Viron Metsähallituksen pääjohtaja: Metsäsektoria ei kuunnella EU:n päätöksenteossa riittävästi – ilmastokeskustelu on metsänomistajille epäreilua

- Metsänomistajajärjestöjen tavoitteena on vaikuttaa, että EU:n komissio tiedostaisi metsäsektorin roolin ilmastonmuutoksen lieventämisessä ja biodiversiteetin suojelussa nykyistä paremmin, sanoo myös Euroopan valtionmetsien järjestön Eustaforin varapuheenjohtajana toimiva Kallas.

EUSTAFORin jäsenet edustavat yli kolmasosaa EU:n metsistä. Kallaksen mukaan EU:n valmistelussa on liian vähän tietoa metsäasioista. – Tämä on suuri pettymys. Esimerkiksi komission näkyvästi lanseeraama Green Deal oli aluksi kuin musiikkia korvilleni, mutta siinä onkin paljon puutteita. Se ei ota huomioon esimerkiksi metsäsektorin taloudellisia ja työllisyysarvoja, vaan pikemminkin heikentää monikäyttöisen ja kestävän metsätalouden tasapainoa.

-Vaikka olemme keskustelleet kestävästä metsänhoidosta Euroopassa melkein 30 vuotta, tuntuu siltä, että faktat eivät mene perille. Meidän mielestämme metsäpolitiikkaa tulee tehdä metsien taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden pohjalta, eikä vain monimuotoisuustavoitteiden kannalta. Nyt korostetaan monimuotoisuutta ja metsien suojelua, mutta samalla unohdetaan metsäisten maiden metsäsektorin talous- ja työllisyysvaikutukset.

Metsänomistajia tulee palkita hiilen sidonnasta

EU: n metsästrategiassa 2030 tulisi Kallaksen mielestä täydentää jäsenvaltioiden kansallisia metsästrategioita. – Hyvää ilmastopolitiikkaa on edistää puupohjaisten hiiltä sitovien tuotteiden markkinaa. Puu on tärkein uusiutuva materiaali, mikä tarjoaa kestävästi hoidetusta metsästä mahdollisuuksia esimerkiksi vähähiilisen puurakentamisen kasvulle. EU:n metsätukea tulisi ohjata metsänomistajille ja palkita heitä hiilen sidontaa edistävästä metsänhoidosta.

-Eurooppalaiset metsänomistajat pitävät EU: n ilmastotavoitteiden saavuttamista tärkeänä ja ovat siinä mukana. Mutta jos metsiin kohdistuvassa politiikassa EU ei ota huomioon metsänhoitajien panosta ja huolenaiheita, on suuri epäonnistumisen riski. Kun metsänomistajilla on paljon kiinni metsissään, heidät tulee pitää motivoituina pitämään Euroopan maaseutualueet elinvoimaisina. Tähän tarvitaan rakentavia signaaleja eurooppalaisilta päätöksentekijöiltä.

Kallas ei usko, että jakolinja suhteessa metsien käyttöön kulkee yksinomaan metsämaiden ja metsäisten maiden välillä. - Jos jakoa on, se johtuu päättäjistä. Päättäjät näkevät eri maissa metsät eri tavalla. Kun eri maissa metsillä on hyvin erilainen merkitys, ei metsämaista tulevat päättäjät korostavat muita asioita kuin me metsämaiden edustajat. Siitä kaikki ovat samaa mieltä, että metsien resurssit ilmastonmuutoksen ratkaisijana täytyy käyttää kaikin mahdollisin tavoin. On tärkeää, että päättäjät hankkivat tietoa ja kommunikoivat riittävästi, että eri maiden metsäolosuhteet ja metsien kokonaisvaltainen merkitys otetaan huomioon.

-Esimerkiksi suojelutavoitteiden nostaminen 30 prosenttiin vaatii kokonaisvaltaisempaa arviota kuin mitä ympäristöjärjestöt tavoitteissaan asettavat. Metsien suojelua voidaan tehdä vaikkapa tietokoneella, mutta niiden hoito vaatii työntekoa metsissä. On helppo asettaa tavoitteita, mutta on ymmärrettävä, miten laajakantoisia seuraamuksia niillä on, muistuttaa Kallas.

Viesti kestävästä metsätaloudesta ei mene läpi

Maankäyttöä säätelevä LULUCF direktiivi, uusiutuvan energian käyttöä ohjaava RED II direktiivi ja finanssimarkkinoita ohjaava Taksonomia ovat Kallaksen mukaan hyviä esimerkkejä siitä, kuinka komissio yrittää kasvattaa valtaansa metsäpolitiikassa. – Eustaforin kanta on näihin täysin selvä. Kaikki ehdotukset, mitkä siirtävät metsäasioissa päästövaltaa komissiolle ja antavat keskitetysti ohjeita jäsenvaltioille, tulee hylätä. Kaikissa näissä tarvitaan lisää keskustelua ja tietoa päättäjille. Emme voi jäädä odottamaan ja katsomaan niiden vaikutuksia.

-Euroopassa on erittäin vähän halua kuunnella toisiamme. Esimerkiksi Virossa olemme yrittäneet koota uutta kansallista metsien kehitysohjelmaa, mutta emme ole päässeet lähellekään sopua. Kun halua kompromisseihin on vähän, on mahdotonta löytää yhteistä säveltä metsäpolitiikkaan. Jos intressit ovat ristiriidassa, meillä on kompromissin sijaan iso yhteentörmäys edessä.

Eustaforin keskeinen tehtävä on Kallaksen mukaan jakaa oikeaa metsätietoa jäsenille ja päätöksentekijöille. - Me edustamme valtion metsien omistajina kolmasosaa Euroopan metsistä, meillä on paljon tietoa ja se pitäisi saada päätöksenteon käyttöön. Viestiä kestävän metsätalouden keskeisestä roolista ilmastomuutoksen torjunnassa emme ole saaneet riittävästi läpi. Me olemme niitä harvoja toimialoja, jotka eivät tuota päästöjä, vaan sitovat niitä.

-Tulevaisuudessa meidän tulee tehdä yhä enemmän yhteistyötä viestinnässä eri metsäorganisaatioiden kanssa. Ellei tässä onnistuta, pelkään että nykyinen kommunikaatiokuilu esimerkiksi ympäristöjärjestöjen kanssa vain syvenee.

Kallas on huolissaan julkisen keskustelun luomasta negatiivisesta asenteesta metsäalaa ja metsänomistajia kohtaan. - Metsänomistajat ovat kummissaan, kun heistä yritetään tehdä ilmastomuutoksen syntipukkeja. Jotkut metsänomistajat ovat reagoineet niin, että myyvät puuta vähemmän kuin mitä voisivat. Jos tämä leviää, voi syntyä raakapuun saatavuusongelma ja materiaalin alijäämä. Siitä syntyy teollisuudelle negatiivinen kierre ja hinnat nousevat.

-Uskon vahvasti metsäteollisuuden tulevaisuuteen. Vaikka paperin kysyntä laskee, metsäala vahvistuu uusien fossiilisia korvaavien tuotteiden ansiosta. Onneksi kaikki intressipiirit tuntuvat olevan samaa mieltä uusien vaihtoehtoisten puutuotteiden merkittävyydestä. Olisi hienoa saada ne nopeasti tuotantoon ja markkinoille.

Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi