Kustannusosakeyhtiö Parvs

Mediataiteen ensimmäinen vuosisata Suomessa

Jaa

Suomalaisen mediataiteen ensimmäinen vuosisata -antologia on ensimmäinen kattava esitys Suomen mediataiteen monialaisesta kentästä. Teos kartoittaa mediataiteen historiaa alkaen varhaisista kokeilijoista ja keksijöistä 1900-luvun alkupuolella. Mediataiteen lajeista esillä ovat muun muassa video-, valo- ja äänitaide, elektroninen kirjallisuus, digitaalinen ja vuorovaikutteinen taide sekä biotaide.

Suomalaisen mediataiteen ensimmäinen vuosisata -antologia tarkastelee mediataiteen käytäntöjä ja rakenteita, jotka muotoutuvat vuorovaikutuksessa kulttuurin, teknologian, yhteiskunnan ja ekologian muutosten kanssa. Historiallinen tarkastelu tuo esiin unohdettuja tekijöitä ja arvioi alan kulttuurikeskusteluja eri aikakausilla. Kronologinen aikajana taltioi alan merkittävät tapahtumat ja ilmiöt. Runsaasti kuvitettu teos esittelee yli 150 taiteilijan teoksia.

Teos on osa MEHI – Mediataiteen historia Suomessa -hanketta, ja sen kirjoittajina on yli 30 alan asiantuntijaa. Teoksen on tuottanut Suomen Mediataideverkosto ry. Kirjan ovat toimittaneet Heidi Tikka, Petri Kuljuntausta, Tytti Rantanen ja Minna Tarkka

Suomalaisen mediataiteen ensimmäinen vuosisata
264 sivua
Parvs ja Suomen Mediataideverkosto ry, 2023

Kirjoittajat: Hanna Maria Anttila, Annette Arlander, Taru Elfving, Veli Granö, Erkki Huhtamo, Otso Huopaniemi, Juha Huuskonen, Juri Joensuu, Pekka Kantonen, Mari Keski-Korsu, Kati Kivinen, Mia Kivinen, Tellervo Kalleinen, Oliver Kochta-Kalleinen, Raine Koskimaa, Petri Kuljuntausta, Leena Kuumola, Teemu Lehmusruusu, Sini Mononen, Asko Mäkelä, Teemu Mäki, Josefina Nelimarkka, Riikka Niemelä, Juuso Paaso, Jussi Parikka, Andrew Gryf Paterson, Tuuli Penttinen-Lampisuo, Merja Puustinen, Tytti Rantanen, Perttu Rastas, Helena Sederholm, Tanja Sihvonen, Riikka Stewen, Mika Taanila, Minna Tarkka, Heidi Tikka, Hannu Toivonen, Kari Yli-Annala

Kirjasta järjestetään julkistustilaisuus tiistaina 22.8. klo 15–18 Kiasma-teatterissa (Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki). Tilaisuudessa kirjan päätoimittajat esittelevät teosta ja sen tarjoamia näkymiä suomalaisen mediataiteen maisemaan. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Arvostelukappaleet ja kuva-aineisto medialle: hanna.karppanen@parvs.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Suomalaisen mediataiteen ensimmäinen vuosisata. Parvs & Suomen mediataideverkosto ry 2023
Suomalaisen mediataiteen ensimmäinen vuosisata. Parvs & Suomen mediataideverkosto ry 2023
Lataa
Keksijä M. C. Tigerstedt kuuntelee laboratoriossaan 1915.
Keksijä M. C. Tigerstedt kuuntelee laboratoriossaan 1915.
Lataa
Eero Seli, ”Pim-pam-pulla” (1930) on automaattisoitin sekä sen soittaman melodian nimi. Kuvassa on vuoden 1945 versio.
Eero Seli, ”Pim-pam-pulla” (1930) on automaattisoitin sekä sen soittaman melodian nimi. Kuvassa on vuoden 1945 versio.
Lataa
Erkki Kurenniemi ja DIMI-O 1971
Erkki Kurenniemi ja DIMI-O 1971
Lataa
Jan Bark & Erkki Kurenniemi: Spindrift (1966), tietokoneanimaatio
Jan Bark & Erkki Kurenniemi: Spindrift (1966), tietokoneanimaatio
Lataa
Suomen ensimmäinen sähkökäyttöinen mobile, Veikko Eskolinin "Kierreliike" Galerie Artekissa Helsingissä vuonna 1959
Suomen ensimmäinen sähkökäyttöinen mobile, Veikko Eskolinin "Kierreliike" Galerie Artekissa Helsingissä vuonna 1959
Lataa
Erkki Huhtamo käyttämässä VR-laseja 1990-luvun vaihteessa ART+COM-toimistolla
Erkki Huhtamo käyttämässä VR-laseja 1990-luvun vaihteessa ART+COM-toimistolla
Lataa
Marikki Hakola: ”TRIAD Net Dance” (1998), kolmen mantereen välinen nettitanssiprojekti
Marikki Hakola: ”TRIAD Net Dance” (1998), kolmen mantereen välinen nettitanssiprojekti
Lataa
Marja Helander: ”Eatnanvuloš lottit” (”Maan sisällä linnut”, 2018), lyhytelokuva, kuvaaja: Mauri Lähdesmäki
Marja Helander: ”Eatnanvuloš lottit” (”Maan sisällä linnut”, 2018), lyhytelokuva, kuvaaja: Mauri Lähdesmäki
Lataa
Laura Beloff: ”Tick Terrarium” (2020), lasinen terraario eläville punkeille
Laura Beloff: ”Tick Terrarium” (2020), lasinen terraario eläville punkeille
Lataa
Heli Rekula: ”Hotelli” (1991), kaksikanavainen videoprojisointi, Kiasma, Helsinki, 2005
Heli Rekula: ”Hotelli” (1991), kaksikanavainen videoprojisointi, Kiasma, Helsinki, 2005
Lataa
Martta Tuomaala: ”FinnCycling-Soumi-Perkele!”, Volume 2 (2018), videonstallointi, ja kuntopyörä. Videoteos rakentuu useista rap-kappaleista, joissa ruoditaan Juha Sipilän hallituskauden (2015–2019) keskeisiä kysymyksiä.
Martta Tuomaala: ”FinnCycling-Soumi-Perkele!”, Volume 2 (2018), videonstallointi, ja kuntopyörä. Videoteos rakentuu useista rap-kappaleista, joissa ruoditaan Juha Sipilän hallituskauden (2015–2019) keskeisiä kysymyksiä.
Lataa
Ilppo Pohjola: ”P(l)ain Truth” (1993), videoteos
Ilppo Pohjola: ”P(l)ain Truth” (1993), videoteos
Lataa
Meet Factory: ”Conversations with Angels” (1998), ruutukaappaus, Dennis-niminen botti
Meet Factory: ”Conversations with Angels” (1998), ruutukaappaus, Dennis-niminen botti
Lataa
Pekka Tolonen: ”Lulu 2.0” (1990), eroottinen keinopersoona
Pekka Tolonen: ”Lulu 2.0” (1990), eroottinen keinopersoona
Lataa
MUU ry:n ”Megapaja”-näyttelyn videokahvila vuonna 1988
MUU ry:n ”Megapaja”-näyttelyn videokahvila vuonna 1988
Lataa
Illanviettoa Muu ry:n Solar Caféssa vuonna 1992
Illanviettoa Muu ry:n Solar Caféssa vuonna 1992
Lataa
Noise-artisti Merzbow Avanto-klubilla vuonna 2000
Noise-artisti Merzbow Avanto-klubilla vuonna 2000
Lataa
Erich Berger: ”Spectral Landscapes” (2019). Teos tutkii maisemien näkymättömiä ulottuvuuksia, kuten radioaktiivisuutta.
Erich Berger: ”Spectral Landscapes” (2019). Teos tutkii maisemien näkymättömiä ulottuvuuksia, kuten radioaktiivisuutta.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kustannusosakeyhtiö Parvs on taidekirjoihin ja arkkitehtuurijulkaisuihin erikoistunut helsinkiläinen kustantamo, joka on perustettu vuonna 2006.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Parvs

