Audiomedia Oy

Viron Metsähallituksen pääjohtaja: Metsäsektoria ei kuunnella EU:n päätöksenteossa riittävästi – ilmastokeskustelu on metsänomistajille epäreilua

Jaa
Metsäsektoria kohdellaan ilmastokeskustelussa Viron Metsähallituksen pääjohtaja Aigar Kallaksen mielestä epäreilusti. - Metsäsektori ei ole pahentanut ilmastomuutosta, vaan se tarjoaa ratkaisuja sen hallintaan. Metsät ovat vaikuttaneet ilmastoon aina myönteisesti sitomalla ja varastoimalla muiden sektoreiden hiilipäästöjä. Ei ihme, että metsänomistajat ovat pettyneitä tilanteeseen, koska he ovat hoitaneet metsiänsä vastuullisesti ja hyvin monen sukupolven ajan. Metsänomistajia syyllistävä keskustelu ei tunnu reilulta.
Aigar Kallas, kuva: Jarek Jöepera
Aigar Kallas, kuva: Jarek Jöepera

- Metsänomistajajärjestöjen tavoitteena on vaikuttaa, että EU:n komissio tiedostaisi metsäsektorin roolin ilmastonmuutoksen lieventämisessä ja biodiversiteetin suojelussa nykyistä paremmin, sanoo myös Euroopan valtionmetsien järjestön Eustaforin varapuheenjohtajana toimiva Kallas.

EUSTAFORin jäsenet edustavat yli kolmasosaa EU:n metsistä. Kallaksen mukaan EU:n valmistelussa on liian vähän tietoa metsäasioista. – Tämä on suuri pettymys. Esimerkiksi komission näkyvästi lanseeraama Green Deal oli aluksi kuin musiikkia korvilleni, mutta siinä onkin paljon puutteita. Se ei ota huomioon esimerkiksi metsäsektorin taloudellisia ja työllisyysarvoja, vaan pikemminkin heikentää monikäyttöisen ja kestävän metsätalouden tasapainoa.

-Vaikka olemme keskustelleet kestävästä metsänhoidosta Euroopassa melkein 30 vuotta, tuntuu siltä, että faktat eivät mene perille. Meidän mielestämme metsäpolitiikkaa tulee tehdä metsien taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden pohjalta, eikä vain monimuotoisuustavoitteiden kannalta. Nyt korostetaan monimuotoisuutta ja metsien suojelua, mutta samalla unohdetaan metsäisten maiden metsäsektorin talous- ja työllisyysvaikutukset.

Metsänomistajia tulee palkita hiilen sidonnasta

EU: n metsästrategiassa 2030 tulisi Kallaksen mielestä täydentää jäsenvaltioiden kansallisia metsästrategioita. – Hyvää ilmastopolitiikkaa on edistää puupohjaisten hiiltä sitovien tuotteiden markkinaa. Puu on tärkein uusiutuva materiaali, mikä tarjoaa kestävästi hoidetusta metsästä mahdollisuuksia esimerkiksi vähähiilisen puurakentamisen kasvulle. EU:n metsätukea tulisi ohjata metsänomistajille ja palkita heitä hiilen sidontaa edistävästä metsänhoidosta.

-Eurooppalaiset metsänomistajat pitävät EU: n ilmastotavoitteiden saavuttamista tärkeänä ja ovat siinä mukana. Mutta jos metsiin kohdistuvassa politiikassa EU ei ota huomioon metsänhoitajien panosta ja huolenaiheita, on suuri epäonnistumisen riski. Kun metsänomistajilla on paljon kiinni metsissään, heidät tulee pitää motivoituina pitämään Euroopan maaseutualueet elinvoimaisina. Tähän tarvitaan rakentavia signaaleja eurooppalaisilta päätöksentekijöiltä.

Kallas ei usko, että jakolinja suhteessa metsien käyttöön kulkee yksinomaan metsämaiden ja metsäisten maiden välillä. - Jos jakoa on, se johtuu päättäjistä. Päättäjät näkevät eri maissa metsät eri tavalla. Kun eri maissa metsillä on hyvin erilainen merkitys, ei metsämaista tulevat päättäjät korostavat muita asioita kuin me metsämaiden edustajat. Siitä kaikki ovat samaa mieltä, että metsien resurssit ilmastonmuutoksen ratkaisijana täytyy käyttää kaikin mahdollisin tavoin. On tärkeää, että päättäjät hankkivat tietoa ja kommunikoivat riittävästi, että eri maiden metsäolosuhteet ja metsien kokonaisvaltainen merkitys otetaan huomioon.

-Esimerkiksi suojelutavoitteiden nostaminen 30 prosenttiin vaatii kokonaisvaltaisempaa arviota kuin mitä ympäristöjärjestöt tavoitteissaan asettavat. Metsien suojelua voidaan tehdä vaikkapa tietokoneella, mutta niiden hoito vaatii työntekoa metsissä. On helppo asettaa tavoitteita, mutta on ymmärrettävä, miten laajakantoisia seuraamuksia niillä on, muistuttaa Kallas.

Viesti kestävästä metsätaloudesta ei mene läpi

Maankäyttöä säätelevä LULUCF direktiivi, uusiutuvan energian käyttöä ohjaava RED II direktiivi ja finanssimarkkinoita ohjaava Taksonomia ovat Kallaksen mukaan hyviä esimerkkejä siitä, kuinka komissio yrittää kasvattaa valtaansa metsäpolitiikassa. – Eustaforin kanta on näihin täysin selvä. Kaikki ehdotukset, mitkä siirtävät metsäasioissa päästövaltaa komissiolle ja antavat keskitetysti ohjeita jäsenvaltioille, tulee hylätä. Kaikissa näissä tarvitaan lisää keskustelua ja tietoa päättäjille. Emme voi jäädä odottamaan ja katsomaan niiden vaikutuksia.

-Euroopassa on erittäin vähän halua kuunnella toisiamme. Esimerkiksi Virossa olemme yrittäneet koota uutta kansallista metsien kehitysohjelmaa, mutta emme ole päässeet lähellekään sopua. Kun halua kompromisseihin on vähän, on mahdotonta löytää yhteistä säveltä metsäpolitiikkaan. Jos intressit ovat ristiriidassa, meillä on kompromissin sijaan iso yhteentörmäys edessä.

Eustaforin keskeinen tehtävä on Kallaksen mukaan jakaa oikeaa metsätietoa jäsenille ja päätöksentekijöille. - Me edustamme valtion metsien omistajina kolmasosaa Euroopan metsistä, meillä on paljon tietoa ja se pitäisi saada päätöksenteon käyttöön. Viestiä kestävän metsätalouden keskeisestä roolista ilmastomuutoksen torjunnassa emme ole saaneet riittävästi läpi. Me olemme niitä harvoja toimialoja, jotka eivät tuota päästöjä, vaan sitovat niitä.

-Tulevaisuudessa meidän tulee tehdä yhä enemmän yhteistyötä viestinnässä eri metsäorganisaatioiden kanssa. Ellei tässä onnistuta, pelkään että nykyinen kommunikaatiokuilu esimerkiksi ympäristöjärjestöjen kanssa vain syvenee.

Kallas on huolissaan julkisen keskustelun luomasta negatiivisesta asenteesta metsäalaa ja metsänomistajia kohtaan. - Metsänomistajat ovat kummissaan, kun heistä yritetään tehdä ilmastomuutoksen syntipukkeja. Jotkut metsänomistajat ovat reagoineet niin, että myyvät puuta vähemmän kuin mitä voisivat. Jos tämä leviää, voi syntyä raakapuun saatavuusongelma ja materiaalin alijäämä. Siitä syntyy teollisuudelle negatiivinen kierre ja hinnat nousevat.

-Uskon vahvasti metsäteollisuuden tulevaisuuteen. Vaikka paperin kysyntä laskee, metsäala vahvistuu uusien fossiilisia korvaavien tuotteiden ansiosta. Onneksi kaikki intressipiirit tuntuvat olevan samaa mieltä uusien vaihtoehtoisten puutuotteiden merkittävyydestä. Olisi hienoa saada ne nopeasti tuotantoon ja markkinoille.



Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:


aigar.kallas@rmk.ee

Kuvat

Aigar Kallas, kuva: Jarek Jöepera
Aigar Kallas, kuva: Jarek Jöepera
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen: Metsäsektorin yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä lisättävä20.3.2024 09:10:41 EET | Artikkeli

Sahateollisuuden yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen haluaa monipuolistaa metsäkeskustelua tuomalla siihen enemmän ääniä. – Metsäalalla on töissä valtavasti monenlaisista taustoista ja arvopohjilla olevia ihmisiä. Monet heistä ovat tehneet pitkän työuran ja suhtautuvat vastuullisesti metsiin ja toteuttaneet metsän vaalimisen periaatetta omassa työssään. –Moni heistä kokee hyvin vieraaksi tämän nykyisen metsäkeskustelun. He kysyvät, mitä minä olen tehnyt väärin ja miksi minä olen syytettyjen penkillä. Näiden metsäammattilaisten ääniä haluaisin kuulla metsäkeskustelussa enemmän. Metsäkeskustelun polarisaatio on Kostilaisen mukaan seurausta siitä, että metsäkeskustelua käydään etupäässä etujärjestöjen ja organisaatioiden näkökulmasta. – Kun viestit ovat yksipuolisia ja ne edustavat jumiutuneita organisaatioiden kantoja ja edunvalvontaa, aito keskustelu ei ole mahdollista. –Nykyisessä sirpaloituneessa mediassa moni näkökulma jää kuulematta, kun linnoittaudutaan yksipuolisesti oma

Tutkija Tapio Rantala: Eduskunnan enemmistö kannattaa nykyistä metsätaloutta12.3.2024 15:00:00 EET | Artikkeli

Avohakkuiden kieltämistä koskenutta eduskuntakeskustelua tutkineen tutkijan, MMT Tapio Rantalan mukaan eduskunnan selvä enemmistö vastusti avohakkuiden kategorista kieltämistä valtion mailla. – Selvä enemmistö edustajista kannatti pääpiirtein nykyisen tyyppisen metsätalouden jatkamista niin valtion mailla kuin yksityismetsissäkin. –Avohakkuiden korvaajaksi ehdotettua poimintahakkuisiin perustuvaa jatkuvaa kasvatusta ei kuitenkaan vastustettu kategorisesti juuri missään puheenvuorossa. Valtaosa edustajista suhtautui kuitenkin kriittisesti sen käyttöön ainoana metsänkäsittelytapana, mutta sen lisäämiseen soveliailla metsäkohteilla, kuten turvemailla, suhtauduttiin lähes poikkeuksetta myönteisesti, tulkitsee Helsingin Yliopiston Metsätieteiden osaston tutkija Rantala eduskuntakeskustelua. Kansanedustajat jakautuivat ”Avohakkuut historiaan” kansalaisaloitetta koskeneessa keskustelussa puoluerajoja seuraten kahteen leiriin. - Suurempaan, pääpiirtein nykyisen kaltaista metsätaloutta kannatta

Pääministeri Petteri Orpo: Biotalous vahvasti uuden komission ohjelmaan6.3.2024 14:39:17 EET | Artikkeli

Pääministeri Petteri Orpon mukaan hallitus on ottanut metsäpolitiikkaan liittyvissä keskeisissä kysymyksissä tiukan linjan. - Samaan aikaan nostamme komissiolle ja muille jäsenmaille aktiivisesti esiin metsätalouden ja biotalouden hyötyjä sekä näytämme, miten biotalouden avulla voidaan ratkaista ilmastohaasteita. -Hallitus on kääntänyt uuden sivun EU vaikuttamisessa. Suomen keskeisenä prioriteettina tulevan komission ohjelmaan olemaan biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen, josta olen jo keskustellut komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa. Biotalouden mahdollisuudet tunnistetaan tänä päivänä Orpon mukaan vahvemmin kuin viisi vuotta sitten. - Komissiolle on perustettu ”CEO Roundtable,” metsäteollisuusyhtiöiden pyöreä pöytä, joka kanavoi näkemyksiä komission johtoon. Komissiossa viesti vaikuttaa viimeinkin menevän perille, kun se on aloittanut valmistella päivitystä biotalousstrategiaan, sanoo Orpo. Biotaloudella ratkaistaan ilmastohaasteita Myötätuul

Puurakentamisen ohjelmapäällikkö Petri Heino: Muu Eurooppa edistää puurakentamista – Suomen ohjelma päättyi22.2.2024 10:20:33 EET | Artikkeli

Suomessa on Ahon hallituksesta alkaen edistetty puurakentamista erilaisilla hankkeilla ja ohjelmilla. Vuodesta 2016 alkaen ympäristöministeriön puurakentamisen edistämisohjelmaa johtanut Petri Heino on pettynyt ohjelmatoimien päättymiseen, vaikka sille olisi tarvetta. -Hallitusohjelmassa on yleinen kirjauksia puurakentamisen edistämisestä ilman konkretiaa, resurssointia ja ohjelmaa. Minun kokemukseni mukaan yhteiskunnan asettamaa puurakentamisen edistämisohjelmaa ja toimenpiteitä tarvitaan. Esimerkiksi rakentamisen tuottavuuden parantamisessa esivalmistuksen kehittämisen kautta olisi paljon tehtävää. Heinon mukaan monien maiden hallitukset ovat omissa ohjelmissaan päätyneet siihen, että rakentamisessa tarvittavaa muutosta kohti vähähiilisyyttä tulee valtion vauhdittaa. – Esimerkiksi Ranskassa hallitus ja teollisuus satsaavat yhteistoiminnassa kolme miljardia euroa investointitukina puurakentamisen edistämiseen, muistuttaa Heino. –Ranskassa halutaan lisätä lehtipuun käyttöä rakentamises

Päätoimittaja Antti Kokkonen: Metsäuutisoinnissa kaksi eri todellisuutta16.2.2024 15:42:59 EET | Artikkeli

Viikko sitten julkaistun YTT Juhani Wiion selvityksen mukaan valtamedian metsäuutisointi painottuu ilmastoteemojen käsittelyyn. – Median metsäuutisointi vahvistaa polarisoitunutta yksipuolista metsäkeskustelua ja agendaa eikä anna siihen kokonaisvaltaista ymmärrystä tarjoavia aineksia. Mediasta on tullut metsäkeskustelun osapuoli, joka uutisoi metsistä etupäässä ilmastomuutoksen, luontokadon ja biodiversiteetin näkökulmista, tulkitsee Wiio selvitystään. Selvityksen päätelmät eivät yllätä Kalevan päätoimittaja Antti Kokkosta. – Helsingin Sanomien päälevikkialue on pääkaupunkiseutu, jossa lukijoiden metsäsuhde painottuu virkistykseen ja retkeilyyn eikä talouteen ja toimeentuloon. On selvää, että lehden linja myötäilee lukijakunnan lähellä olevia teemoja. –Maakuntalehdissä ja Ylen aluetoimituksissa metsäaiheita käsitellään myös talouden ja työllisyyden näkökulmista, koska metsätalouden koko arvoketjulla alkaen metsäpäästä tehtaisiin on suuri merkitys ihmisten elämään ja leivän lähteenä to

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye