Tarvitaan monenlaisia lakimuutoksia.

Ensiksi lainsäädännöstä on poistettava paikallisen sopimisen kiellot. Ne rajoittavat sopimista yleissitovaa työehtosopimusta noudattavissa yrityksissä ja yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa.

Tämän muutoksen merkitys korostuu, kun yrityskohtaiset työehtosopimukset ovat lisääntyneet ja lisääntyvät myös jatkossa.

Toiseksi työpaikalla pitää olla myös mahdollisuus yhdessä sopia työehtosopimuksista poiketen, jos työehtosopimus ei palvele yrityksen, työntekijöiden ja asiakkaiden tarpeita.

Kolmanneksi suhteettomat ja kohtuuttomat tukityötaistelut on kiellettävä ja poliittisia lakkoja on rajoitettava työrauhasääntelyllä. Työtaisteluoikeus on tärkeä osa vapaata yhteiskuntaa, mutta sitä ei saa käyttää väärin.

Tällä työmarkkinakierroksella yrityksiä on pakotettu sopimaan ammattiliiton kanssa silloinkin, kun ne ovat jo saaneet työehdot sovittua yhteisymmärryksessä oman henkilöstönsä kanssa. Pakottaminen on tehty kokonaan ulkopuolisen tahon toimesta jopa pysäyttämällä koko liiketoiminta estämällä vienti. Toiminta on työtaisteluoikeuden väärinkäyttöä. Sille ei pidä antaa lainsäädännön suojaa.

Nyt ei pidä haikailla tupoaikaan

Yritysten näkökulmasta liittokohtaiset sopimukset ovat yhtä keskitettyjä kuin keskusjärjestösopimukset, jos ne eivät tuo lisää joustavuutta. Yritykselle on sama, tuoko jäykkyyden keskitetty tai liittokohtainen sopimus. Tältä osin tilanne tällä hetkellä on epätyydyttävä.

Työmarkkinoilla eletään nyt murrosvaiheessa, johon liittyy väistämättä kipupisteitä. Nyt ei pidä haikailla tupoaikaan. Muutoksen juna etenee. Työpaikkasopiminen lisääntyy vääjäämättä.

Kikyn peruminen olisi myrkkyä

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto on esittänyt (HS, 29.4.), että kilpailukykysopimuksessa sovittu sosiaalivakuutusmaksujen siirto työnantajilta palkansaajille tulisi perua. Tämä olisi myrkkyä työllisyydelle ja kasvulle. Yrittäjät tuskailevat jo nyt korkeiden sivukulujen kanssa.

Asiaan pitää löytää ratkaisu tehostamalla työeläkejärjestelmää ja väljentämällä vakavaraisuussääntelyä. Näin voidaan välttää eläkemaksuja uhkaavat merkittävät korotukset.

On merkillistä, että työmarkkinatoimijat eivät määrätietoisesti hae lisää tehoa eläkejärjestelmään, vaikka tehottomuuden maksavat nimenomaan palkansaajat ja yritykset.

Vastuu on eduskunnalla

Vastuu työmarkkinoiden rakenteista eli lainsäädännöstä on hallituksella ja eduskunnalla. Työmarkkinoiden rakenteet eivät muutu, jos lainsäädäntö ei muutu. On vastuutonta ulkoistaa työmarkkinoiden kehittäminen työehtosopimusosapuolille, vaikka heidänkin on tehtävä oma osansa.

Suomi voi menestyä ainoastaan, jos yrityksemme ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Silloin ne voivat kasvaa, investoida ja työllistää. Suomen kasvu tulee vain yritysten kasvun kautta. Siksi tarvitaan rohkeutta tehdä muutoksia, jotka edesauttavat sopimista kaikissa yrityksissä ja kaikilla työpaikoilla.

MIKAEL PENTIKÄINEN

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja