Audiomedia Oy

Kaakkois-Suomen Metsäneuvoston puheenjohtaja: Metsänomistajien on aktivoiduttava metsäkeskustelussa

Jaa
Riitta Torikka
Riitta Torikka

Tiedot suomalaisten heikosta metsätietämyksestä on Kaakkois-Suomen Metsäneuvoston puheenjohtajan Riitta Torikan mielestä otettava vakavasti. –  Se on viesti sekä metsänomistajille että metsäalan ammattilaisille, että meidän on aktivoiduttava metsäkeskustelussa ja kerrottava enemmän omaa tarinaamme. Nyt keskustelua hallitsevat tahot, joilla ei ole tietoa eikä omakohtaista riippuvuutta metsistä. Jos me vaikenemme, kuka meitä sitten edustaa, kysyy Torikka.

–Yksi tärkeimmistä asioista on lisätä ymmärrystä yksityisestä ylisukupolvisesta metsänomistajuudesta, jossa hoidetaan vastuullisesti edellisten ja tulevien sukupolvien metsiä. Oman tarinan voimaa ei tule väheksyä, koska sitä ei kukaan voi tulla kiistämään eikä mitätöimään. Ei pidä myöskään pelätä toista mieltä olevien reaktioita, kun pysytään faktoissa ja asiallisessa keskustelussa.

Metsänomistajien ja alan ammattilaisten on ollut vaikea ymmärtää sitä median ruokkimaa keskustelua, missä päivästä toiseen toistettiin metsien hiilinielujen romahtaneen. –Vaikka se osoitettu epätodeksi, ei sitä ole vaivauduttu oikaisemaan. Samanlaista metsävastaista yksipuolista tarinaa metsien käsittelystä kerrotaan kouluissa. Jos oppikirjoissa metsuri kuvataan pahana, joka kaataa puun ja joka tuottaa päästöjä tehtaan piipusta, niin sopii kysyä mikä ideologia ohjaa opetusta. 

–Suomessa metsänomistajuus on asetettu kyseenalaiseksi. Metsistä on tullut kaikkien asia ja kaikilla tuntuu olevan oikeus antaa meille neuvoja, vaikka ei ole mitään käsitystä metsätaloudesta. Moni metsänomistaja sanoo, ettei uskalla tehdä metsässään mitään tai osallistua keskusteluun, kun julkinen mielipide on niin metsäkielteinen. Minua ei pelota julkinen keskustelu, kun tietää että takana on MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten kaltaiset vahvat organisaatiot.   

Metsien sukupolven vaihdoksia kannustettava

Yhtenä harhakuvana Torikka pitää keskusteluun pesiytynyttä käsitettä ”meidän metsistämme”, mikä toisi jokaisen oikeuden kautta kaikille näennäisomistajuuden metsiin ja niiden käyttöön. – Luullaan, että hakkuukieltoja voidaan asettaa poliittisin päätöksin myös yksityismetsiin. Kun pääkaupunkiseudulla on heikoin metsätietämys, meidän tulee tuottaa tiktokin ja instan kaltaisille kanaville kaupunkilaisille suunnattuja tietoiskuja metsistä ja niiden käytöstä. Tässä pitää varsinkin nuorten naisomistajien aktivoitua, koska he voivat tavoitella viesteillään oikeita kohderyhmiä, kannustaa Torikka.

–Jokaisen oikeutta ei tule laajentaa niin, että se mahdollistaisi niiden kaupallisen käytön kaikille. Metsätalouden tulee olla aina kannattavaa, että metsätiloilla voidaan tehdä myös monitavoitteellisia luonnonhoitotöitä. Metsien vastuulliseen hoitoon kuuluu myös, että vastuuta metsien hoidosta siirretään ajoissa seuraavalle sukupolvelle.

Sotien jälkeen on Suomen metsät saatu Torikan mukaan hienoon kuntoon. – Nyt kuvitellaan, että kun metsissä ei tehdä mitään, se pelastaa ilmaston, vaikka metsien hoitamattomuus on suurinta myrkkyä myös ilmastotavoitteille. Suomen metsiä pitää hoitaa Suomeen sopivilla tavoilla, ei EU:n Brysselissä määräämillä keinoilla, sanoo MTK: laisessa edunvalvontatyössä mukana oleva Torikka.

Torikka toivoo koulujen ja ympäristöliikkeiden vierailuja metsätiloille. – Kun me puhumme hehtaareista, heille pinta-alat avautuvat jalkapallokentän koon mukaan. On tärkeää lisätä perusymmärrystä metsien talousvaikutuksista suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen rahoittamisessa. Nyt kuvitellaan, että eihän metsäteollisuuden alasajo osuisi pääkaupunkiseudulle, vaikka vaikutukset koskisivat jokaista suomalaista.

–Minun viestini metsäasioissa tuomarin roolin ottaneille ympäristöjärjestöille ja näitä peesaavalle medialle on sama, tulkaa pois sieltä kuplastanne tutustumaan tavallisiin talousmetsiin ja metsänomistajiin. Me olemme valmiita näyttämään metsiämme, miten niitä hoidetaan kestävästi.

Lunastuslain uusimisessa parannettava metsänomistajan oikeusturvaa

Torikan mukaan metsänomistajilla on edunvalvontatyötä meneillään ja edessä. – Esimerkiksi EU:n ennallistamisasetuksen toteuttamisessa ja vanhojen metsien kriteeristön määrittelyssä on vielä paljon työtä, että ne saadaan toteutuskelpoisina metsiin. Eduskunnalle piakkoin annettavan lunastuslain uusiminen on metsänomistajien oikeusturvan kannalta tärkeä edunvalvonnan kohde. 

Valkealan Selänpäässä asuvasta agrologi, maatalousyrittäjä Riitta Torikasta tuli nuorena parikymppisenä maa- ja metsätilan omistaja. Oman karjan hoito vaihtui vuosien varrella karjanhoitoyrittäjyyteen, aktiiviseen metsänomistajuuteen ja luottamustehtävien hoitoon. Torikka toimii Kaakkois-Suomen Metsäneuvoston puheenjohtajuuden lisäksi Kymenlaakson Metsänhoitoyhdistyksen hallituksessa ja on ehdolla MTK:n johtokuntaan.

–Minun tavoitteenani on lisätä suomalaisten ymmärrystä maa- ja metsätalouden todellisuudesta ja merkityksestä sekä vähentää vastakkainasettelua, mikä luonnonvarojen käyttöä koskevassa keskustelussa tällä hetkellä vallitsee, sanoo Torikka.

Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:
Riitta Torikka
riitta.torikka@mhy.fi

Kuvat

Riitta Torikka
Riitta Torikka
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös   www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Ympäristöministeri Kai Mykkänen: Biotalouden merkitys ilmastopolitiikassa kasvaa10.4.2024 07:20:00 EEST | Tiedote

Ympäristöministeri Kai Mykkänen haluaa biotalouden nousevan vahvasti uuden EU:n komission ohjelmaan. – Uskon, että biotalous nähdään siinä nykyistä kattavammin ja myönteisemmässä valossa myös osana teollisuuspolitiikkaa. Komissio on havahtumassa nyt aiempaa vakavammin eurooppalaisen omavaraisuuden turvaamisen myös teollisuusmateriaaleissa, johon biotalous tarjoaa suuria mahdollisuuksia korvaamaan fossiilisia materiaaleja. –Me tähtäämme siihen, että vuoden 2040 ilmastotavoitteiden laatimista koskevassa vaikuttamisessa biotalous on isossa roolissa. Se on meille tärkeä mahdollisuus, koska Suomi on selkeästi edelläkävijä näissä hankkeissa. Mykkänen näkee biotalousstrategiassa ja uusien puupohjaisten tuotteiden kehitystyössä vilkkuvaa valoa tunnelin päässä. – Komission suunnalta tulee nyt selkeä viesti siitä, että Green Dealista tulee tehdä teollinen hiilenhallintaan tähtäävä Deal, mikä viestii selkeää painopisteen muutosta myös Suomen kannalta edulliseen suuntaan. –Myös ilmastokomissaari W

Ympäristöministeri Kai Mykkänen: EU ulotti toimivaltaansa liian pitkälle metsäaloitteissa3.4.2024 08:56:58 EEST | Artikkeli

Ympäristöministeri Kai Mykkäsen mukaan seuraavan komission on muutettava suuntaa enemmän maa- ja metsätaloutta ymmärtävään suuntaan. – Tämä on seurausta siitä, että nykyisen komission kiihdyttämä Green Deal - ajattelu on saanut vahvan poliittisen vastavoiman. Ilmastopolitiikan päätavoite päästä eroon fossiilisista ja saada Eurooppa ilmaston kannalta kestävälle uralle, mutta se tulee tehdä nykyistä tasapainoisemmalla tavalla. –Komission suunnalta tulee nyt selkeä viesti siitä, että Green Dealista tulee tehdä teollinen hiilenhallintaan tähtäävä Deal. Se viestii selkeää painopisteen muutosta Suomen kannalta edulliseen suuntaan, kun ilmastopolitiikan keinoja katsotaan monipuolisemmin ja tasapainoisemmin kuin aikaisemmin. Mykkäsen mukaan Suomi tekee metsäasioissa vahvaa edunvalvonnan yhteistyötä Ruotsin kanssa. – Pyrimme entistä vahvemmin ennakolliseen vaikuttamiseen, kun seuraavan komission työohjelma on nyt kirjoitusvaiheessa. Haluamme vaikuttaa ajoissa ja olemaan hallituksessa yhteneväis

Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen: Metsäsektorin yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä lisättävä20.3.2024 09:10:41 EET | Artikkeli

Sahateollisuuden yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen haluaa monipuolistaa metsäkeskustelua tuomalla siihen enemmän ääniä. – Metsäalalla on töissä valtavasti monenlaisista taustoista ja arvopohjilla olevia ihmisiä. Monet heistä ovat tehneet pitkän työuran ja suhtautuvat vastuullisesti metsiin ja toteuttaneet metsän vaalimisen periaatetta omassa työssään. –Moni heistä kokee hyvin vieraaksi tämän nykyisen metsäkeskustelun. He kysyvät, mitä minä olen tehnyt väärin ja miksi minä olen syytettyjen penkillä. Näiden metsäammattilaisten ääniä haluaisin kuulla metsäkeskustelussa enemmän. Metsäkeskustelun polarisaatio on Kostilaisen mukaan seurausta siitä, että metsäkeskustelua käydään etupäässä etujärjestöjen ja organisaatioiden näkökulmasta. – Kun viestit ovat yksipuolisia ja ne edustavat jumiutuneita organisaatioiden kantoja ja edunvalvontaa, aito keskustelu ei ole mahdollista. –Nykyisessä sirpaloituneessa mediassa moni näkökulma jää kuulematta, kun linnoittaudutaan yksipuolisesti oma

Tutkija Tapio Rantala: Eduskunnan enemmistö kannattaa nykyistä metsätaloutta12.3.2024 15:00:00 EET | Artikkeli

Avohakkuiden kieltämistä koskenutta eduskuntakeskustelua tutkineen tutkijan, MMT Tapio Rantalan mukaan eduskunnan selvä enemmistö vastusti avohakkuiden kategorista kieltämistä valtion mailla. – Selvä enemmistö edustajista kannatti pääpiirtein nykyisen tyyppisen metsätalouden jatkamista niin valtion mailla kuin yksityismetsissäkin. –Avohakkuiden korvaajaksi ehdotettua poimintahakkuisiin perustuvaa jatkuvaa kasvatusta ei kuitenkaan vastustettu kategorisesti juuri missään puheenvuorossa. Valtaosa edustajista suhtautui kuitenkin kriittisesti sen käyttöön ainoana metsänkäsittelytapana, mutta sen lisäämiseen soveliailla metsäkohteilla, kuten turvemailla, suhtauduttiin lähes poikkeuksetta myönteisesti, tulkitsee Helsingin Yliopiston Metsätieteiden osaston tutkija Rantala eduskuntakeskustelua. Kansanedustajat jakautuivat ”Avohakkuut historiaan” kansalaisaloitetta koskeneessa keskustelussa puoluerajoja seuraten kahteen leiriin. - Suurempaan, pääpiirtein nykyisen kaltaista metsätaloutta kannatta

Pääministeri Petteri Orpo: Biotalous vahvasti uuden komission ohjelmaan6.3.2024 14:39:17 EET | Artikkeli

Pääministeri Petteri Orpon mukaan hallitus on ottanut metsäpolitiikkaan liittyvissä keskeisissä kysymyksissä tiukan linjan. - Samaan aikaan nostamme komissiolle ja muille jäsenmaille aktiivisesti esiin metsätalouden ja biotalouden hyötyjä sekä näytämme, miten biotalouden avulla voidaan ratkaista ilmastohaasteita. -Hallitus on kääntänyt uuden sivun EU vaikuttamisessa. Suomen keskeisenä prioriteettina tulevan komission ohjelmaan olemaan biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen, josta olen jo keskustellut komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa. Biotalouden mahdollisuudet tunnistetaan tänä päivänä Orpon mukaan vahvemmin kuin viisi vuotta sitten. - Komissiolle on perustettu ”CEO Roundtable,” metsäteollisuusyhtiöiden pyöreä pöytä, joka kanavoi näkemyksiä komission johtoon. Komissiossa viesti vaikuttaa viimeinkin menevän perille, kun se on aloittanut valmistella päivitystä biotalousstrategiaan, sanoo Orpo. Biotaloudella ratkaistaan ilmastohaasteita Myötätuul

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye