Audiomedia Oy

Viron Metsähallituksen pääjohtaja: Metsäsektoria ei kuunnella EU:n päätöksenteossa riittävästi – ilmastokeskustelu on metsänomistajille epäreilua

Jaa

Metsäsektoria kohdellaan ilmastokeskustelussa Viron Metsähallituksen pääjohtaja Aigar Kallaksen mielestä epäreilusti. - Metsäsektori ei ole pahentanut ilmastomuutosta, vaan se tarjoaa ratkaisuja sen hallintaan. Metsät ovat vaikuttaneet ilmastoon aina myönteisesti sitomalla ja varastoimalla muiden sektoreiden hiilipäästöjä. Ei ihme, että metsänomistajat ovat pettyneitä tilanteeseen, koska he ovat hoitaneet metsiänsä vastuullisesti ja hyvin monen sukupolven ajan. Metsänomistajia syyllistävä keskustelu ei tunnu reilulta.

Aigar Kallas, kuva: Jarek Jöepera
Aigar Kallas, kuva: Jarek Jöepera

- Metsänomistajajärjestöjen tavoitteena on vaikuttaa, että EU:n komissio tiedostaisi metsäsektorin roolin ilmastonmuutoksen lieventämisessä ja biodiversiteetin suojelussa nykyistä paremmin, sanoo myös Euroopan valtionmetsien järjestön Eustaforin varapuheenjohtajana toimiva Kallas.

EUSTAFORin jäsenet edustavat yli kolmasosaa EU:n metsistä. Kallaksen mukaan EU:n valmistelussa on liian vähän tietoa metsäasioista. – Tämä on suuri pettymys. Esimerkiksi komission näkyvästi lanseeraama Green Deal oli aluksi kuin musiikkia korvilleni, mutta siinä onkin paljon puutteita. Se ei ota huomioon esimerkiksi metsäsektorin taloudellisia ja työllisyysarvoja, vaan pikemminkin heikentää monikäyttöisen ja kestävän metsätalouden tasapainoa.

-Vaikka olemme keskustelleet kestävästä metsänhoidosta Euroopassa melkein 30 vuotta, tuntuu siltä, että faktat eivät mene perille. Meidän mielestämme metsäpolitiikkaa tulee tehdä metsien taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden pohjalta, eikä vain monimuotoisuustavoitteiden kannalta. Nyt korostetaan monimuotoisuutta ja metsien suojelua, mutta samalla unohdetaan metsäisten maiden metsäsektorin talous- ja työllisyysvaikutukset.

Metsänomistajia tulee palkita hiilen sidonnasta

EU: n metsästrategiassa 2030 tulisi Kallaksen mielestä täydentää jäsenvaltioiden kansallisia metsästrategioita. – Hyvää ilmastopolitiikkaa on edistää puupohjaisten hiiltä sitovien tuotteiden markkinaa. Puu on tärkein uusiutuva materiaali, mikä tarjoaa kestävästi hoidetusta metsästä mahdollisuuksia esimerkiksi vähähiilisen puurakentamisen kasvulle. EU:n metsätukea tulisi ohjata metsänomistajille ja palkita heitä hiilen sidontaa edistävästä metsänhoidosta.

-Eurooppalaiset metsänomistajat pitävät EU: n ilmastotavoitteiden saavuttamista tärkeänä ja ovat siinä mukana. Mutta jos metsiin kohdistuvassa politiikassa EU ei ota huomioon metsänhoitajien panosta ja huolenaiheita, on suuri epäonnistumisen riski. Kun metsänomistajilla on paljon kiinni metsissään, heidät tulee pitää motivoituina pitämään Euroopan maaseutualueet elinvoimaisina. Tähän tarvitaan rakentavia signaaleja eurooppalaisilta päätöksentekijöiltä.

Kallas ei usko, että jakolinja suhteessa metsien käyttöön kulkee yksinomaan metsämaiden ja metsäisten maiden välillä. - Jos jakoa on, se johtuu päättäjistä. Päättäjät näkevät eri maissa metsät eri tavalla. Kun eri maissa metsillä on hyvin erilainen merkitys, ei metsämaista tulevat päättäjät korostavat muita asioita kuin me metsämaiden edustajat. Siitä kaikki ovat samaa mieltä, että metsien resurssit ilmastonmuutoksen ratkaisijana täytyy käyttää kaikin mahdollisin tavoin. On tärkeää, että päättäjät hankkivat tietoa ja kommunikoivat riittävästi, että eri maiden metsäolosuhteet ja metsien kokonaisvaltainen merkitys otetaan huomioon.

-Esimerkiksi suojelutavoitteiden nostaminen 30 prosenttiin vaatii kokonaisvaltaisempaa arviota kuin mitä ympäristöjärjestöt tavoitteissaan asettavat. Metsien suojelua voidaan tehdä vaikkapa tietokoneella, mutta niiden hoito vaatii työntekoa metsissä. On helppo asettaa tavoitteita, mutta on ymmärrettävä, miten laajakantoisia seuraamuksia niillä on, muistuttaa Kallas.

Viesti kestävästä metsätaloudesta ei mene läpi

Maankäyttöä säätelevä LULUCF direktiivi, uusiutuvan energian käyttöä ohjaava RED II direktiivi ja finanssimarkkinoita ohjaava Taksonomia ovat Kallaksen mukaan hyviä esimerkkejä siitä, kuinka komissio yrittää kasvattaa valtaansa metsäpolitiikassa. – Eustaforin kanta on näihin täysin selvä. Kaikki ehdotukset, mitkä siirtävät metsäasioissa päästövaltaa komissiolle ja antavat keskitetysti ohjeita jäsenvaltioille, tulee hylätä. Kaikissa näissä tarvitaan lisää keskustelua ja tietoa päättäjille. Emme voi jäädä odottamaan ja katsomaan niiden vaikutuksia.

-Euroopassa on erittäin vähän halua kuunnella toisiamme. Esimerkiksi Virossa olemme yrittäneet koota uutta kansallista metsien kehitysohjelmaa, mutta emme ole päässeet lähellekään sopua. Kun halua kompromisseihin on vähän, on mahdotonta löytää yhteistä säveltä metsäpolitiikkaan. Jos intressit ovat ristiriidassa, meillä on kompromissin sijaan iso yhteentörmäys edessä.

Eustaforin keskeinen tehtävä on Kallaksen mukaan jakaa oikeaa metsätietoa jäsenille ja päätöksentekijöille. - Me edustamme valtion metsien omistajina kolmasosaa Euroopan metsistä, meillä on paljon tietoa ja se pitäisi saada päätöksenteon käyttöön. Viestiä kestävän metsätalouden keskeisestä roolista ilmastomuutoksen torjunnassa emme ole saaneet riittävästi läpi. Me olemme niitä harvoja toimialoja, jotka eivät tuota päästöjä, vaan sitovat niitä.

-Tulevaisuudessa meidän tulee tehdä yhä enemmän yhteistyötä viestinnässä eri metsäorganisaatioiden kanssa. Ellei tässä onnistuta, pelkään että nykyinen kommunikaatiokuilu esimerkiksi ympäristöjärjestöjen kanssa vain syvenee.

Kallas on huolissaan julkisen keskustelun luomasta negatiivisesta asenteesta metsäalaa ja metsänomistajia kohtaan. - Metsänomistajat ovat kummissaan, kun heistä yritetään tehdä ilmastomuutoksen syntipukkeja. Jotkut metsänomistajat ovat reagoineet niin, että myyvät puuta vähemmän kuin mitä voisivat. Jos tämä leviää, voi syntyä raakapuun saatavuusongelma ja materiaalin alijäämä. Siitä syntyy teollisuudelle negatiivinen kierre ja hinnat nousevat.

-Uskon vahvasti metsäteollisuuden tulevaisuuteen. Vaikka paperin kysyntä laskee, metsäala vahvistuu uusien fossiilisia korvaavien tuotteiden ansiosta. Onneksi kaikki intressipiirit tuntuvat olevan samaa mieltä uusien vaihtoehtoisten puutuotteiden merkittävyydestä. Olisi hienoa saada ne nopeasti tuotantoon ja markkinoille.



Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

aigar.kallas@rmk.ee

Kuvat

Aigar Kallas, kuva: Jarek Jöepera
Aigar Kallas, kuva: Jarek Jöepera
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Metsähallituksen Timo Laitinen: Metsähallitus ei politikoi eikä provosoidu8.4.2022 09:57:25 EEST | Tiedote

Metsien suuri huoltovarmuusmerkitys korostuu kriisin aikana Metsähallituksen hallituksen puheenjohtajan paikan jättänyt, Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen muistuttaa Venäjän hakkeen tuonnin loppumisen nostavan esiin metsien huoltovarmuuden merkityksen. – Kun lämpölaitokset ovat toimineet Venäjän hakkeen varassa, on aika kääntää katseet omiin resursseihin. Turpeen alas-ajolla tavoiteltiin ilmaston kannalta oikeita asioita, mutta sen ja kotimaisen hakkeen käyttöä tulee nyt arvioida siltä kannalta, että talot pysyvät lämpiminä ja takaamme energian huoltovarmuuden kaikissa oloissa. Toisaalta poikkeustilanne kiihdyttää vihreää siirtymää. -Ukrainan sota nostaa esiin uudella tavalla maamme huoltovarmuuden myös metsien kannalta. Puun tuonnin loppuminen vaikuttaa tehtaiden puun, erityisesti koivun saantiin, pitkällä aikavälillä. Metsähallitus ei pysty tähän koivupuun tarpeeseen vastaamaan. Tavoite metsien erilaisista käyttömuodoista toteutuu Suomessa Laitinen kokee epäonnistumiseksi sen,

Euroopan metsänomistajajärjestön Maria Pohjala: Metsänomistajat pelkäävät EU:n tavoittelevan pohjoisen metsien suojelua koko Euroopan hiilivarastoksi24.3.2022 10:13:27 EET | Tiedote

EU:n komissio valmistelee parhaillaan useita Suomenkin metsätalouteen vaikuttavia esityksiä. Metsätalouden kannalta haastavana esimerkkinä Euroopan metsänomistajien etujärjestön CEPF:n pohjoismaiden edustaja Maria Pohjala pitää maankäyttöä säätelevää LULUCF asetusta. Se määrittelee, miten metsien päästöt ja nielut sisällytetään EU:n ilmastotavoitteisiin. - Siinä ratkaistaan, annetaanko muiden sektoreiden jatkaa päästöjen tupruttamista ja metsien käyttöä vähennetään nielujen kasvattamiseksi. Suomalaiset metsänomistajat kysyvät, jääväkö heidän metsänsä nielureservaateiksi vai kannattaako vielä ylipäätään jatkaa metsien hoitamista.

Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert: Metsien suojelutoimien seurannaisvaikutuksista tarvitaan kokonaisvaltainen arvio22.2.2022 11:05:21 EET | Tiedote

Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert kaipaa metsäkeskusteluun kokonaisvaltaista näkökulmaa. -Joko talous tai monimuotoisuus edellä menevien pitäisi ymmärtää toisen osapuolen ajattelutapaa ja luoda yhteistä konsensusta. Luken tehtävänä on olla rakentavan keskustelun pelinrakentaja tuomalla uutta mahdollisimman kokonaisvaltaista tutkimustietoa ja ratkoa metsiin liittyviä haasteita poikkitieteellisesti. Yhden asian ajaminen ei vie mihinkään.

Kunnat vähähiilisen rakentamisen vetureiksi – Vähähiilisestä rakentamisesta kuntien ilmastopolitiikan työkalu1.2.2022 09:00:00 EET | Tiedote

Maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni – hankkeen rahoittama www.puussaontulevaisuus.fi verkkosivusto on avoinna 1.2.2022 alkaen. Verkkosivusto käsittelee puurakentamisen merkitystä ja mahdollisuuksia hiilen sidonnassa ja varastoinnissa erityisesti julkisessa rakentamisessa. Sivusto esittelee useita toteutettuja puurakentamisen kohteita, kuten kouluja ja päiväkoteja sekä kertoo tarinoiden ja faktatietojen muodossa niiden hankekuvauksen päätöksenteosta, kilpailutuksesta, rakentamisesta valmiiseen rakennukseen ja hiilijalanjäljen laskentaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme