- Meillä ei ole mahdollisuutta hävitä tätä vääntöä metsästrategian sisällöstä. Kyse on siitä, että saammeko itse käyttää kestävästi omia metsiämme, vai tuleeko Suomen metsistä Euroopan keuhkot. Metsät toimivat hiilinieluina paremmin, kun niitä hoidetaan. Suomen kestävän metsätalouden periaatteilla ja olemassa olevilla suojelualueilla voimme hoitaa monimuotoisuudelle asetetut tavoitteet.

Tänä keväänä on Suomen metsäpolitiikassa paljon pelissä, kun osana EU:n Green Deal – ohjelmaa käsitellään metsästrategiaa, jonka seurauksena kansallinen metsäpolitiikka voi joutua eri direktiivien kautta alisteiseksi EU:n ilmastopolitiikalle. Myös maankäyttösektoria säätelevää aiemmin sovittuja LULUCF-asetusta ja energia- ja ilmastodirektiiviä ollaan avaamassa uudelleen.

Vanhanen uskoo, että komissioon tulee nyt painetta monelta suunnalta, että metsäpolitiikka säilyy aidosti EU:n jäsenvaltioiden käsissä. -On riskinä, että metsäpolitiikkaa aletaan ohjata ilmastopolitiikkaan liittyvien direktiivien kautta ja siitä tulee niille alisteinen. Käsittelyssä oleva taksonomia, mikä määrittelee rahoituksen hyväksyttävyyttä kestävän kehityksen kannalta, voi myös ohjata metsätalouden investointeja.

-Meillä valtiovallan edunvalvonta on metsäasioissa tehokasta. Kyse on meille tärkeästä kansallisesta intressistä, jonka erityistarpeet on aiemminkin voitu ottaa huomioon. Esimerkiksi LULUCF - päätöksessä huomioitiin hyvin Suomen tavoitteet. Sitä kokonaisuutta ei ole syytä avata uudelleen.

Monimuotoisuustavoitteet metsien käytössä otettava vakavasti

Vanhanen kuitenkin muistuttaa, että myös monimuotoisuustavoitteet on otettava metsien käytössä vakavasti. – On selvää, että Suomen on huolehdittava pohjoisen metsäluonnon monimuotoisuudesta. Meillä on silti mahdollisuus pitää valtaosa metsistä talouskäytön piirissä. Siksi ei ole viisasta painottaa vain metsien talouskäyttöä, koska siitä seuraa vain yhteentörmäys. Meidän on haettava laajaa yhteisymmärrystä sille, että metsien ekologiset ja taloudelliset tavoitteet voidaan yhdistää.

-Kun pääsemme asiapohjalta keskustelemaan hiilen sidonnasta, metsien kasvusta ja suomalaisten tavasta hoitaa kestävästi metsiämme, saamme muiltakin hyväksyntää tavoitteillemme. EU:n edunvalvonnassa on suuri haaste taistella mielikuvia vastaan, kun tiedon taso Suomen kestävästä metsätaloudesta on monissa EU:n instituutioissa vähäinen.

Ilmastotavoitteet lisäävät puupohjaisten tuotteiden kysyntää

Metsäteollisuuden on valtiovarainministerin mukaan varauduttava siihen, että paperikysynnän trendi on tulevaisuudessakin laskeva. – Tätä digitalisaation seurauksena syntynyttä trendiä ei voida kääntää, vaan paperituotannon korvaajaksi on haettava jotakin uutta. Puulle tulee riittämään teollisuudessa kysyntää, nyt on kehitettävä korkean jalostusasteen ja -arvon tuotteita.

-Kansantalouden kannalta on tärkeää, että uusien tuotteiden jalostusarvo on tarpeeksi korkea, jolloin metsäsektorin suhteellinen osuus kansantuotteen tekijänä voi jopa vahvistua. Tunnistan, että jokaisella isolla metsäteollisuusyrityksellä on strategia, millä tavoitellaan uusia innovaatioita ja tuotteita korvaamaan paperikysynnän laskua. On monta sektoria, missä uusiutuvaan puuhun pohjautuvien tuotteiden kysyntä kasvaa ilmastosyistä.

Esimerkkeinä ilmastotavoitteiden kannalta lupaavina tuotteina Vanhanen mainitsee fossiilisia tuotteita korvaavat puupohjaiset tuotteet. - Verkkokaupan kasvu merkitsee kartonkipohjaisten pakkausmateriaalien kysynnän kasvua, metsäpohjaisten biopolttoaineiden jalostusaste on korkeampi kuin lämpöenergiana, puupohjainen tekstiilikuitu voi korvata puuvillaa ja esimerkiksi lääketeollisuuteen syntyy erittäin korkean jalostusarvon omaavia tuotteita. Kehitystyössä on saatu hämmästyttävän paljon aikaan.

-Vaikka biopolttoainetuotantoakin kritisoidaan, on hyvä muistaa, että polttomoottoreita tulee olemaan käytössä raskaassa liikenteessä ja työkoneissa vielä erittäin pitkään. Raaka-aineen käytön kannalta on hyvä huomata, että uudet tuotteet voidaan valmistaa halvemmasta raaka-aineesta ja sahateollisuuden sivuvirroista. Monilla puupohjaisilla uusilla biotalouden tuotteilla on vahva hyötysuhde päästöjen kannalta. Ne korvaavat fossiilisia tuotteita ja palaavat kiertotalouden idean mukaan uusiokäyttöön, muistuttaa Vanhanen.

Ilmastopolitiikan kannalta hyvänä puun käyttömuotona Vanhanen mainitsee puurakentamisen, mikä varastoi hiiltä rakennuksessa koko elinkaarensa ajan. – Puurakentamisen laajamittainen läpimurto odottaa vielä tulemistaan, vaikka sen rakentamisen järjestelmät ja tekninen valmius alkaa olla olemassa.

-Näyttää siltä, että osalle niistä, joiden uskoisi olevan innokkaita ekologisen puurakentamisen tukijoita, on vaikea hyväksyä, että puu kaadetaan ennen kuin siitä voidaan rakentaa. Tästä seuraa, että hiljaisesti hyväksytään paljon päästöjä aiheuttavan sementin tuotantoon perustuva betonirakentaminen.

Vähennysjärjestelmä teollisuuden T&Ki investointeihin

Samalla kun metsäteollisuuden tuotannon jalostusarvo on alentunut, metsäteollisuutta on syytetty tuotekehityksen puutteesta. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus metsäteollisuuden liikevaihdosta oli vain vajaa puoli prosenttia vuonna 2018, kun koko tehdasteollisuudessa sama luku oli liki kaksi prosenttia.

-Valtiovallan periaatehan on se, että kun teollisuus laittaa T&Ki investointeihin kaksi euroa, valtio laittaa yhden. Selvittelemme, voisiko tähän järjestelmään tuoda teollisuudelle vähennysjärjestelmän, joka terästäisi tutkimus- ja kehitystoimintaa. Omien kehityspanosten lisäksi yritykset generoivat myös yliopistojen ja tutkimuslaitosten toimintaa.

Uudet investoinnit saatava Suomeen

Vanhasen mukaan Suomessa on monia vahvuustekijöitä, joiden myötä uudet investoinnit voivat sijoittua Suomeen. – Kun teollisuus tekee monen vuosikymmenen tähtäimellä investointeja, haetaan ennustettavuutta siihen, että nyt arvioitu investoinnin ansaintalogiikkaa kestää tulevaisuudessakin. Meillä on vakaa toimintaympäristö, metsäteollisuuden tarvitsema infra, toimiva logistiikka ja turvattu raaka-aineen saatavuus.

-Kun tehdään uutta tuotantoa, mille ei ole korvaavaa tuotantoa muualla, tuotantovarmuus on tärkeää kaikissa, myös työtaistelun kaltaisissa oloissa. Meidän on pienenä kansakuntana huolehdittava siitä, että emme ulosliputa näitä laitoksia esimerkiksi veropäätöksillä muualle.

Vanhanen myöntää, että veroilla on erittäin suuri merkitys metsäteollisuuden tuotantoketjun arvonmuodostuksessa. – Näkymä teollisuuden kannalta keskeisissä veroissa vaikuttaa tietysti kannattavuuteen. Kun meillä jo nyt on kokonaisveroaste maailman huippuluokkaa, on realismia, ettei se meillä enää saisi nousta.

-Vireillä olevat uudet investoinnit ovat teknologialtaan edelläkävijähankkeita koko maailmassa. Esimerkiksi UPM:n uusi biopolttoainelaitos edustaa täysin uutta valmistusteknologiaa. Jos hanke toteutuu, se on samalla myös teollisen mittakaavan läpimurto uuden teknologian kannalta.

Suomen lainsäädännöllä turvattu biopolttoaineen jakeluvelvollisuus lisää Vanhasen mukaan kysyntää kotimaassa. - Kysynnän turvaaminen samantapaisin keinoin muuallakin edistäisi biopolttoaineiden käyttöä ja edistäisi investointipäätösten tekoa.

Puukauppaa ei voida säädellä

Vanhasen mukaan keskustelu metsien taloudellisesta kestävyydestä on käytävä. -Jotta kaikki vireillä olevat uudet selluinvestoinnit toteutuisivat, yritykset joutuvat arvioimaan raaka-aineen saantia pitkällä tähtäimellä. Kun kyse on miljardiluokan investoinneista, on oltava varmuus, että raaka-aine riittää ja sitä saadaan järkevällä hinnalla. Raakapuun tuonnin varaan ei investointeja voi laskea.

-Puun myyntiä ei voida millään keinoilla säädellä. Kun on satoja ostajia ja 600 tuhatta myyjää, kuka sellaista voi ohjata. On luotettava markkinamekanismiin, mikä on aina Suomessa toiminut. Tehdashankkeen YVA – käsittelyssä ei voida määrätä tehtaan puun käytön määrää, eikä suomalaisessa perheomisteisessa metsänomistajajärjestelmässä voida määrätä kuka saa myydä ja minkä verran.

Vanhanen muistuttaa, että sata vuotta sitten yksityinen metsänomistus turvattiin lailla ja estettiin metsäyhtiöiden ylivalta metsien hallinnassa. -Tämä historia on hyvä muistaa, koska tuolloin oli aidosti vaarana metsien ylihakkuut. Lainsäädännöllä luotiin nykyinen omistajarakenne, ja edellytykset nykyisenkaltaiselle kestävälle metsätaloudelle.


Markku Laukkanen

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” -viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.