Katse Helsinkiin -valokuvakirja ikuistaa 1950–1980-lukujen pääkaupungin
Legendaarisen Helsinki-kuvaajan Volker von Boninin (1924–2006) parhaat otokset on nyt koottu yksiin kansiin. Uutuuskirja esittelee ikonisiksi muodostuneita kuvia Helsingistä mutta myös harvemmin nähtyjä otoksia 1950–1980-luvuilta. Von Bonin on tunnettu humanistisena valokuvaajana, jonka kuvissa korostuvat tavallisten ihmisten arjen hetket ja kaupunkimiljöö. Yki Hytösen kirjoittama teos käy läpi valokuvataiteilijan vaiheikkaan elämän.
Volker von Bonin oli taidokas Helsingin kuvaaja, jonka valokuvat tunnetaan nykyisin paljon paremmin kuin itse henkilö. Syntyjään saksalainen von Bonin asettui pysyvästi Suomeen 1950-luvulla saatuaan paikan valokuvaajana painotalo Tilgmann Oy:llä. Töiden ohessa hän tallensi Helsinkiä ja sen ihmisiä. Muutaman vuosikymmenen aikana syntyi tuhansia valokuvia ja parikymmentä valokuvakirjaa Suomesta ja sen pääkaupungista.
Von Bonin lähti koulusta armeijaan ja toisen maailmansodan taisteluihin. Kuvaajan oppinsa hän sai palattuaan sotavankeudesta Venäjältä raunioituneeseen Saksaan. Tuleva Helsingin tallentaja omaksui humanistisen valokuvauksen lähtökohdat, mikä näkyi hänen valokuvissaan. Von Bonin saavutti aikanaan valokuvakirjoillaan mainetta Helsingin ja koko Suomen kuvaajana. Tähän kirjaan on koottu valikoima hänen Helsingin kaupunginmuseon kokoelmissa olevista, jo ikonisiksi muodostuneista Helsinki-kuvistaan, mutta myös joukosta vähemmän tunnettuja Volker von Boninin valokuvia.
Teoksen on kirjoittanut valokuvahistorioitsija Yki Hytönen.
Katse Helsinkiin – Volker von Boninin valokuvia
Kirjoittajat: Yki Hytönen, Jari Harju (esipuhe), Holger Von Bonin (alkusanat)
208 sivua, sidottu, kieli suomi
Parvs ja Helsingin kaupunginmuseo, 2023
Katse Helsinkiin -näyttely on avoinna Hakasalmen huvilassa 6.10.2023–25.8.2024. Medialla on mahdollisuus tutustua näyttelyyn ennakkoon ke–to 4.–5.10.2023 klo 11–15.
Arvostelukappaleet kirjasta ja kuva-aineisto medialle:
Hanna Karppanen, kustantaja, Kustannusosakeyhtiö Parvs, hanna.karppanen@parvs.fi
Lisätiedot näyttelystä:
Milla Visuri, viestintäasiantuntija, Helsingin kaupunginmuseo, milla.visuri@hel.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna KarppanenkustantajaKustannusosakeyhtiö Parvs
Puh:+358 40 684 9188hanna.karppanen@parvs.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kustannusosakeyhtiö Parvs on taidekirjoihin ja arkkitehtuurijulkaisuihin erikoistunut helsinkiläinen kustantamo, joka on perustettu vuonna 2006.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Parvs
Uutuuskirja Devan Shimoyaman taiteesta27.3.2024 11:23:39 EET | Tiedote
Yhdysvaltalainen Devan Shimoyama (s. 1989) tutkii karnevalistisissa teoksissaan seksuaalisuuteen, rotuun ja sukupuoleen liittyviä teemoja. Hänen taiteessaan sulautuvat yhteen niin taiteilijan lapsuuden kokemukset, queer-identiteetti, mytologiat kuin taidehistoriakin. Tekniikoiltaan teokset ovat leikitteleviä: taiteilija yhdistelee maalauksiinsa ennakkoluulottomasti erilaisia materiaaleja, kuten kimalletta, kangasta ja strassikiviä, ja työstää myös isoja installaatioita.
Uutuuskirja Helene Schjerfbeckistä ja muodista6.2.2024 10:35:00 EET | Tiedote
Uusi taidekirja ja Villa Gyllenbergissä avautuva näyttely avaavat rakastetun taiteilijan Helene Schjerfbeckin (1862–1946) vähemmän tunnettua puolta: kiinnostusta muotiin ja vaatteisiin. Schjerfbeck rakasti paitsi maalaustaidetta myös muotia ja muodikkaita vaatteita. Asut ja tekstiilit olivatkin usein keskeisessä osassa hänen maalauksissaan. Pinnalliseksi ja ohimeneväksi mielletty muoti on yleensä nähty vastakohtana syvälliselle ja kestävälle taiteelle, eikä taiteen ja muodin yhteyttä ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Moderni taide ja muoti kietoutuivat kuitenkin toisiinsa monin tavoin. Schjerfbeckin lisäksi monet muutkin aikakauden taiteilijat – esimerkiksi Albert Edelfelt, Jalmari Ruokokoski ja Olga Gummerus-Ehrström – kuvasivat muotia teoksissaan. Etenkin ranskalaista muotia seurattiin tuon ajan Suomessa.
Teemu Mäki pohtii esseekirjassaan taiteen tehtävää19.12.2023 17:45:35 EET | Tiedote
Miksi taidetta tehdään? Miten sitä nautitaan? Mikä on taiteen yhteiskunnallinen tehtävä? Mikä on taiteen julkisen rahoituksen oikeutus ja päämäärä? Mitä on avantgarde ja mitä on kriittinen taide? Onko taiteella todellista yhteiskunnallista merkitystä ja pitääkö sellaista vaikuttavuutta taiteelta vaatia? Mitä on viime vuosina yliopistoissa omaksi oppiaineekseen noussut taiteellinen tutkimus? Entä mikä on taiteen suhde tietoon, filosofiaan, politiikkaan, kuolemaan, ilmastonmuutokseen ja posthumanismiin?
Parvs-kustantamolta uusi esseekirjasarja ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista”19.12.2023 17:08:46 EET | Tiedote
Parvs-taidekirjakustantamon uudessa kirjasarjassa ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista” julkaistaan ansioituneiden taiteen ja arkkitehtuurin tutkijoiden esseitä ja muita valikoituja kirjoituksia. Joukossa on sekä uusia tekstejä että arkistojen helmiä. Kolmen ensimmäisen osan kirjoittajina ovat taidekriitikko Marja-Terttu Kivirinta, taidehistorian professori emerita Riitta Nikula sekä tietokirjailija ja taiteilija Harri Kalha.
Helena Hännisen teos ”Nimeään kantava” käy läpi Gösta Serlachiuksen taidesäätiön 90-vuotisen historian 1910-luvulta nykypäivään13.12.2023 13:40:42 EET | Tiedote
Gösta Serlachiuksen taidesäätiö perustettiin vuonna 1933 hoitamaan, ylläpitämään ja kartuttamaan vuorineuvos Gösta Serlachiuksen (1876–1942) keräämää taidekokoelmaa. Säätiön tehtäviksi määriteltiin myös museon rakentaminen ja ylläpito sekä Mäntän kaunistaminen taiteella. Säätiö syntyi teollisuusmiehenä uransa tehneen Gösta Serlachiuksen taideharrastuksen vuoksi ja on vähitellen kasvanut arvostetuksi toimijaksi suomalaisessa taidemaailmassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme