Audiomedia Oy

Metsähallituksen Jussi Kumpula: EU:n metsäaloitteita arvioitava uudelleen Venäjän aloittaman sodan valossa

Jaa
Metsähallituksen Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula
Metsähallituksen Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula

Venäjän aloittama sota Ukrainassa on sekoittanut Metsähallituksen Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpulan mukaan eurooppalaisen metsäteollisuuden raakapuun markkinat. – Kun EU päätöksiä ja aloitteita tehtiin ennen sotaa, niitä pitäisi arvioida nyt poliittisesti uudelleen. Suomi on tuonut Venäjältä vuosittain kymmenen miljoonaa kuutiota raakapuuta, mikä tekee Suomesta suurimman tuojan kaikista EU maista.

–Nyt raakapuu pitää korvata muualta, etupäässä kotimaan yksityismetsistä hankittavalla puulla. Määrä vastaa puolitoistakertaisesti valtion metsistä hakattavaa puumäärää ja vaikuttaa Suomen metsien hiilinieluun.

Kaikki metsäteollisuutta harjoittavat EU maat kärsivät Kumpulan mukaan tilanteesta, mutta Suomi eniten. – Kun EU:n piirissä pyritään rajoittamaan metsien käyttöä ilmastosyistä, tämä Venäjän raakapuun korvaamisen tarve tulisi ottaa huomioon päätöksenteossa, muistuttaa Kumpula. 

Poliittisille hakkuurajoituksille ei perusteita

Kumpulan mukaan suurin EU:sta tuleva haaste liittyy siihen, miten paljon EU pyrkii rajoittamaan metsien käyttöä. – Biodiversiteettistrategian osana olevat vanhat metsät ovat jo pääosin toiminnan ulkopuolella ja ennallistamisasetuksen tavoitteet toteutuvat. Isoin haaste liittyy 30 prosentin suojelutavoitteeseen, kun niiden seurannaisvaikutuksia ei tunneta.

–Kun me teemme Metsähallituksessa hakkuusuunnitelmia, ne ulottuvat neljän vuosikymmenen päähän. Siinä ehtii olla kymmenen hallitusta, joten suhtaudun poliittisiin hakkuurajoituksiin hyvin epäilevästi ja pidän niitä lyhytnäköisinä. Liikkeet metsissä ovat hitaita eivätkä aina vastaa nykyihmisen mentaliteettia, jota määrittelee nopeiden tulosten aikaan saaminen.  Metsäteollisuus on suhdanneherkkä toimiala, minkä vuoksi vuosittaisia puunkorjuumääriä tulee tarkastella pitkällä aikajaksolla muutaman vuoden sijasta. 

Metsien käytön kokonaisvaikutusten arviointiin kuuluu Kumpulan mukaan myös hiilivuoto. – Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä ei häviä, vaan ohjautuu muihin maihin tai pahimmillaan fossiilisiin ja uusiutumattomiin raaka-aineisiin, jos meillä rajoitetaan metsien käyttöä. Nämä ovat monimutkaisia kysymyksiä ja niihin on helppo tarjota yksinkertaisia vastauksia, kun ei nähdä kokonaisuutta.

Metsä on ilmaston saastuttajien siivooja

Hallitukselta ja sidosryhmiltä tulee Kumpulan mukaan Metsähallitukselle valtion metsien hoitoon monia vaatimuksia kuten monikäyttömetsien hiilinielujen kasvattaminen. –Olemme ottaneet tavoitteen tosissaan ja sen saavuttamisessa ollaan hyvässä vauhdissa. Viime vuonna Luken laskelmien mukaan valtion metsien puuston nielut kasvoivat 13 prosentilla kun tavoite oli 10 prosenttia. Pyrimme tekemään tämän järkevästi metsien kasvua lisäävällä lannoituksella ja jalostetun viljelymateriaalin käytöllä.

–Kun istutuksissa käytetään parasta jalostettua materiaalia, niin mäntymetsissä saadaan noin neljäsosan parempi runkopuun kasvu ja kuusella yli kolmanneksen parempi kasvu. Myös hakkuumenetelmien oikea käyttö ja metsän uudistamisen toteuttaminen viivyttelemättä tehostavat kasvua. Näiden vaikutukset ovat hitaita, kun metsistä ei saa pikavoittoja.

Vuoden 1960 jälkeen puuston hiilinielujen määrä on lisääntynyt Kumpulan mukaan 70 prosentilla. – Metsien kokonaiskasvun tipahtaminen selittyy hakkuumäärien ohella kasvun syklisyydellä, metsänkäsittelymenetelmien muutoksilla, ja sillä että metsät ovat ikääntyneet ja ohittaneet nopeimman kasvun vaiheen. Metsien hiilinielujen kannalta ajaudutaan pitkällä sihdillä umpikujaan, jos metsien annetaan liikaa ikääntyä eikä niitä rohjeta uudistaa ja hoitaa. 

–Ilmastopäästöistä tulee 90 prosenttia fossiilisten käytöstä, joiden alasajo on osoittautunut poliittisesti vaikeaksi. On helpompi kohdentaa toimia muualle, kuten metsien nielujen kasvattamiseen, sanoo Kumpula.  

–Metsä ei ole ilmaston lämpenemisen syyllinen, vaan ilmaston saastuttajien siivooja. Ilmasto-ongelmaa tulisi ratkaista ensi sijassa siellä ja niiden toimesta missä päästöt aiheutuvat ja vähentää öljyn, kivihiilen ja maakaasun käyttöä nopeasti.

Esimerkiksi luonnonmetsissä hiilivarasto vähenee Kumpulan mukaan metsäpalojen ja myrskytuhojen seurauksena. – Keski-Euroopan metsätuhot muuttavat metsät nieluista päästölähteiksi ja Venäjällä ja Kanadassa metsät ovat jo nyt hiilidioksidilähteitä suurten metsäpalojen ja -tuhojen takia. Voidaan kysyä, onko tässä veikattu väärää hevosta, kun ilmastotoimia lasketaan metsien hiilinielujen varaan.

Suojelukriteerien on oltava ekologiset eikä ideologiset 

Kumpulan mukaan metsien monimuotoisuutta kuvaava indeksi on pysynyt melko vakiona. – Teimme satunnaisesti valitulla alueella monimuotoisuuskartoituksen talousmetsässä, missä oli taimikkoa, kasvatusmetsiä ja vanhempaa metsää. Jokaisesta kohteesta löytyi monimuotoisuutta kuvaavan punaisen kirjan uhanalaisia lajeja.

–Olen monta kertaa retkeillyt vanhoilla isoilla avohakkuualueilla, joilla on tehty hyvin voimaperäinen maanmuokkaus ja viljely. Nyt ne ovat päätehakkuuiässä, eli metsänhoito on onnistunut. Lapin isot avohakkuut toteutettiin aikanaan, kun metsät eivät enää uusiutuneet, muistuttaa Kumpula.

Esimerkiksi keväällä julkisuudessa olleella Aalistunturilla toteutettiin Kumpulan mukaan 700 hehtaarin avohakkuu 1960-luvulla. – Sen maapohjaa aurattiin ja nyt siellä on vahva viljelymetsikkö. Meille oli yllätys, että tämä valikoitui vaalien alla ympäristöaktivistien julkisuuskohteeksi, koska siellä oli niin selvä talousmetsän historia.

–EU:n biodiversiteetti strategiassa mainittujen vanhojen ja luonnontilaisten metsien osalta olemme rauhassa. Jos metsän ikärajaksi pannaan yli 200 vuotta ja siellä ei saisi olla kantoja tai muuta ihmisen jälkiä, niin eihän meillä sellaisia metsiä juurikaan ole. Syke ja Luke tekevät kansallisten kriteereiden muotoilua, enkä usko, että se tulee aiheuttamaan kovin suurta vaikutusta metsien käyttöön, jos kriteereistä tulee ekologiset eikä ideologiset.

Metsähallituksen euromääräisille tulostavoitteille ei perusteita

Moni yksityismetsän omistaja kysyy EU:n metsiin asetettujen tavoitteiden suhteen, mitä metsässä pystyy enää tekemään, pohtii Kumpula. –Täällä Metsähallituksessa toteutamme valtio-omistajan meille asettamia tavoitteita parhaalla mahdollisella asiantuntemuksella kestävyyden kaikki osa-alueet huomioon ottaen. Olemme eräänlaisia palkkasotureita.

–En pidä järkevänä sitä, että Metsähallitukselle asetetaan tarkka euromääräinen tulostavoite neljäksi vuodeksi eteenpäin. Kun markkinataloudessa puun hintaa ei voi arvioida etukäteen, ennusteet voivat heittää paljonkin. Me tuomme vuosittain valtion kassaan vähän yli sata miljoonaa euroa. Vaikka tulos on merkittävä, me myymme jalostamatonta raaka-aineita, jonka arvonmuodostus, lähes kolme miljardia euroa, syntyy lopulta valmistavassa teollisuudessa, muistuttaa Kumpula.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jussi Kumpula, jussi.kumpula@metsa.fi

Kuvat

Metsähallituksen Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula
Metsähallituksen Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula
Lataa
Metsähallituksen Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula
Metsähallituksen Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla sekä www.puussaontulevaisuus.fi –sivustolla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Ympäristöministeri Kai Mykkänen: Biotalouden merkitys ilmastopolitiikassa kasvaa10.4.2024 07:20:00 EEST | Tiedote

Ympäristöministeri Kai Mykkänen haluaa biotalouden nousevan vahvasti uuden EU:n komission ohjelmaan. – Uskon, että biotalous nähdään siinä nykyistä kattavammin ja myönteisemmässä valossa myös osana teollisuuspolitiikkaa. Komissio on havahtumassa nyt aiempaa vakavammin eurooppalaisen omavaraisuuden turvaamisen myös teollisuusmateriaaleissa, johon biotalous tarjoaa suuria mahdollisuuksia korvaamaan fossiilisia materiaaleja. –Me tähtäämme siihen, että vuoden 2040 ilmastotavoitteiden laatimista koskevassa vaikuttamisessa biotalous on isossa roolissa. Se on meille tärkeä mahdollisuus, koska Suomi on selkeästi edelläkävijä näissä hankkeissa. Mykkänen näkee biotalousstrategiassa ja uusien puupohjaisten tuotteiden kehitystyössä vilkkuvaa valoa tunnelin päässä. – Komission suunnalta tulee nyt selkeä viesti siitä, että Green Dealista tulee tehdä teollinen hiilenhallintaan tähtäävä Deal, mikä viestii selkeää painopisteen muutosta myös Suomen kannalta edulliseen suuntaan. –Myös ilmastokomissaari W

Ympäristöministeri Kai Mykkänen: EU ulotti toimivaltaansa liian pitkälle metsäaloitteissa3.4.2024 08:56:58 EEST | Artikkeli

Ympäristöministeri Kai Mykkäsen mukaan seuraavan komission on muutettava suuntaa enemmän maa- ja metsätaloutta ymmärtävään suuntaan. – Tämä on seurausta siitä, että nykyisen komission kiihdyttämä Green Deal - ajattelu on saanut vahvan poliittisen vastavoiman. Ilmastopolitiikan päätavoite päästä eroon fossiilisista ja saada Eurooppa ilmaston kannalta kestävälle uralle, mutta se tulee tehdä nykyistä tasapainoisemmalla tavalla. –Komission suunnalta tulee nyt selkeä viesti siitä, että Green Dealista tulee tehdä teollinen hiilenhallintaan tähtäävä Deal. Se viestii selkeää painopisteen muutosta Suomen kannalta edulliseen suuntaan, kun ilmastopolitiikan keinoja katsotaan monipuolisemmin ja tasapainoisemmin kuin aikaisemmin. Mykkäsen mukaan Suomi tekee metsäasioissa vahvaa edunvalvonnan yhteistyötä Ruotsin kanssa. – Pyrimme entistä vahvemmin ennakolliseen vaikuttamiseen, kun seuraavan komission työohjelma on nyt kirjoitusvaiheessa. Haluamme vaikuttaa ajoissa ja olemaan hallituksessa yhteneväis

Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen: Metsäsektorin yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä lisättävä20.3.2024 09:10:41 EET | Artikkeli

Sahateollisuuden yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen haluaa monipuolistaa metsäkeskustelua tuomalla siihen enemmän ääniä. – Metsäalalla on töissä valtavasti monenlaisista taustoista ja arvopohjilla olevia ihmisiä. Monet heistä ovat tehneet pitkän työuran ja suhtautuvat vastuullisesti metsiin ja toteuttaneet metsän vaalimisen periaatetta omassa työssään. –Moni heistä kokee hyvin vieraaksi tämän nykyisen metsäkeskustelun. He kysyvät, mitä minä olen tehnyt väärin ja miksi minä olen syytettyjen penkillä. Näiden metsäammattilaisten ääniä haluaisin kuulla metsäkeskustelussa enemmän. Metsäkeskustelun polarisaatio on Kostilaisen mukaan seurausta siitä, että metsäkeskustelua käydään etupäässä etujärjestöjen ja organisaatioiden näkökulmasta. – Kun viestit ovat yksipuolisia ja ne edustavat jumiutuneita organisaatioiden kantoja ja edunvalvontaa, aito keskustelu ei ole mahdollista. –Nykyisessä sirpaloituneessa mediassa moni näkökulma jää kuulematta, kun linnoittaudutaan yksipuolisesti oma

Tutkija Tapio Rantala: Eduskunnan enemmistö kannattaa nykyistä metsätaloutta12.3.2024 15:00:00 EET | Artikkeli

Avohakkuiden kieltämistä koskenutta eduskuntakeskustelua tutkineen tutkijan, MMT Tapio Rantalan mukaan eduskunnan selvä enemmistö vastusti avohakkuiden kategorista kieltämistä valtion mailla. – Selvä enemmistö edustajista kannatti pääpiirtein nykyisen tyyppisen metsätalouden jatkamista niin valtion mailla kuin yksityismetsissäkin. –Avohakkuiden korvaajaksi ehdotettua poimintahakkuisiin perustuvaa jatkuvaa kasvatusta ei kuitenkaan vastustettu kategorisesti juuri missään puheenvuorossa. Valtaosa edustajista suhtautui kuitenkin kriittisesti sen käyttöön ainoana metsänkäsittelytapana, mutta sen lisäämiseen soveliailla metsäkohteilla, kuten turvemailla, suhtauduttiin lähes poikkeuksetta myönteisesti, tulkitsee Helsingin Yliopiston Metsätieteiden osaston tutkija Rantala eduskuntakeskustelua. Kansanedustajat jakautuivat ”Avohakkuut historiaan” kansalaisaloitetta koskeneessa keskustelussa puoluerajoja seuraten kahteen leiriin. - Suurempaan, pääpiirtein nykyisen kaltaista metsätaloutta kannatta

Pääministeri Petteri Orpo: Biotalous vahvasti uuden komission ohjelmaan6.3.2024 14:39:17 EET | Artikkeli

Pääministeri Petteri Orpon mukaan hallitus on ottanut metsäpolitiikkaan liittyvissä keskeisissä kysymyksissä tiukan linjan. - Samaan aikaan nostamme komissiolle ja muille jäsenmaille aktiivisesti esiin metsätalouden ja biotalouden hyötyjä sekä näytämme, miten biotalouden avulla voidaan ratkaista ilmastohaasteita. -Hallitus on kääntänyt uuden sivun EU vaikuttamisessa. Suomen keskeisenä prioriteettina tulevan komission ohjelmaan olemaan biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen, josta olen jo keskustellut komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa. Biotalouden mahdollisuudet tunnistetaan tänä päivänä Orpon mukaan vahvemmin kuin viisi vuotta sitten. - Komissiolle on perustettu ”CEO Roundtable,” metsäteollisuusyhtiöiden pyöreä pöytä, joka kanavoi näkemyksiä komission johtoon. Komissiossa viesti vaikuttaa viimeinkin menevän perille, kun se on aloittanut valmistella päivitystä biotalousstrategiaan, sanoo Orpo. Biotaloudella ratkaistaan ilmastohaasteita Myötätuul

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye