillä, että rengastaja koki kuuluvansa yhteisöön.
Tutkimuksen tulokset heijastavat hyvinvoinnin käsitteen moniulotteisuutta ja vapaa-ajan toimintojen merkitystä myönteisten kokemusten mahdollistajina. Rengastukseen liitettiin haastatteluissa runsaasti positiivisia tuntemuksia ja kokemuksia. Haastateltavat kokivat vaikeaksi kuvitella elämää ilman rengastusta. Perheen hyvinvointi, terveys ja työ määrittivät kuitenkin elämäntaparengastajillakin pitkälti sitä, kuinka hyväksi tai huonoksi kulunut vuosi arvioitiin.
– Vapaa-ajan merkitys elämäntyytyväisyydelle näyttäytyy tämän tutkimuksen pohjalta yhtenä pienenä osana isossa hyvinvoinnin palapelissä, Kukkamäki sanoo.
PsL Mari Kukkamäen psykologian alaan kuuluva väitöskirja Luontotoiminnan hyvinvointivaikutukset lintujen rengastajilla tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 3.6.2022 klo 12 alkaen (Linna-rakennuksen sali K103, Kalevantie 5). Vastaväittäjänä toimii dosentti Jussi Silvonen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Kalevi Korpela yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mari Kukkamäki
mari.kukkamaki@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin 3800 uutta opiskelijaa29.6.2026 15:26:58 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3800 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat jälleen edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Tutkimus yllätti: kaupunkien ilmanlaatua heikentääkin tuttu kemiallinen yhdiste29.6.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet kemiallisen prosessin, joka yllättäen voikin lisätä pienhiukkasten muodostumista kaupunkiympäristöissä. Tutkimus osoittaa, että typpioksidi – ilmansaaste, jota syntyy pääasiassa liikenteessä, energiantuotannossa ja muissa polttoprosesseissa – voi edistää haitallisten pienhiukkasten muodostumista ilmakehässä. Ilmakehätieteessä on pitkään vallinnut päinvastainen käsitys.
Muistisairaiden ihmisten psykososiaaliset tarpeet tulisi huomioida paremmin18.6.2026 10:27:47 EEST | Tiedote
Muistisairauksiin, esimerkiksi Alzheimerin tautiin, sairastuneiden ihmisten hoidon ja tuen järjestämisessä huomio kohdistuu usein fyysisiin ja lääketieteellisiin tarpeisiin. Kuitenkin hyvinvoinnin kannalta keskeistä on huomioida psykososiaaliset tarpeet, kuten merkityksellisyyden, yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen kokemukset, joihin etenevä sairaus voi vaikuttaa.
Uudelleen käytettäväksi suunniteltu betonirakennus voi olla taloudellisesti ja ympäristön kannalta kannattavampi17.6.2026 10:10:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston laskennallisen tapaustutkimuksen mukaan betonirakenteiden uudelleenkäyttö on järkevää ja pitkällä tähtäimellä kustannustehokasta, jos rakentamisessa on käytetty samaan mittaan standardoituja komponentteja. Purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi suunnitellun betonirunkoisen kerrostalon elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on pienempi kuin nykyrakentamisen mukaisen puukerrostalon, kertovat tutkijat.
Laaja geneettinen tutkimus paljastaa uusia syitä raskaudenaikaisen maksasairauden taustalla16.6.2026 14:10:00 EEST | Tiedote
Raskaushepatoosi eli raskaudenaikainen intrahepaattinen kolestaasi (ICP) on tavallisin raskauden aikana esiintyvä maksan toiminnan häiriö. ICP:ssä sappihappojen normaali kulku häiriytyy. Kansainvälisessä tutkimuksessa osoitettiin, että sairauden perinnöllinen alttius liittyy vahvasti sappihappojen säätelyyn sekä rasva- ja kolesteroliaineenvaihduntaan. Löydökset avaavat uusia mahdollisuuksia äitien terveyden ja raskauteen liittyvien maksasairauksien tutkimukseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
