”Isä on leikkinyt identiteetilläni kuin olisin nukketeatterin nukke.”

Lokakuussa 2019 hollantilaiseen baariin käveli nuori mies, jonka tarina kuulosti uskomattomalta. Hänellä ei ollut henkilöllisyyttä, koska häntä ei ollut ilmoitettu väestörekisteriin. Hän ei ollut käynyt koulua, ei ollut käynyt lääkärissä eikä muutenkaan ollut missään tekemisissä ulkomaailman kanssa.

Israel van Dorsten ja hänen kahdeksan sisarustaan olivat kasvaneet vainoharhaisen, maailmanloppua odottavan isänsä kultissa ja piileskelleet viime vuodet syrjäisellä maatilalla. He olivat kokeneet niin fyysistä kuin psyykkistäkin väkivaltaa.

Isä oli messias, jonka oli käytävä jatkuvia taisteluja pahoja henkiä vastaan pelastaakseen maailman. Israel toimi isoveljiensä tavoin meediona, jonka ruumiin henget ottivat käyttöönsä, eikä hän saanut pitkiin aikoihin olla oma itsensä. Isä näki pahoja henkiä kaikkialla ja rankaisi julmasti lapsiaan, jos nämä olivat ”pahan hengen vaikutuksen alla”.

Aivopesusta, pelosta ja eristämisestä huolimatta Israel alkoi kuitenkin varovaisesti kyseenalaistaa isänsä totuutta. Yhteys ulkomaailmaan oli kielletty, mutta pikkuhiljaa hän kokosi tietoa lukulaitteen ja luvattoman älypuhelimen avulla. Ulkomaailma alkoi houkuttaa, ja kun isä halvaantui, Israel joutui ottamaan enemmän vastuuta. Hän alkoi ymmärtää, että heidän elämäntapansa oli kaukana normaalista.

Henkien tulkki on silmiä avaava tarina maailmanlopun kultin ytimestä, sen vinksahtaneesta todellisuudesta ja lapsista, jotka kaikesta huolimatta selviytyivät isänsä rakentamassa vankilassa. Tapaus nousi kansainväliseksi uutiseksi, ja perheestä on tehty myös dokumentti.

Israel van Dorsten (s. 1994) on neljäs perheen yhdeksästä lapsesta. Hän opiskelee sosiologiaa Utrechtin yliopistossa ja työskentelee säätiössä, joka auttaa henkisen väkivallan uhreja.