Anni Kinnusen valokuvateos ”The Great Escape” on pelottavan kaunis todellisuuspako29.4.2024 12:06:14 EEST | Tiedote

Kuvataiteilija Anni Kinnusen The Great Escape on kriittinen puheenvuoro ajasta, jossa muunneltu todellisuus on totta ja jossa mihinkään ei voi luottaa. Kinnusen valokuvia katsoessa on mahdotonta olla ajattelematta performanssia, teon taidetta, elettä, esitystä. Toisaalta kuvat lähestyvät maalausta, esteettistä pintaa, joka kertoo meille tarinoita, esittää epätosia väitteitä.

Uutuuskirja Devan Shimoyaman taiteesta27.3.2024 11:23:39 EET | Tiedote

Yhdysvaltalainen Devan Shimoyama (s. 1989) tutkii karnevalistisissa teoksissaan seksuaalisuuteen, rotuun ja sukupuoleen liittyviä teemoja. Hänen taiteessaan sulautuvat yhteen niin taiteilijan lapsuuden kokemukset, queer-identiteetti, mytologiat kuin taidehistoriakin. Tekniikoiltaan teokset ovat leikitteleviä: taiteilija yhdistelee maalauksiinsa ennakkoluulottomasti erilaisia materiaaleja, kuten kimalletta, kangasta ja strassikiviä, ja työstää myös isoja installaatioita.

Uutuuskirja Helene Schjerfbeckistä ja muodista6.2.2024 10:35:00 EET | Tiedote

Uusi taidekirja ja Villa Gyllenbergissä avautuva näyttely avaavat rakastetun taiteilijan Helene Schjerfbeckin (1862–1946) vähemmän tunnettua puolta: kiinnostusta muotiin ja vaatteisiin. Schjerfbeck rakasti paitsi maalaustaidetta myös muotia ja muodikkaita vaatteita. Asut ja tekstiilit olivatkin usein keskeisessä osassa hänen maalauksissaan. Pinnalliseksi ja ohimeneväksi mielletty muoti on yleensä nähty vastakohtana syvälliselle ja kestävälle taiteelle, eikä taiteen ja muodin yhteyttä ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Moderni taide ja muoti kietoutuivat kuitenkin toisiinsa monin tavoin. Schjerfbeckin lisäksi monet muutkin aikakauden taiteilijat – esimerkiksi Albert Edelfelt, Jalmari Ruokokoski ja Olga Gummerus-Ehrström – kuvasivat muotia teoksissaan. Etenkin ranskalaista muotia seurattiin tuon ajan Suomessa.

Teemu Mäki pohtii esseekirjassaan taiteen tehtävää19.12.2023 17:45:35 EET | Tiedote

Miksi taidetta tehdään? Miten sitä nautitaan? Mikä on taiteen yhteiskunnallinen tehtävä? Mikä on taiteen julkisen rahoituksen oikeutus ja päämäärä? Mitä on avantgarde ja mitä on kriittinen taide? Onko taiteella todellista yhteiskunnallista merkitystä ja pitääkö sellaista vaikuttavuutta taiteelta vaatia? Mitä on viime vuosina yliopistoissa omaksi oppiaineekseen noussut taiteellinen tutkimus? Entä mikä on taiteen suhde tietoon, filosofiaan, politiikkaan, kuolemaan, ilmastonmuutokseen ja posthumanismiin?

Parvs-kustantamolta uusi esseekirjasarja ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista”19.12.2023 17:08:46 EET | Tiedote

Parvs-taidekirjakustantamon uudessa kirjasarjassa ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista” julkaistaan ansioituneiden taiteen ja arkkitehtuurin tutkijoiden esseitä ja muita valikoituja kirjoituksia. Joukossa on sekä uusia tekstejä että arkistojen helmiä. Kolmen ensimmäisen osan kirjoittajina ovat taidekriitikko Marja-Terttu Kivirinta, taidehistorian professori emerita Riitta Nikula sekä tietokirjailija ja taiteilija Harri Kalha.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye