Valtiovarainministeri Matti Vanhanen: Suomi ei voi hävitä vääntöä EU:n metsästrategian sisällöstä - Metsäpolitiikan pysyttävä jäsenmaiden omissa käsissä

- Meillä ei ole mahdollisuutta hävitä tätä vääntöä metsästrategian sisällöstä. Kyse on siitä, että saammeko itse käyttää kestävästi omia metsiämme, vai tuleeko Suomen metsistä Euroopan keuhkot. Metsät toimivat hiilinieluina paremmin, kun niitä hoidetaan. Suomen kestävän metsätalouden periaatteilla ja olemassa olevilla suojelualueilla voimme hoitaa monimuotoisuudelle asetetut tavoitteet.
Tänä keväänä on Suomen metsäpolitiikassa paljon pelissä, kun osana EU:n Green Deal – ohjelmaa käsitellään metsästrategiaa, jonka seurauksena kansallinen metsäpolitiikka voi joutua eri direktiivien kautta alisteiseksi EU:n ilmastopolitiikalle. Myös maankäyttösektoria säätelevää aiemmin sovittuja LULUCF-asetusta ja energia- ja ilmastodirektiiviä ollaan avaamassa uudelleen.
Vanhanen uskoo, että komissioon tulee nyt painetta monelta suunnalta, että metsäpolitiikka säilyy aidosti EU:n jäsenvaltioiden käsissä. -On riskinä, että metsäpolitiikkaa aletaan ohjata ilmastopolitiikkaan liittyvien direktiivien kautta ja siitä tulee niille alisteinen. Käsittelyssä oleva taksonomia, mikä määrittelee rahoituksen hyväksyttävyyttä kestävän kehityksen kannalta, voi myös ohjata metsätalouden investointeja.
-Meillä valtiovallan edunvalvonta on metsäasioissa tehokasta. Kyse on meille tärkeästä kansallisesta intressistä, jonka erityistarpeet on aiemminkin voitu ottaa huomioon. Esimerkiksi LULUCF - päätöksessä huomioitiin hyvin Suomen tavoitteet. Sitä kokonaisuutta ei ole syytä avata uudelleen.
Monimuotoisuustavoitteet metsien käytössä otettava vakavasti
Vanhanen kuitenkin muistuttaa, että myös monimuotoisuustavoitteet on otettava metsien käytössä vakavasti. – On selvää, että Suomen on huolehdittava pohjoisen metsäluonnon monimuotoisuudesta. Meillä on silti mahdollisuus pitää valtaosa metsistä talouskäytön piirissä. Siksi ei ole viisasta painottaa vain metsien talouskäyttöä, koska siitä seuraa vain yhteentörmäys. Meidän on haettava laajaa yhteisymmärrystä sille, että metsien ekologiset ja taloudelliset tavoitteet voidaan yhdistää.
-Kun pääsemme asiapohjalta keskustelemaan hiilen sidonnasta, metsien kasvusta ja suomalaisten tavasta hoitaa kestävästi metsiämme, saamme muiltakin hyväksyntää tavoitteillemme. EU:n edunvalvonnassa on suuri haaste taistella mielikuvia vastaan, kun tiedon taso Suomen kestävästä metsätaloudesta on monissa EU:n instituutioissa vähäinen.
Ilmastotavoitteet lisäävät puupohjaisten tuotteiden kysyntää
Metsäteollisuuden on valtiovarainministerin mukaan varauduttava siihen, että paperikysynnän trendi on tulevaisuudessakin laskeva. – Tätä digitalisaation seurauksena syntynyttä trendiä ei voida kääntää, vaan paperituotannon korvaajaksi on haettava jotakin uutta. Puulle tulee riittämään teollisuudessa kysyntää, nyt on kehitettävä korkean jalostusasteen ja -arvon tuotteita.
-Kansantalouden kannalta on tärkeää, että uusien tuotteiden jalostusarvo on tarpeeksi korkea, jolloin metsäsektorin suhteellinen osuus kansantuotteen tekijänä voi jopa vahvistua. Tunnistan, että jokaisella isolla metsäteollisuusyrityksellä on strategia, millä tavoitellaan uusia innovaatioita ja tuotteita korvaamaan paperikysynnän laskua. On monta sektoria, missä uusiutuvaan puuhun pohjautuvien tuotteiden kysyntä kasvaa ilmastosyistä.
Esimerkkeinä ilmastotavoitteiden kannalta lupaavina tuotteina Vanhanen mainitsee fossiilisia tuotteita korvaavat puupohjaiset tuotteet. - Verkkokaupan kasvu merkitsee kartonkipohjaisten pakkausmateriaalien kysynnän kasvua, metsäpohjaisten biopolttoaineiden jalostusaste on korkeampi kuin lämpöenergiana, puupohjainen tekstiilikuitu voi korvata puuvillaa ja esimerkiksi lääketeollisuuteen syntyy erittäin korkean jalostusarvon omaavia tuotteita. Kehitystyössä on saatu hämmästyttävän paljon aikaan.
-Vaikka biopolttoainetuotantoakin kritisoidaan, on hyvä muistaa, että polttomoottoreita tulee olemaan käytössä raskaassa liikenteessä ja työkoneissa vielä erittäin pitkään. Raaka-aineen käytön kannalta on hyvä huomata, että uudet tuotteet voidaan valmistaa halvemmasta raaka-aineesta ja sahateollisuuden sivuvirroista. Monilla puupohjaisilla uusilla biotalouden tuotteilla on vahva hyötysuhde päästöjen kannalta. Ne korvaavat fossiilisia tuotteita ja palaavat kiertotalouden idean mukaan uusiokäyttöön, muistuttaa Vanhanen.
Ilmastopolitiikan kannalta hyvänä puun käyttömuotona Vanhanen mainitsee puurakentamisen, mikä varastoi hiiltä rakennuksessa koko elinkaarensa ajan. – Puurakentamisen laajamittainen läpimurto odottaa vielä tulemistaan, vaikka sen rakentamisen järjestelmät ja tekninen valmius alkaa olla olemassa.
-Näyttää siltä, että osalle niistä, joiden uskoisi olevan innokkaita ekologisen puurakentamisen tukijoita, on vaikea hyväksyä, että puu kaadetaan ennen kuin siitä voidaan rakentaa. Tästä seuraa, että hiljaisesti hyväksytään paljon päästöjä aiheuttavan sementin tuotantoon perustuva betonirakentaminen.
Vähennysjärjestelmä teollisuuden T&Ki investointeihin
Samalla kun metsäteollisuuden tuotannon jalostusarvo on alentunut, metsäteollisuutta on syytetty tuotekehityksen puutteesta. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus metsäteollisuuden liikevaihdosta oli vain vajaa puoli prosenttia vuonna 2018, kun koko tehdasteollisuudessa sama luku oli liki kaksi prosenttia.
-Valtiovallan periaatehan on se, että kun teollisuus laittaa T&Ki investointeihin kaksi euroa, valtio laittaa yhden. Selvittelemme, voisiko tähän järjestelmään tuoda teollisuudelle vähennysjärjestelmän, joka terästäisi tutkimus- ja kehitystoimintaa. Omien kehityspanosten lisäksi yritykset generoivat myös yliopistojen ja tutkimuslaitosten toimintaa.
Uudet investoinnit saatava Suomeen
Vanhasen mukaan Suomessa on monia vahvuustekijöitä, joiden myötä uudet investoinnit voivat sijoittua Suomeen. – Kun teollisuus tekee monen vuosikymmenen tähtäimellä investointeja, haetaan ennustettavuutta siihen, että nyt arvioitu investoinnin ansaintalogiikkaa kestää tulevaisuudessakin. Meillä on vakaa toimintaympäristö, metsäteollisuuden tarvitsema infra, toimiva logistiikka ja turvattu raaka-aineen saatavuus.
-Kun tehdään uutta tuotantoa, mille ei ole korvaavaa tuotantoa muualla, tuotantovarmuus on tärkeää kaikissa, myös työtaistelun kaltaisissa oloissa. Meidän on pienenä kansakuntana huolehdittava siitä, että emme ulosliputa näitä laitoksia esimerkiksi veropäätöksillä muualle.
Vanhanen myöntää, että veroilla on erittäin suuri merkitys metsäteollisuuden tuotantoketjun arvonmuodostuksessa. – Näkymä teollisuuden kannalta keskeisissä veroissa vaikuttaa tietysti kannattavuuteen. Kun meillä jo nyt on kokonaisveroaste maailman huippuluokkaa, on realismia, ettei se meillä enää saisi nousta.
-Vireillä olevat uudet investoinnit ovat teknologialtaan edelläkävijähankkeita koko maailmassa. Esimerkiksi UPM:n uusi biopolttoainelaitos edustaa täysin uutta valmistusteknologiaa. Jos hanke toteutuu, se on samalla myös teollisen mittakaavan läpimurto uuden teknologian kannalta.
Suomen lainsäädännöllä turvattu biopolttoaineen jakeluvelvollisuus lisää Vanhasen mukaan kysyntää kotimaassa. - Kysynnän turvaaminen samantapaisin keinoin muuallakin edistäisi biopolttoaineiden käyttöä ja edistäisi investointipäätösten tekoa.
Puukauppaa ei voida säädellä
Vanhasen mukaan keskustelu metsien taloudellisesta kestävyydestä on käytävä. -Jotta kaikki vireillä olevat uudet selluinvestoinnit toteutuisivat, yritykset joutuvat arvioimaan raaka-aineen saantia pitkällä tähtäimellä. Kun kyse on miljardiluokan investoinneista, on oltava varmuus, että raaka-aine riittää ja sitä saadaan järkevällä hinnalla. Raakapuun tuonnin varaan ei investointeja voi laskea.
-Puun myyntiä ei voida millään keinoilla säädellä. Kun on satoja ostajia ja 600 tuhatta myyjää, kuka sellaista voi ohjata. On luotettava markkinamekanismiin, mikä on aina Suomessa toiminut. Tehdashankkeen YVA – käsittelyssä ei voida määrätä tehtaan puun käytön määrää, eikä suomalaisessa perheomisteisessa metsänomistajajärjestelmässä voida määrätä kuka saa myydä ja minkä verran.
Vanhanen muistuttaa, että sata vuotta sitten yksityinen metsänomistus turvattiin lailla ja estettiin metsäyhtiöiden ylivalta metsien hallinnassa. -Tämä historia on hyvä muistaa, koska tuolloin oli aidosti vaarana metsien ylihakkuut. Lainsäädännöllä luotiin nykyinen omistajarakenne, ja edellytykset nykyisenkaltaiselle kestävälle metsätaloudelle.
Markku Laukkanen
Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” -viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.
Yhteyshenkilöt
Markku Laukkanenjournalist, MSSc
Puh:+358 502589markku.laukkanen@audiomedia.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
MTK:n Mikko Tiirola: EU:n ilmastopolitiikka uudistettava – realismia kunnianhimon sijaan25.6.2025 10:04:05 EEST | Artikkeli
Kansallinen ilmastolaki perustuu vanhentuneisiin olettamuksiin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan EU:n ilmastopolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen, jossa metsien rooli arvioidaan uudelleen. – Pääongelman eli fossiilisten käytön vähentämisessä on edelleen monilla jäsenmailla paljon tehtävää. – EU:n ilmasto- ja maankäyttösektorin LULUCF-asetus perustuu vanhentuneisiin oletuksiin metsien hiilinieluista ja niihin pohjautuva kansallinen ilmastolaki on viemässä Suomea harhaan. Meillä rakennettiin ilmastolaki oletukselle vahvoista hiilinieluista, jotka eivät enää toteudu uusien mittaus- ja mallinnustapojen perusteella, Tiirola sanoo. LULUCF-asetus ei kohtele Tiirolan mukaan jäsenmaita tasavertaisesti, koska jäsenmaiden mittaustavat eivät ole vertailukelpoisia. – Vaikka Suomi tekee tarkkaa inventointia metsämaan hiilitaseesta, valtaosa EU-maista ei edes mittaa sitä. Suomea uhataan mittavilla sakoilla, jos emme pysy päästö- ja tavoitteissa, vaikka kellään maalla ei ol
Hirsitaloteollisuuden Seppo Romppainen: Asuntopolitiikka ei vastaa asukkaiden toiveisiin pientaloasumisesta18.6.2025 12:57:32 EEST | Artikkeli
Puurakentaminen tarjoaa uuden asuntopoliittisen vision Hirsitaloteollisuus ry.n toimitusjohtaja Seppo Romppaisen mukaan valtio ei ohjaa asuntorakentamista suomalaisten toiveiden mukaan. –Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi asua omakoti- tai paritalossa, mutta niiden tuotanto on romahtanut. Omakotitalojen osuus valmistuneista asunnoista on vain viidennes. Valtion tukeman ARA -tuotannon painopiste on kasvukeskusten kerrostalorakentamisessa, kun sen myöntämä yli kaksi miljardia euroa menee kaikki kerrostalotuotantoon. Yhteiskunnan tulisi ohjata asuntotuotantoa Romppaisen mielestä suomalaisten haluamaan pientalovaltaisempaan suuntaan. –Sen sijaan että asuntotuotanto keskittyy ja asuntojen koko pienenee, valtion tulisi edistää erityisesti lapsiperheiden haluamaa pientalotuotantoa lainoilla ja korkotuella. –Kuntien tulisi kaavoittaa betonivaltaisen kerrostalotuotannon sijaan pientaloalueita puurakentamiselle. Lähiöissä sijaitsevien puutalojen asumisen hiilijalanjälki on tutkitusti pienempi
Stora Enson Tuomas Hallenberg: Maaperäpäästöt ja puustonielut erotettava ilmastokeskustelussa12.6.2025 08:51:22 EEST | Artikkeli
Kannattaako ilmastotavoitteita sitoa metsiin Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenbergin mukaan erityisesti LULUCF-asetuksen myötä EU:n ilmasto- ja metsätavoitteet ovat tuoneet lisää painetta metsänielujen rooliin. –On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin. Kun eri jäsenmaissa maaperän päästöjä mitataan eri tavoin, mittaustulokset eivät Hallenbergin mukaan ole täysin yhdenvertaisia. – Metsien maaperä on herkkä luonnon vaihteluille, kuten metsätuhoille ja metsäpaloille. Esimerkiksi Saksan metsien kyky täyttää nielutavoitteita on romahtanut kirjanpainajatuhojen myötä. Metsäpalot ja talven pituus vaikuttavat myös maaperän päästöihin. –Kun metsät ja maaperä ovat ulkoisille tekijöille näin herkkiä, kannattaako vahvoja ilmastotavoitteita sitoa nykyisellä painotuks
Jaalan tapahtuma-areena on näyttö talkootyön ja maaseudun elinvoimasta4.6.2025 13:14:37 EEST | Artikkeli
Yli 500 paikan puurakenteinen tapahtuma-areena Jaalassa on valmis käyttöön. Areena tulee kesän aikana tarjoamaan yli 50 tapahtumaa kesäteatterista ja konserteista yhteislaulutilaisuuteen. –Tapahtumiin on myyty lippuja jo yli 50 prosenttia. Esimerkiksi Diandran ensimmäinen konsertti myytiin nopeasti täyteen ja toinen konsertti täytyy kovaa vauhtia. Ohjelmiston monipuolinen kokonaisuus on iso kulttuuriteko, sanoo Areena hankkeen puuhamies Jaalan Lions Clubin presidentti Petri Ryynänen. Kesäteatterin näyttämölle tulee muun muassa Pia Kleimolan ohjaama musiikkinäytelmä Taisto Tammesta, jonka elämän juuret tulevat lähelle, Voikkaalle sekä Kulkukoirat musiikkinäytelmä Reijo Taipaleesta, Kari Tapiosta ja Topi Sorsakoskesta. –Kouvolan ja Lahden läheisyys sekä Jaalan alueen yli 3000 kesäasuntoa muodostavat suuren potentiaalisen käyttäjäyleisön. Viikonloppuisin täällä on käynyt ihmisiä kaukaakin katsomassa, miltä Areena näyttää ja valmistuuko se ajoissa.Hankkeen vetäjä Petri RyynänenAreena lisää
Lahteen uuden ajan elämysten kauppahalli27.5.2025 12:17:40 EEST | Artikkeli
Kauppahalli uudistaa perinteitä ja liiketoimintaa Lahden perinteinen kauppahalli on uudistettu. Hallin tulevasta liiketoiminnasta vastaava Heinolan Heilan yrittäjä Titta Matsar luonnehtii hallia uuden ajan kauppahalliksi. –Olemme uudistaneet yli satavuotiaan kauppahallin ilmeen, mutta myös sen liiketoiminnan. Kuluttaja löytää hallista lähes sadan lähituottajan tuotteita, ravintolan ja ennen muuta elämyksiä. –Uudistettu halli kunnioittaa fiksulla tavalla perinteitä, mutta on uudella twistillä rakennettu. Halusimme uudistaa perinteistä kauppahallin erillisiin osastoihin perustuvaa ajattelua, ja rakentaa lähituottajien tuotemyynnin sekä ravintolapalvelut yhden kassapisteen ympärille. Uskon, että niillekin asiakkaille, jotka pelkäsivät uudistusta, meillä on paljon annettavaa. Matsarin mukaan ideoita ja vaikutteita on vuosien varrella haettu Euroopan maista. – Monissa maissa kauppahallit ovat puhutelleet monipuolisella konseptilla, mihin mahtuu ruuan erikoiskauppoja, ravintoloita ja kahvilo
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme