Etla: Yhä harvempi yritys joutuu sellaiseen kriisiin, että joutuu kokonaan lopettamaan
Yhä harvempi yritys Suomessa joutuu sellaiseen kriisiin, että joutuu lopettamaan kokonaan toimintansa. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan keskimäärin vain 3,5 prosenttia yli 10 henkilöä työllistävistä teollisuusyrityksistä lopettaa vuosittain toimintansa. Lopettaneiden osuus vaihtelee vuosittain, mutta trendinä lopettaneiden osuus on laskenut koko 2000-luvun. Suomalaisyritysten parempi iskunkestävyys on yhteydessä yrityksen innovatiivisuuteen, vakavaraisuuteen, hyvään koronmaksukykyyn sekä ulkomaankauppaan.
Taloudellinen kriisinkestävyys voidaan jakaa kahteen osaan: vastustuskykyyn ja toipumiskykyyn. Hyvä vastustuskyky ennaltaehkäisee taloudellisten sokkien vaikutuksia yrityksiin. Hyvä toipumiskyky kertoo puolestaan kyvystä toipua sokin jälkeen. Ääritapauksessa yritys joutuu sellaiseen kriisiin, että se joutuu lopettamaan kokonaan toimintansa, lievemmissä tapauksissa yrityksen liikevaihto putoaa ja toiminta supistuu. Mikäli yrityksellä on hyvä toipumiskyky, sen toiminta palautuu entiselle tasolleen muita yrityksiä nopeammin.
Maanantaina 11. maaliskuuta julkaistuista Etla-tutkimuksista Yritysten kriisinkestävyys ja siihen liittyvät tekijät (Etla Raportti 146) ja Kriisit ja kriisinkestävyys – mitä niistä tiedetään? (Etla Muistio 135) käy ilmi, että lopettaneiden suomalaisyritysten osuus on laskenut lähes koko tarkasteluajanjakson eli 2000-luvun ajan.
Eniten Suomessa lopettanut tekstiili- ja vaatetusalan yrityksiä
2000-luvulla korkein lopettamisaste Suomessa on ollut tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuuden yrityksillä. Myös metsäteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa yritysten lopettamisaste on ollut muita teollisuusaloja korkeampi. Sen sijaan kemianteollisuudessa vain harva alan yrityksistä on lopettanut toimintansa.
Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan keskimäärin noin 3,5 prosenttia yli 10 henkilöä työllistävistä teollisuusyrityksistä lopettaa vuosittain toimintansa. Lopettaneiden osuus vaihtelee vuosittain, mutta trendi on ollut laskeva 2000-luvulla.
Tulokset vahvistavat käsitystä, että yrityksen korkea vakavaraisuus, hyvä koronmaksukyky ja ulkomaankaupan harjoittaminen pienentävät riskiä poistua markkinoilta tai kokea poikkeuksellisen suuri liikevaihdon pudotus. Lisäksi innovatiivisilla yrityksillä on muita pienempi todennäköisyys lopettaa toimintansa, innovatiivisuus liittyy samalla myös yrityksen parempaan toipumiskykyyn.
- On selvää, että jossain vaiheessa niin koko Suomen talous kuin yksittäiset yrityksetkin kohtaavat jälleen uuden kriisin tai sokin. Parasta eteenpäin katsovaa politiikkaa voikin olla se, että talouden yleistä toimintaympäristöä yritetään parantaa, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
Talous on heilahdellut Suomea enemmän vain Kreikassa, Chilessä ja Islannissa
Yritysten kriisinkestävyys auttaa selviytymään sokeista ja suhdanteiden heilahteluista. Jo aiemmin julkaistussa Etla-tutkimuksessa on selvitetty, että Suomen talous heilahtelee muita maita enemmän, mikä näkyy voimakkaasti niin lasku- kuin nousukausillakin. Kun taloudessa on mennyt hyvin, on nousu ollut Suomessa vertailumaita nopeampaa ja johtanut toisinaan myös talouden ylikuumenemiseen. Laskukausilla taas on sukellettu jopa Ruotsia ja Tanskaa syvemmälle.
Pitkällä aikavälillä suhdannevaihtelut ovat olleet Suomea suurempia ainoastaan Kreikassa, Chilessä ja Islannissa. Muihin teollisuusmaihin nähden taloutemme on heilahdellut voimakkaammin paitsi vuosina 1970–1995, myös vuoden 1995 jälkeen. 50 viime vuoden aikana suhdannevaihtelut ovat olleet Suomessa selvästi suurempia kuin Tanskassa ja Ruotsissa, tutkijat toteavat.
Nyt julkaistun tutkimuksen aineisto koostui Suomen kaikista yli 10 henkilön teollisuusyrityksistä. Tutkimuksen on rahoittanut TT-säätiö.
Ali-Yrkkö, Jyrki – Kuosmanen, Natalia – Pajarinen, Mika – Ylhäinen, Ilkka: Yritysten kriisinkestävyys ja siihen liittyvät tekijät (Etla Raportti 146)
Ali-Yrkkö, Jyrki – Kuosmanen, Natalia – Pajarinen, Mika – Ylhäinen, Ilkka: Kriisit ja kriisinkestävyys – mitä niistä tiedetään? (Etla Muistio 135)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jyrki Ali-YrkköTutkimusjohtaja, ETLA, Toimitusjohtaja, Etlatieto
Puh:046 851 0501jyrki.ali-yrkko@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Liitteet
- Ali-Yrkkö, Jyrki – Kuosmanen, Natalia – Pajarinen, Mika – Ylhäinen, Ilkka: Kriisit ja kriisinkestävyys – mitä niistä tiedetään? (Etla Muistio 135) Embargo.pdf
- Ali-Yrkkö, Jyrki – Kuosmanen, Natalia – Pajarinen, Mika – Ylhäinen, Ilkka: Yritysten kriisinkestävyys ja siihen liittyvät tekijät (Etla Raportti 146) Embargo.pdf
- Kuvio 2. Lopettaneiden yritysten osuus 2005—2020, %.pdf
- Kuvio 3. Lopettaneiden yritysten osuus teollisuuden eri aloilla.pdf
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Vihreiden tukien osuus noussut Suomen yritystukikannassa, mutta suurimmat tuet maksetaan yhä päästöjä aiheuttaville toiminnoille22.4.2024 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomessa on maksettu vuosina 2020–2023 keskimäärin yli miljardin euron edestä suoria yritystukia. Vuositasolla kasvihuonepäästöjä kasvattavien, ns. ruskeiden tukien osuus on ollut joka vuosi vihreitä tukia suurempi, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Ruskeita tukia on maksettu vuosina 2020–2022 keskimäärin 140 miljoonan euron edestä. Samaan aikaan päästöjä vähentävien vihreiden tukien määrä – vaikkakin kasvussa – jää noin puoleen tästä. Myös tki-tukien vuosittain maksettu määrä jää ruskeita tukia pienemmäksi.
Etla: Osa-aikatyö Suomessa kasvaa ja tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät edelleen17.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomessa tehdyt työtunnit työntekijää kohden vähenevät todennäköisesti edelleen tulevaisuudessa, käy ilmi Etlan tuoreesta selvityksestä. Kehitykseen vaikuttavat osa-aikatyöllisyyden yleinen kasvu sekä julkisen sektorin, erityisesti terveyspalvelujen, kasvava työnkysyntä. Osa-aikaisten määrä on kasvanut vuodesta 2015 vuoteen 2023 kolmanneksella, kun samaan aikaan kokoaikaisten osuus on noussut vain nelisen prosenttia.
Etla: Verotuksen painopiste tukemaan kasvua15.4.2024 11:33:31 EEST | Tiedote
Etlan ehdotus toimenpiteiksi Suomen talouden kurssin muuttamiseksi eli Suomen pelastuspaketti sisälsi laajan joukon pitkän aikavälin rakenteellisia uudistuksia, mutta myös lyhyen aikavälin toimia, joilla verotuksen rakennetta saataisiin muutettua kasvua tukevaan suuntaan. Toimet muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla verotuksen painopiste siirtyy kohti kasvua vähemmän haittaavia veromuotoja, arvioi tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Etlan ja Laboren yhteinen tutkimushanke selvittää, mikä merkitys yritysrahoituksella on tuottavuuskehitykselle5.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Arvopaperimarkkinoiden Edistämissäätiön rahoittamassa tutkimuksessa tarkastellaan yritysten rahoitusedellytyksiä, ulkoisen rahoituksen merkitystä tuottavuuskehitykselle sekä pitkän aikavälin talouskasvun tekijöitä Suomessa. Hankkeen toteuttavat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Työn ja talouden tutkimus Labore.
Etla ennustaa: käänne talouteen jo loppuvuodesta - “hallituksen investointipaketista pitäisi luopua”26.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa suhdanteen kääntyvän jo loppuvuodesta, mutta lähivuosien talouskasvu jää vaatimattomaksi. Heikko alkuvuosi painaa kuluvan vuoden talouskasvun 0,3 prosenttiin. Ensi vuonna bkt:n kasvu yltää jo 1,4 prosenttiin. Investoinnit kääntyvät tänä vuonna vaatimattomaan mutta laaja-alaiseen kasvuun ja Suomen vienti alkaa palautua. Työttömyysaste nousee vielä tänä vuonna, mutta laskee ensi vuonna. Kuluttajahintainflaatio pysyy matalana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme