Professori Mika Rämet sai Tampereen yliopiston Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palkinnon

Mika Rämet on iloinen siitä, että on onnistunut vastaamaan yhteiskunnan valtavaan tiedonjanoon. Hän sanoo, että koronan ympärillä tehtiin pitkään pelkkää kriisiviestintää. Korkeakouluyhteisön antama tunnustus vaikuttavasta työstä lämmittää erityisesti.
– Tämä on mukava ja yllättäväkin tunnustus. Asiantuntijuus ei ole ainoastaan tutkimusta ja opettamista, vaan koen velvollisuutenani olla yhteiskunnan käytettävissä. Asiantuntijan rooli on oikeastaan helppo, kun ei tarvitse kertoa muuta kuin mitä kyseisestä asiasta tietää. Se kuuluu työnkuvaan, Rämet toteaa.
Tampereen yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvosto valitsi kokeellisen immunologian professori Mika Rämetin palkinnon saajaksi noin 30 ehdokkaan joukosta. Neuvoston perustelun mukaan valinnassa painottuivat ”Rämetin puhutteleva esiintyminen, tieteellisen tiedon käytännönläheinen esittämistapa sekä kannatteleva ja tulevaisuuteen katsova orientaatio.”
– Mikalla on vahva tutkimustausta ja hän on tuonut ajankohtaiseen koronakeskusteluun lisää tutkimusperustaista tietoa päätöksenteon tueksi. Hän on omaan osaamiseensa pohjautuen ottanut kantaa ja auttanut yksilöitä ja koko yhteiskuntaa ymmärtämään koronatilannetta rokotusten suhteen, sanoo YVV-neuvoston puheenjohtaja, dekaani Antti Lönnqvist.
Palkinto luovutettiin Mika Rämetille maanantaina 5.9. palkitsemistilaisuudessa Hervannan kampuksella yliopiston avajaisten yhteydessä.
Tuberkuloosirokote kehitteillä
Mika Rämet vastaa päätyökseen uusien rokotteiden kliinisestä tutkimuksesta valtion erityistehtäväyhtiön FVR – Suomen rokotetutkimuksen lääketieteellisenä johtajana. Hän jatkaa tutkimustyötä myös Tampereen yliopistossa.
Viime vuosina Rämet on antanut kasvot paitsi koronarokotteille myös muulle rokotetutkimukselle ja tutkimukseen perustuvalle rokotetietämykselle niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Hänet tunnetaan ammattitaitoisena tutkijana, joka työskentelee useiden merkittävien tutkimushankkeiden parissa. Tutkimustyön kohteena on pitkään ollut tuberkuloosirokote.
– Tuberkuloosi on todella hankala rokotekohde, jolle olisi tarvetta globaalisti ja erityisesti Afrikassa. Jos kaikki menee hyvin, rokote on käytössä 10–15 vuoden kuluttua, Rämet kertoo.
Yliopisto vastaa valeuutisiin tutkimusperusteisella tiedolla
Yhteiskunnallinen vuorovaikuttaminen on tutkimuksen ja opetuksen ohella yliopistojen päätehtäviä Suomessa. Keskustelun aiheet muuttuvat ajan ja tilanteiden mukaan, nyt otsikoita hallitsee geopolitiikka. Antti Lönnqvistin mielestä nykyajassa haastava piirre on valetieto.
– Tutkimusperustainen tieto olisi saatava näkyville. Yliopistolla on entistä kovempi tarve olla mukana yhteiskunnallisissa keskusteluissa, Lönnqvist pohtii.
Tampereen korkeakouluyhteisö tuo Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palkinnon avulla esiin yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden merkitystä yhteisössä ja palkitsee omiaan onnistumisista. Palkinto nostaa esimerkilliset ja onnistuneet yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen käytännöt keskusteluun myös korkeakouluyhteisön ulkopuolella.
Vuonna 2021 yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palkinnon sai Tampereen yliopiston Aerosolifysiikan laboratorio. Sitä edellisenä vuonna palkinnon vastaanotti gerontologian professori Marja Jylhä. Ensimmäinen palkinto jaettiin Ketterä kaupunki -tutkimusprojektille vuonna 2019.
Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvostossa on edustajat Tampereen yliopiston eri tiedekunnista ja organisaatiotasoilta sekä Tampereen ammattikorkeakoulusta. Palkinnon rahoittaa Tampereen Yliopiston Tukisäätiö sr ja Tampereen teknillisen yliopiston tukisäätiö sr. Tukisäätiöt myöntävät avustuksia, apurahoja ja stipendejä Tampereen yliopistossa tehtävään tutkimus- ja opetustyöhön ja tukevat taloudellisesti yliopiston toimintaa.
Lue lisää muista Tampereen yliopiston avajaisten yhteydessä palkituista vaikuttajista verkkosivuiltamme.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika Rämet
050 433 6276
mika.ramet@tuni.fi
Antti Lönnqvist
040 544 6288
antti.lonnqvist@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Tekoälyn vastuullinen käyttöönotto julkisissa palveluissa edellyttää vastavuoroisuutta ja uusia hallintamalleja14.8.2025 13:45:29 EEST | Tiedote
Tekoälystä on tullut keskeinen teknologinen voimavara julkisella sektorilla. HM, Emmi Heinisuo tarkastelee väitöskirjassaan tekoälyn vastuullista käyttöönottoa julkisissa palveluissa ja esittää vastavuoroisuuteen perustuvan lähestymistavan hallinnan uudistamiseen. Tutkimus pyrkii vastaamaan siihen, miten tekoälyä saadaan hyödynnettyä julkisissa palveluissa vastuullisesti eri toimijoiden yhteistyöllä.
Suomi ei nykyisellään pysty varautumaan ympäristökriisien epävarmuuteen13.8.2025 12:27:01 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimusryhmä on selvittänyt, miten julkiset organisaatiot Suomessa varautuvat ilmasto- ja ympäristökriiseihin. Vaikka niiden vaikea ennakoitavuus on tiedossa, väistämätöntä epävarmuutta ei kyetä omaksumaan osaksi valmiutta ja varautumista ylläpitävää suunnittelua ja käytännön toimintaa. Tutkijat korostavat, että resilienssin rakentaminen kroonistuvien kriisien varalle vaatii epävarmojen ja kauaskantoisten tulevaisuuden näkymien juurruttamista vakiintuneeseen poliittiseen ja hallinnolliseen suunnitteluun.
Väitös: Uudelleensynnyttäjien synnytyspelon hoito on sattumanvaraista – tutkimusperustainen tuki puuttuu12.8.2025 08:27:17 EEST | Tiedote
Synnytyspelko on yleistynyt Suomessa huolestuttavasti, mutta erityisesti uudelleensynnyttäjien pelko jää usein vaille asianmukaista hoitoa. Kätilö ja TtM Laura Sandströmin väitöstutkimus osoittaa, että tarjolla oleva hoito on vaihtelevaa eikä vastaa uudelleensynnyttäjien tarpeisiin. Sandström kehitti tutkimuksessaan uudelleensynnyttäjien ryhmämuotoisen synnytyspelkointervention, jossa synnytysvalmennus sekä vertaistuki olivat keskeisiä menetelmiä.
Väitös: Milanon järjestelmä tehostaa sylkirauhaskasvainten diagnostiikkaa ja hoitoa7.8.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Sylkirauhaskasvainten diagnosointi on yksi patologian haastavimmista osa-alueista. Lääketieteen kandidaatti Henri Lagerstam selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka hyvin Milano-luokittelujärjestelmä eli The Milan System for Reporting Salivary Gland Cytopathology toimii sylkirauhasista otettujen ohutneulanäytteiden diagnostiikassa.
Joka viides masennuksen vuoksi eläkkeelle jäänyt ei käyttänyt mielialalääkkeitä6.8.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää sairauden asianmukaista hoitoa, mutta 20 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön vuoksi jääneistä ei käyttänyt lainkaan mielialalääkitystä. Tampereen yliopiston tutkimus tuo esiin puutteita mielenterveyshäiriöiden hoidossa ja korostaa kuntoutuksen merkitystä työelämään palaamisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme