Koneet, laitteet ja metallituotteet puskevat vielä ylöspäin, mutta ”meillä on aika hyvä käsitys, miksi Suomi on vajoamassa taantumaan”
22.11.2022 09:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Syksyn Suhdanne-ennusteessa Etla arvioi Suomen ajautuvan lievään taantumaan kuluvan vuoden lopussa ja ensi vuoden bkt:n kasvu jää nollan tuntumaan. Tekninen taantuma tarkoittaa bruttokansantuotteen supistumista kahdella peräkkäisellä vuosineljänneksellä. Vuonna 2024 kasvua kertyy jälleen 1,7 prosenttia.
‒ Vaikuttaa siltä, että talouden laskusuhdanne on alkanut. Euroalueen talous kasvoi vielä loppukesästä, mutta sen todennäköinen supistuminen vuoden lopussa aiheuttaa lisää ongelmia Suomelle. Samaan aikaan, inflaation myötä, kotitalouksien kulutuskysyntä vähenee. Kun tähän lisätään kysynnän väheneminen keskeisillä vientimarkkinoilla, meillä on aika hyvä käsitys siitä, miksi Suomi on vajoamassa taantumaan, toteaa Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti.
Suomen teollisuuden tuotos kasvaa vielä tänä vuonna liki neljä prosenttia ja ensi vuonnakin puolitoista prosenttia. Erityisesti koneiden ja laitteiden valmistus on noussut meillä muuta Eurooppaa rivakammin, ja tuotanto lisääntyi tammi-elokuussa 11 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. EU27-maissa lisäystä kertyi keskimäärin 4,6 prosenttia. Koneiden ja laitteiden vienti Suomesta Venäjälle laski arvoltaan neljänneksen viimevuotisesta.
Valoisat näkymät telakoilla ja autoteollisuudessa
Myös metallituotteissa Suomi on muuta Eurooppaa edellä. EU27-maissa tuotanto lisääntyi reilun prosentin tammi-elokuussa, Suomessa taas liki viisitoista prosenttia. Kulkuneuvojen ja telakoiden osalta tilanne näyttää niin ikään positiiviselta.
‒ Ennusteemme mukaan kulkuneuvojen viennin määrä kasvaa viiden prosentin tahtia kahden seuraavan vuoden ajan. Tosin moottoriajoneuvojen valmistus ja vienti vähenevät tilapäisesti tänä vuonna, kun mallit vaihtuvat. Telakoidenkin tilauskanta on hyvä, vaikkakin EU:n Venäjän vastaiset pakotteet pysäyttävät yhden tilauksen, kertoo Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson.
EU:ssa yli puolet uusista henkilöautoista on yhä bensiini- ja dieselautoja, mutta Uudenkaupungin autotehtaalla panostetaan jatkossa sähköautojen tuotantoon.
Paperiteollisuutta painaa lakko ja Venäjän hyökkäyssota
Paperiteollisuuden (ml. kartonki ja sellu) viennin määrä supistuu tänä vuonna noin 13 prosenttia. Laskuun vaikuttaa pääosin alkuvuoden lakko, mutta myös Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota näkyy vientiluvuissa. EU27-maissa paperiteollisuuden tuotanto kasvoi tammi-elokuussa, mutta Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa tuotantomäärät olivat laskussa. Sen sijaan puutavarateollisuuden tuotanto lisääntyi Suomessa 12 prosenttia vuodentakaisesta, vaikka useissa EU-maissa tuotantomäärät kääntyivät jo keväällä laskusuuntaan.
Sahatavaran kysyntää heikentää lähivuosina Euroopassa hitaasti kasvava rakentaminen. Suomessa rakennusalan viime vuoden hyvä kehitys kantaa vielä kuluvalle vuodelle, tosin näkymiä varjostavat jo saatavuusongelmat ja kasvavat kustannukset. Puutuoteteollisuuden ennennäkemättömän korkeat vientihinnat kääntyivät heinäkuussa laskuun, mutta olivat silti tammi-elokuussa 36 prosenttia viimevuotista korkeammalla. Toimialan viennin määrä on jo vähentynyt tuntuvasti.
Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden vientihinnat kohosivat tammi-elokuussa 46 prosenttia vuoden takaisesta, mutta kääntyivät puolitoista vuotta kestäneen voimakkaan nousun jälkeen laskusuuntaan elokuussa. Alan viennin määrä supistuu noin 5 prosenttia tänä vuonna.
Kansainvälinen matkustus ei ole toipunut koronapandemiasta
Yksityisten palvelualojen tuotannon määrä kasvaa Etlan ennusteen mukaan tänä vuonna keskimäärin reilut kolme prosenttia eli vähemmän kuin viime vuonna. Ensi vuonna kasvu hidastuu vajaaseen kahteen prosenttiin – ennen uutta vahvistumista vuonna 2024.
Majoitus- ja ravitsemisala toipuu tänä vuonna koronapandemiasta, joskaan turismi Suomessa ei ole täysin elpynyt. Kansainvälisen matkustamisen palautuminen kestänee vuoteen 2024 asti.
Kaupan ala on pandemian jälkeen, hintojen nousun ja saatavuusongelmien vuoksi sopeutunut tänä vuonna alaspäin. Uuteen kasvuun päästään vasta vuonna 2024.
Syksyn 2022 Toimialakatsaus perustuu Etlan syyskuun Suhdanne-ennusteessa julkaistuihin toimialaennusteisiin ja sisältää yksityiskohtaista tietoa seuraavilta toimialoilta: teknologiateollisuus, metsäteollisuus, kemian- ja elintarviketeollisuus, rakentaminen sekä yksityinen palvelusektori. Toimialakatsaus ei sisällä erikseen kulttuuri- ja tapahtuma-alaa siitä syystä, että alalta ei ole saatavissa kootusti tilastoja.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Birgitta Berg-AnderssonTutkija, ETLA
Puh:044-465 0153birgitta.berg-andersson@etla.fiPäivi PuontiEnnustepäällikkö, ETLA
Puh:050 534 3536paivi.puonti@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat



Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomi on siirtymässä väestön vähenemisen uralle – ratkaiseva syy on historiallisen matala hedelmällisyys15.4.2026 09:02:54 EEST | Tiedote
Suomi on siirtymässä syntyvyyden laskun myötä väestön vähenemisen uralle, käy ilmi Etlan julkaisemasta tuoreesta väestökatsauksesta. Vuonna 2024 kokonaishedelmällisyys Suomessa oli 1,25 eli kyse on mittaushistorian matalimmasta arvosta, kun väestön uusiutumiseen riittävä taso on 2,07. Viimeinen vuosi, jolloin uusiutumistaso Suomessa ylittyi, oli vuonna 1968. Samalla kun väestö vähenee, eliniät pitenevät. Eliniän pidentymisen pitkä ja tasainen trendi kasvattaa ns. ”vanhimpien vanhojen” määrää nopeammin kuin ennusteissa on osattu huomioida. Vuonna 2024 elinajanodote oli miehillä 79,6 ja naisilla 84,8 vuotta. Muuttoliike ratkaisee Suomen väestömäärän suunnan, mutta se on luonteeltaan heilahtelevaa.
Etla mukana voittoisassa geopolitiikan strategia- ja skenaariotyössä Kiovassa9.4.2026 10:54:31 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos oli mukana Kiovassa, Ukrainassa 28–29.3.2026 järjestetyssä kansainvälisessä tapahtumassa, jossa kehitettiin ja testattiin erilaisia geopoliittisten jännitteiden skenaarioita. Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kuului Suomen tiimiin, joka voitti tapahtuman skenaario- ja strategiapelin. Tilaisuuden tarkoitus oli kehittää ja testata yhteistyöasetelmia, jotka muodostuisivat eri geopoliittisten jännitteiden skenaarioissa eri maiden tai alueiden välille. Voittoisaan Suomi-tiimiin kuuluivat Ali-Yrkön lisäksi komentaja Ulla Murtomäki Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä tutkija Minna Ålander SCEEUS:sta (Stockholm Centre for Eastern European Studies).
Etla: Tekoäly ei lannista vaan innostaa – työtyytyväisyys ei ole kärsinyt eivätkä pelot lisääntyneet7.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tekoälyä käyttävien työtyytyväisyys ei ole muita heikompaa eivätkä he pelkää muita enemmän työn korvautumista. Sen sijaan ns. työn imu on korkeampi niillä työntekijöillä, jotka käyttävät tekoälyä itse työssään, ilmenee Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Yhteys on vahvin niillä, joille tekoäly on työn olennainen osa. Kansainvälisestä tutkimuksesta poiketen Suomessa ei ole havaittu tekoälyn käytön yhteyttä teknologiapelkoihin. Pelko oman työpanoksen korvautumisesta teknologialla on pysynyt käytännössä ennallaan vuosien 2018 ja 2023 välillä.
Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.
Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
