Yliopiston kotoutumiskoulutus parantaa maahan muuttaneiden jatkokoulutusmahdollisuuksia
Integran ensimmäisen vaiheen loppuraportti on nyt julkaistu. Raportissa käydään läpi hankkeen vaiheet, tavoitteet ja tulevaisuuden näkymät.
- Raportista nousee erityisesti esille koulutuksen vaikuttavuus kahdella tasolla: Koulutus on avannut ovia siirtyä yliopisto- tai korkeakouluopintoihin sekä myös muihin opintoihin ja töihin. Osallistujat ovat taas kokeneet saaneensa valmiuksia toimia täysivaltaisesti ja itsenäisesti suomalaisessa yhteiskunnassa erityisesti suomen ja englannin kehittymisen myötä, yliopistonopettaja Tuija Lehtonen kertoo. Lehtonen toimii opettajana Integra-hankkeessa.
Ensimmäisessä pilottivaiheessa vuosina 2017-2019 koulutuksen suoritti 17 henkilöä. Puoli vuotta koulutuksen päättymisen jälkeen henkilöt olivat edenneet hyvin suunnitelmissaan jatkokoulutuksen ja työpaikkojen suhteen. Neljä henkilöä oli maisterikoulutuksessa, kaksi ammattikorkeakoulussa, kolme teki täydentäviä tutkintoja opettajan ammattia varten ja yksi lastenohjaajan tutkintokoulutusta. Osalla Integra-opinnot suorittaneista koulutushaut olivat vielä raportointivaiheessa kesken, ja valtaosalla oli opintojen tai hakujen ohella meneillään osa-aikaisia työtehtäviä, työkokeiluja tai pienyrittäjyyttä.
- Integrassa on ollut opiskelijoita yhdeksästä eri maasta ja neljästä eri maanosasta. Koulutus ei toimi suorana väylänä korkeakouluopintoihin, vaan tarkoitus on antaa korkeakoulutaustan omaaville maahanmuuttajille mahdollisuus opiskella omaa alaansa ja kieltä yliopistossa jo kotoutumisvaiheessa, antaa valmiuksia hakea korkeakouluopintoihin nykyistä aiemmin, ja näin lyhentää maahan muuttaneiden koulutuspolkua, Lehtonen summaa.
Integran malli, jossa kielen opiskelu, oman alan sisältöopinnot sekä akateemiset taidot integroidaan toisiinsa jo opiskelujen varhaisessa vaiheessa, on uniikki niin suomalaisissa kuin eurooppalaisissa yliopistoissa. Integra-hanke vastaa omalta osaltaan yliopiston koulutuksen kehittämisohjelman ensimmäiseen strategiseen päätavoitteeseen mahdollistamalla eri opiskelu-, työelämä- ja kielitaustoista tulevien opiskelijoiden kohtaamisen ja yhteistyön kampuksella. Hanke tukee myös kehittämisohjelman toista strategista päätavoitetta tarjoamalla globaaleihin osaamistarpeisiin vastaavaa koulutustarjontaa.
- Malli poikkeaa eurooppalaisista ohjelmista juuri siinä, että kielen, oman alan sisältöopintojen ja akateemisten taitojen opiskelu on integroitu toisiinsa tiukasti jo kielen opiskelun varhaisesta vaiheesta lähtien, Lehtonen kertoo.
Integran toisessa pilotissa, joka loppuu heinäkuussa 2021, tuotetaan koulutusmallin lisäksi myös laaja kansallinen selvitystyö, jossa selvitetään suomalaisten yliopistojen tilaa ja edellytyksiä toteuttaa niissä vastaavanlaista koulutusta ja madaltaa yliopistoon pääsyn esteitä. Toisen vaiheen opinnot alkoivat syksyllä 2019 ja siinä on mukana 20 henkilöä. Hakijoita koulutukseen oli 60.
Integra-hankkeen ensimmäisen vaiheen loppuraportti löytyy Jyväskylän yliopiston verkkosivuilta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliopistonopettaja Tuija Lehtonen, Monikielisen akateemisen viestinnän keskus Movi, tuija.lehtonen@jyu.fi, +358408053152
Martta Walkerviestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8054717martta.a.walker@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Iäkkäiden ihmisten liikkuminen palautuu hitaasti ennalleen koronaviruspandemian jäljiltä26.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Iäkkäiden ihmisten elinpiiri pieneni ja koetut mahdollisuudet liikkua kodin ulkopuolella heikkenivät koronaviruspandemian alussa alkukesällä 2020, vaikka liikunnan määrä lisääntyi. Noin kaksi vuotta pandemian puhkeamisen jälkeen vuosina 2021–2022 tehdyssä seurantatutkimuksessa iäkkäiden ihmisten liikkumisessa tapahtuneiden muutosten havaittiin jossain määrin palautuneen, mutta ei täysin pandemiaa edeltäneelle tasolle.
“Kun hän syntyi, päätin antaa hänelle mahdollisuuden puhua venäjää” – näkökulma kielipolitiikkaan25.4.2024 09:34:59 EEST | Tiedote
FM Polina Vorobeva tutkii väitöksessään, miten venäjänkieliset yksinhuoltajaperheet sovittavat Suomessa kielipolitiikkaansa monimutkaisten yhteiskuntapoliittisten ja koulutuksellisten realiteettien taustaa vasten.
Vertailututkimus sai jatkoa: Onko suomalaisnuorten kuva yhteiskunnasta muuttunut?24.4.2024 13:39:02 EEST | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselle noin 1,2 miljoonan euron rahoituksen kansainväliseen vertailevaan ICCS 2027 -tutkimukseen, jossa arvioidaan 8.-luokkalaisten nuorten yhteiskunnallisia tietoja, asennoitumista kansalaistaitoihin ja kansalaisuuteen sekä sitoutumista ja halukkuutta sitoutua aktiiviseen kansalaisuuteen.
Simojoen raakkukanta on pelastettavissa tehokkailla toimilla24.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
LIFE Revives -projektissa arviotiin raakkupopulaation tila Simojoessa. Etenkin nuorten raakkuyksilöiden puuttuminen huolestuttaa tutkijoita. Kanta on kuitenkin vielä pelastettavissa.
Onko koulu kriisissä – miten koulutuksen tulosten ja hyvinvoinnin suunta saadaan muuttumaan?23.4.2024 07:07:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistolla on torstaina 25.4.2024 koulutuksen superpäivä, joka alkaa EDUCA – koulutuksen tulevaisuus -lippulaivahankkeen esittelyllä. Lippulaiva pyrkii löytämään ratkaisuja muun muassa oppimistulosten heikentymiseen. Päivä jatkuu PISA-tutkimuksen ruotimisella: mitä PISAssa oikeastaan mitataan, ja mitä se meille kertoo?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme