Varsinais-Suomen ja Satakunnan siltatyöt vuonna 2024

Sillan huono kunto tai kantavuuspuutteet eivät aina näy tielläliikkujille. Siksi sillan uusimistarve saattaa tulla yllätyksenä. Siltojen kuntoa seurataan säännöllisesti ja vuosittain toteutettavat siltakohteet valikoidaan mm. kiireellisyyden, korjauksen ajoituksen ja korjaustavan, kohteen liikenteellisen merkittävyyden ja käytettävissä olevan rahoituksen mukaan. Joskus sillan kunnon heikkeneminen etenee nopeastikin ja korjaustoimien suunnittelu pitää käynnistää kiireellisesti. Töiden ajoituksen ja liikennejärjestelyiden suunnittelussa huomioidaan työmaan vaikutukset eri tienkäyttäjäryhmille. Liikennehaittoja pyritään minimoimaan käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa. 

Varsinais-Suomen ja Satakunnan siltojen korjauksiin käytetään vuonna 2024 noin 15,1 M€. Se on noin kolme miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2023. Vuosittaiseen siltarahoituksen tasoon vaikuttaa suuriin siltakohteisiin kohdistettava valtakunnallinen erillisrahoituksen määrä. Tänä vuonna tähän rahoitustapaan kuuluu Varsinais-Suomessa uusittava Kuusistonsalmen silta, jonka vuoden 2024 osuus budjetista on 5,3 M€. Käytettävissä olevasta siltarahoituksesta menee noin miljoona euroa ylläpitokorjauksiin.  

Merkittävimmät siltojen uusimis- tai korjaushankkeet Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella vuonna 2024

• Kuusistonsalmen silta, mt 180 Paimio, jatkuu vuodelta 2023
• Kauhanojan silta, mt 2815 Loimaa, jatkuu vuodelta 2023
• Niinijoen silta, mt 12595 Loimaa, jatkuu vuodelta 2023
• Sorvaston silta, mt 2805 Koski TL, jatkuu vuodelta 2023
• Lauhalan silta, mt 13293 Kankaanpää
• Leppihalmeen silta, kt 44 Kankaanpää
• Säkkijoen silta, mt 13313 Karvia
• Pyölän silta, mt 12823 Huittinen
• Sonnilanjoen silta, mt 12804 Kokemäki
• Myrrän silta, mt 2560 Pori
• Mökköisten silta, mt 12603 Loimaa
• Haalin silta, mt 2407 Salo
• Kukolan silta, mt 2020 Mynämäki
• Nihdin silta, mt 12403 Mynämäki
• Kostiaisten silta, mt 2051 Laitila
• Maskunjoen raittisilta, mt 192 Masku (kevyen liikenteen silta)
• putkisiltakohteet 2024, eripuolilla Varsinais-Suomea ja Satakuntaa

ELY-keskuksen siltakohteista liikenteellisesti haastavin on Kuusistonsalmen silta Kaarinassa. Kuusistonsalmen sillan uusimisen ajaksi talvella 2023 rakennettu varasilta on välittänyt liikennettä hyvin eikä ruuhkautumista ole havaittu.

Saaristotiellä (mt 180) on tänä vuonna 3 siltatyömaan ketju. Viime vuonna aloitettujen Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen lisäksi työt Kuusistonsalmen sillan uusimiseksi jatkuvat syksylle 2024. Lisäksi Kirjalansalmen sillan kohdalla on käytössä raskaan liikenteen yksisuuntaisuuteen perustuva liikennejärjestely. Saaristotien siltojen liikennejärjestelyistä aiheutuu haittaa tienkäyttäjille, joten kannattaa varata riittävästi matka-aikaa.

Päätieverkolla merkittävää liikennehaittaa aiheutuu kantatie 44 tehtävällä Leppihalmeen sillan korjauksella. Muutoin tänä vuonna toteutettavat siltakohteet sijaitsevat vähäliikenteisemmillä teillä, eivätkä ne ole liikenteellisesti yhtä haastavia. Osa tämän vuoden kohteista toteutetaan kuitenkin siten, että liikenne ohjataan kiertotielle töiden ajaksi. Kiertoreiteistä aiheutuu tienkäyttäjille matkan ja matka-ajan pidennyksiä.

Liikennekatkoja ja töiden aikaisia kiertoreittejä on luvassa Kankaanpäässä Lauhalan sillan, Huittisissa Pyölän sillan, Loimaalla Mökköisten sillan ja Mynämäellä Nihdin sillalla. Samanlaisia liikennejärjestelyjä joudutaan tekemään myös putkisiltojen uusimiskohteissa. Lauhalan, Pyölän ja Mökköisten siltojen katkoaika on noin 6 kuukautta ja Nihdin sillan noin kaksi viikkoa. Putkisiltakohteilla katkoaika on yleisesti muutamasta päivästä viikkoon.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan silloissa riittää korjattavaa

Väylävirasto on äskettäin uudistanut siltojen kuntoluokitusmallin. Sillat jaetaan jatkossakin viiteen eri kuntoluokkaan, mutta kuntoa tarkastellaan aiemmasta poiketen eriytetysti kahdesta eri näkökulmasta: rakenteellisen kunnon ja turvallisuuden. Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella on tämän luokitusmuutoksen jälkeenkin suurin osuus maan huonokuntoisista silloista. Luokituksen muutoksen myötä sillat jakautuvat erityisesti hyvä- ja tyydyttäväkuntoisiin siltoihin eri tavoin kuin aiemmin, sillä tyydyttäväkuntoisuuden määritelmä on aiempaa suppeampi. Luokittelun uudistaminen ei silti paranna siltojen korjausvelkatilannetta, sitä on yhtä paljon kuin ennen uudistusta.

Uudistetun luokituksen mukaan Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on n. 1 000 hyväkuntoista siltaa ja n. 650 tyydyttävässä kunnossa olevaa siltaa. Huonokuntoisia siltoja on n. 156 kpl. Huonokuntoisia siltoja tulee kuitenkin vuosittain lisää enemmän kuin niitä saadaan korjauksilla poistettua.

Huonokuntoisten siltojen ohella Varsinais-Suomessa on 34 ja Satakunnassa 32 painorajoitettua siltaa, jotka haittaavat etenkin raskaita kuljetuksia. Tämä on suhteessa enemmän kuin muualla maassa. Sillan kantavuus ja kunto eivät korreloi keskenään läheskään kaikissa tapauksissa. Koska huonokuntoisia siltoja on jonossa paljon, pelkästään painorajoituksen poistamisen vuoksi siltoja ei pystytä uusimaan. 

Suuri osa alueen silloista on rakennettu 1960–1970-luvuilla ja ne ovat peruskorjausiässä. Lisäksi raskaiden ajoneuvojen massat kuormittavat vanhoja siltoja, sillä niitä ei ole aikanaan suunniteltu nykyisille ajoneuvomassoille.

Rannikon ilmasto rapauttaa siltojen rakenteita keskimääräistä nopeammin. Leudot talvet, jatkuva jäätymisen ja sulamisen vaihtelu ja tiesuola ovat myrkkyä erityisesti siltojen betonirakenteille. Myös rannikon maaperäolosuhteet tekevät siltojen korjauksista kalliimpia.

Sekä Varsinais-Suomessa että Satakunnassa on useita korjauskustannuksiltaan suuria siltakohteita odottamassa korjausrahoitusta.

Tavoitteena on, että tehokkailla ja oikein kohdennetuilla toimenpiteillä saavutetaan siltojen optimaalinen käyttöikä mahdollisimman pienin kustannuksin. Rahoituksen puutteessa joudutaan kuitenkin toisinaan lykkäämään korjauksia optimiajankohtaa myöhemmäksi sekä tinkimään sillan toiminnallisista ja säilyvyysvaatimuksista. Kun siltojen korjaukset viivästyvät riittävästi, niitä ei välttämättä kannata enää korjata, vaan käyttää hallitusti loppuun ja sen jälkeen uusia silta kokonaan. Kokonaistaloudellisesti se tulee kuitenkin yleensä kalliimmaksi.

Siltahankkeista on kerrottu tarkemmin verkkosivuilla:

Satakunnan siltatyöt (vayla.fi)

Varsinais-Suomen silta- ja laiturityöt (vayla.fi)

Lisätietoja: Varsinais-Suomen ELY-keskus, siltainsinöörit Ari Salo, p. 0295 022 830 ja Antti Hirvonen, p. 0295 022 529