Audiomedia Oy

Kontion Mika Rytky: Rakentamisessa jäänyt vanha vaihde päälle – rakennusalan siirryttävä vähähiiliseen rakentamiseen

Jaa
Mika Rytky
Mika Rytky

Paljon päästöjä aiheuttavan rakennusalan ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii Kontiotuote Oy:n toimitusjohtajan Mika Rytkyn mielestä vähähiilisyyteen ohjaavaa lainsäädäntöä. – Kun säädöksillä asetetaan raja-arvot rakentamisen hiilijalan- ja kädenjäljelle, se pakottaa rakennusalankin osallistumaan ilmastotalkoisiin ja siirtymään vähähiiliseen rakentamiseen.

–Samalla tavoin kuin yhteiskunta edisti toimillaan sähköautojen ja tuulivoiman käyttöä, tulee edistää vähähiilisen rakentamisen markkinaa. Tarvitaan keppiä ja porkkanaa, jolla herätetään rakennusalaa ja kuluttajia. Rakentamisessa ei pidä jäädä menneeseen kiinni, vaan tehtävä tulevaisuutta meneillään olevien megatrendin valossa.

Ekologisten arvojen kasvu kuluttajien keskuudessa ei Rytkyn mukaan yksin riitä puurakentamisen läpimurtoon. –Siihen tarvitaan puurakentamisen kilpailukykyä, valmista teknologiaa ja ohjaavaa lainsäädäntöä. Vaikka ilmastotavoitteista puhutaan paljon, kuluttajat eivät ole tutkimusten mukaan valmiita maksamaan hiilineutraalisuudesta.

–Myönteisen käyttäjäkokemuksen ansiosta hirsirakentamiselle on syntynyt hyvä brändi. Sitä meidän tulee vaalia rakentamalla hyvillä rakentamisen käytännöillä vastuullisesti ja laadukkaasti. Hirsitalon tulee kestää ainakin sata vuotta, minkä jälkeenkin se on vielä kierrätettävissä.

Puurakentamisessa osaamisvajetta

Rytkyn mukaan lainsäädännöllä asetettava vähähiilisen rakentamisen raja-arvot pakottavat rakennusliikkeetkin ottamaan puurakentamisen vakavasti. – Vähähiilisen puurakentamisen osaamista on suomalaisilla rakennusliikkeillä liian vähän. Osaamisvaje näkyy passiivisena asenteena sen kehittämisessä.

–Meillä on puurakentamisen osaajia ja osaamista toistaiseksi liian vähän. Esimerkiksi puukerrostalon rakennesuunnittelu luokitellaan poikkeuksellisen vaativaksi tai vaativaksi, mutta vastaavan betonikerrostalon saa suunnitella pienemmillä pätevyyksillä.

Osaamista ja erityisesti hankintamenettelyn hallintaa tarvitaan Rytkyn mukaan myös kuntiin, joissa tehdään julkisen rakentamisen päätöksiä. – Kun monet kunnat ovat asettaneet tavoitteeksi vähähiilisyyden, sen tulisi ohjata kaavaratkaisuja ja olla hankintamenettelyn ja kilpailutuksen lähtökohtana. Jos näissä ei mainita rakentamisen vähähiilisyyttä, tehdään kuten ennenkin.

–Julkisen rakentaminen on merkittävässä roolissa puurakentamisen kasvun edistämisessä. Meillä on jo nyt hienoja esimerkkejä puurakenteisista kouluista ja päiväkodeista, jotka ovat hyvän akustiikan ja sisäilman ansiosta saaneet käyttäjiltä hyvää palautetta, muistuttaa Rytky.

Kun yksiaineinen hirsi ei salli rakentamisessa huonoa laatua, puurakennus vaatii Rytkyn mukaan arkkitehtuurilta, suunnittelulta ja rakentamiselta huolellisuutta ja tarkkuuta. – Hirsirakennukseen ei voi piilottaa rakennusvirheitä, siksi olemme panostaneet laatuun ja detaljiikan ohjeistukseen, mikä on avoin kaikille puurakentamiselle. Painumaton hirsi on muuttanut rakentamisen liiketoimintaa, se voidaan yhdistää helposti muihin materiaaleihin kuten teräkseen ja betoniin.

Puurakentamisella suuria vientimahdollisuuksia

Rytky näkee puurakentamisessa suuria vientimahdollisuuksia. – Puurakentamisen vientituotteita tulee voida kehittää kotimarkkinoilla ilman ylimääräisiä hintoja nostavia riskikertoimia, mitä muilla materiaaleilla ei ole. Suomessa tulisi esimerkiksi purkaa palonsuojakäsittelyn ja sprinklauksen päällekkäinen vaatimus.

–Puurakentamisella on suuri taloudellinen merkitys. Tukkipuu työstettynä rakentamiseen soveltuvaksi hirreksi kuusinkertaistaa sen arvon. Jos pystymme sahateollisuuden jalostusarvoa nostamaan puurakentamisen kasvattamisella, sillä on suuri merkitys kansantalouteen. Euroopan havumetsävyöhyke on vihreä kultakaivos, minkä päällä me eletään, muistuttaa Rytky.

Kontio on vienyt puurakentamisen tuotteita 30 eri maahan. Puu sopii Rytkyn mukaan myös moderniin kaupunkirakentamiseen. - Esimerkiksi Amsterdamissa rakennamme koulua keskellä kaupunkia ja New Yorkissa lisärakennusta pilvenpiirtäjän katolle. Keski-Euroopassa on valtaisa kiinnostus puukouluja kohtaan.

–Pudasjärvellä olemme konseptoineet 4-kerroksisen puukerrostalon kaupungin vuokrataloiksi ARA - hintaan ja saaneet kohtuuhintaisella rakentamisella laadukasta asumista. Kun pidämme laadusta kiinni, puurakentamisen markkinaa kotimaassa ja viennissä riittää jokaiselle.

Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mika Rytky
mika.rytky@kontio.fi

Kuvat

Mika Rytky
Mika Rytky
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös   www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Ympäristöministeri Kai Mykkänen: Biotalouden merkitys ilmastopolitiikassa kasvaa10.4.2024 07:20:00 EEST | Tiedote

Ympäristöministeri Kai Mykkänen haluaa biotalouden nousevan vahvasti uuden EU:n komission ohjelmaan. – Uskon, että biotalous nähdään siinä nykyistä kattavammin ja myönteisemmässä valossa myös osana teollisuuspolitiikkaa. Komissio on havahtumassa nyt aiempaa vakavammin eurooppalaisen omavaraisuuden turvaamisen myös teollisuusmateriaaleissa, johon biotalous tarjoaa suuria mahdollisuuksia korvaamaan fossiilisia materiaaleja. –Me tähtäämme siihen, että vuoden 2040 ilmastotavoitteiden laatimista koskevassa vaikuttamisessa biotalous on isossa roolissa. Se on meille tärkeä mahdollisuus, koska Suomi on selkeästi edelläkävijä näissä hankkeissa. Mykkänen näkee biotalousstrategiassa ja uusien puupohjaisten tuotteiden kehitystyössä vilkkuvaa valoa tunnelin päässä. – Komission suunnalta tulee nyt selkeä viesti siitä, että Green Dealista tulee tehdä teollinen hiilenhallintaan tähtäävä Deal, mikä viestii selkeää painopisteen muutosta myös Suomen kannalta edulliseen suuntaan. –Myös ilmastokomissaari W

Ympäristöministeri Kai Mykkänen: EU ulotti toimivaltaansa liian pitkälle metsäaloitteissa3.4.2024 08:56:58 EEST | Artikkeli

Ympäristöministeri Kai Mykkäsen mukaan seuraavan komission on muutettava suuntaa enemmän maa- ja metsätaloutta ymmärtävään suuntaan. – Tämä on seurausta siitä, että nykyisen komission kiihdyttämä Green Deal - ajattelu on saanut vahvan poliittisen vastavoiman. Ilmastopolitiikan päätavoite päästä eroon fossiilisista ja saada Eurooppa ilmaston kannalta kestävälle uralle, mutta se tulee tehdä nykyistä tasapainoisemmalla tavalla. –Komission suunnalta tulee nyt selkeä viesti siitä, että Green Dealista tulee tehdä teollinen hiilenhallintaan tähtäävä Deal. Se viestii selkeää painopisteen muutosta Suomen kannalta edulliseen suuntaan, kun ilmastopolitiikan keinoja katsotaan monipuolisemmin ja tasapainoisemmin kuin aikaisemmin. Mykkäsen mukaan Suomi tekee metsäasioissa vahvaa edunvalvonnan yhteistyötä Ruotsin kanssa. – Pyrimme entistä vahvemmin ennakolliseen vaikuttamiseen, kun seuraavan komission työohjelma on nyt kirjoitusvaiheessa. Haluamme vaikuttaa ajoissa ja olemaan hallituksessa yhteneväis

Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen: Metsäsektorin yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä lisättävä20.3.2024 09:10:41 EET | Artikkeli

Sahateollisuuden yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen haluaa monipuolistaa metsäkeskustelua tuomalla siihen enemmän ääniä. – Metsäalalla on töissä valtavasti monenlaisista taustoista ja arvopohjilla olevia ihmisiä. Monet heistä ovat tehneet pitkän työuran ja suhtautuvat vastuullisesti metsiin ja toteuttaneet metsän vaalimisen periaatetta omassa työssään. –Moni heistä kokee hyvin vieraaksi tämän nykyisen metsäkeskustelun. He kysyvät, mitä minä olen tehnyt väärin ja miksi minä olen syytettyjen penkillä. Näiden metsäammattilaisten ääniä haluaisin kuulla metsäkeskustelussa enemmän. Metsäkeskustelun polarisaatio on Kostilaisen mukaan seurausta siitä, että metsäkeskustelua käydään etupäässä etujärjestöjen ja organisaatioiden näkökulmasta. – Kun viestit ovat yksipuolisia ja ne edustavat jumiutuneita organisaatioiden kantoja ja edunvalvontaa, aito keskustelu ei ole mahdollista. –Nykyisessä sirpaloituneessa mediassa moni näkökulma jää kuulematta, kun linnoittaudutaan yksipuolisesti oma

Tutkija Tapio Rantala: Eduskunnan enemmistö kannattaa nykyistä metsätaloutta12.3.2024 15:00:00 EET | Artikkeli

Avohakkuiden kieltämistä koskenutta eduskuntakeskustelua tutkineen tutkijan, MMT Tapio Rantalan mukaan eduskunnan selvä enemmistö vastusti avohakkuiden kategorista kieltämistä valtion mailla. – Selvä enemmistö edustajista kannatti pääpiirtein nykyisen tyyppisen metsätalouden jatkamista niin valtion mailla kuin yksityismetsissäkin. –Avohakkuiden korvaajaksi ehdotettua poimintahakkuisiin perustuvaa jatkuvaa kasvatusta ei kuitenkaan vastustettu kategorisesti juuri missään puheenvuorossa. Valtaosa edustajista suhtautui kuitenkin kriittisesti sen käyttöön ainoana metsänkäsittelytapana, mutta sen lisäämiseen soveliailla metsäkohteilla, kuten turvemailla, suhtauduttiin lähes poikkeuksetta myönteisesti, tulkitsee Helsingin Yliopiston Metsätieteiden osaston tutkija Rantala eduskuntakeskustelua. Kansanedustajat jakautuivat ”Avohakkuut historiaan” kansalaisaloitetta koskeneessa keskustelussa puoluerajoja seuraten kahteen leiriin. - Suurempaan, pääpiirtein nykyisen kaltaista metsätaloutta kannatta

Pääministeri Petteri Orpo: Biotalous vahvasti uuden komission ohjelmaan6.3.2024 14:39:17 EET | Artikkeli

Pääministeri Petteri Orpon mukaan hallitus on ottanut metsäpolitiikkaan liittyvissä keskeisissä kysymyksissä tiukan linjan. - Samaan aikaan nostamme komissiolle ja muille jäsenmaille aktiivisesti esiin metsätalouden ja biotalouden hyötyjä sekä näytämme, miten biotalouden avulla voidaan ratkaista ilmastohaasteita. -Hallitus on kääntänyt uuden sivun EU vaikuttamisessa. Suomen keskeisenä prioriteettina tulevan komission ohjelmaan olemaan biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen, josta olen jo keskustellut komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa. Biotalouden mahdollisuudet tunnistetaan tänä päivänä Orpon mukaan vahvemmin kuin viisi vuotta sitten. - Komissiolle on perustettu ”CEO Roundtable,” metsäteollisuusyhtiöiden pyöreä pöytä, joka kanavoi näkemyksiä komission johtoon. Komissiossa viesti vaikuttaa viimeinkin menevän perille, kun se on aloittanut valmistella päivitystä biotalousstrategiaan, sanoo Orpo. Biotaloudella ratkaistaan ilmastohaasteita Myötätuul

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye