Talouskriisin ohella suomalaisia huolettavat yhä enemmän väkivallanteot ja levottomuudet

Tärkeimmät havainnot

• Suomalaisista 87 prosenttia arvioi uuden laajamittaisen talouskriisin maailmalla hyvin tai melko suureksi uhaksi. 83 prosenttia suomalaista arvioi raa’an väkivallan lisääntymisen nuorten keskuudessa samoin.
• Lähes kaksi kolmesta (64 %) suomalaisesta pitää jengisotia, mellakoita ja tuhotöitä vähintään melko suurena uhkana. Kokonaisuutta uhkana pitävien osuus on kasvanut 18 prosenttiyksikköä keväällä 2022 toteutettuun mittaukseen nähden.
• Porvaripuolueiden äänestäjien selvät enemmistöt pitävät jengisotia, mellakoita ja tuhotöitä hyvin tai melko suurina uhkina, mutta vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjät eivät. SDP:n äänestäjien enemmistö kallistuu ajattelemaan samoin kuin porvaripuolueiden äänestäjät.
• Myös poliittista väkivaltaa uhkana pitävien osuus on kasvanut tuntuvasti edelliseen mittauskertaan nähden, ja asia huolettaa etenkin vasemmistopuolueiden äänestäjiä.
• Eri uhkatekijöistä eniten on pienentynyt Suomeen kohdistuvaa sotilaallista hyökkäystä arvioiden osuus. Tätä selittää parhaiten Suomen liittyminen puolustusliitto Naton täysjäseneksi kyselyiden välillä.

EVAn syksyn 2023 Arvo- ja asennetutkimuksissa selvitettiin suomalaisten käsityksiä 21 mahdollisen yhteiskuntaa koskevan uhkatekijän kohdalla, kuinka suurena uhkana he näitä pitävät. Ykkösuhkana on pysynyt uusi, laajamittainen talouskriisi, jota pitää hyvin tai melko suurena uhkana 87 prosenttia suomalaisista. Toiseksi uhkien listalla on noussut raa’an väkivallan lisääntyminen nuorten keskuudessa, joka oli nyt ensi kerran mukana mahdollisten uhkien listalla. Sen arvioi hyvin tai melko suureksi uhaksi 83 prosenttia suomalaisista.

Merkittävä osa ihmisistä pelkää jengirikollisuuden leviävän yhteiskunnalliseksi vastakkainasetteluksi. Kaksi kolmesta (64 %) pitää jengisotia, mellakoita ja tuhotöitä hyvin tai melko suurena uhkana. Näkemykset jengisotien uhasta riippuvat vastaajan poliittisesta suuntautumisesta. Asia huolettaa enemmistöä oikeistopuolueiden ja SDP:n äänestäjistä, mutta vain reilua kolmasosaa vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjistä. Aivan omille luvuilleen uhka-arvioissaan yltävät perussuomalaisten äänestäjät, joista 86 prosenttia arvioi jengisodat, mellakat ja tuhotyöt vähintään melko suureksi uhaksi.

Jengisotia, mellakoita ja tuhotöitä hyvin tai melko suurena uhkana pitävien osuus on kasvanut 18 prosenttiyksikköä edellisestä, kevään 2022 mittauskerrasta. Myös arviot väkivallan kohteeksi joutumisen ja poliittisten ääriryhmien väkivallan uhasta ovat kasvaneet selvästi viime mittauskertaan nähden.

”Tuloskokonaisuudessa erityistä huomiota kiinnittävät poliittiseen ja yhteiskunnalliseen vastakkainasetteluun ja jopa väkivaltaan liittyvien pelkojen lisääntyminen. Poliittiseen polarisoitumiseen liittyvä uhka nousee nyt ensimmäistä kertaa havaittavissa määrin tuloksista esiin. Ilmiöön on syytä suhtautua vakavuudella, sillä kansalaisten keskinäisen poliittisen epäluulon kasvu saattaa pahimmillaan lisätä vastavuoroista radikalisoitumista”, arvioi tulosanalyysin kirjoittanut Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 045 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 15.–27.9.2023. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.

Lisätiedot

Sami Metelinen: Sisäiseen turvallisuuteen liittyvät uhkatekijät huolettavat suomalaisia aiempaa enemmän osoitteessa www.eva.fi